Voi miten elämä on raskasta tuon 8 v kanssa :(

sen sijaan 10 vuotias menee 5 vuotiaan oikein hyvin.

Toki noillakin on erimielisyyksiä kutakuinkin päivittäin, mutta ei mitän isompaa saati varsinaista tappelua tms.

Ovat juuri 8v täyttänyt ja 6½v.

oletko opastamassa, miten käyttäydytään missäkin tilanteessa? Miten tehdään sovinto, miten pyydetään leikkimään, miten sovitaan yhteisistä leikeistä? Jotkut lapset tarvitsevat siihen tukea, jotkut vielä enemmän ja pidempään kuin toiset. Ja sen veljen kanssa ois just hyvä harjoitella sosiaalisuutta ja tapoja olla suhteellisen rauhanomaisesti yhdessä. Suurimman aikaa.

mielestä 5vuotias on liikuttava, ja suhtautuu siihen "isällisesti", eli opastaa mielellään. Kolme vuotta on hankala väli, isoveljellä ei ole helppoa, eikä sullakaan ap.

Tää on vaan niin raskasta nykyään. t. ap

oletko opastamassa, miten käyttäydytään missäkin tilanteessa? Miten tehdään sovinto, miten pyydetään leikkimään, miten sovitaan yhteisistä leikeistä? Jotkut lapset tarvitsevat siihen tukea, jotkut vielä enemmän ja pidempään kuin toiset. Ja sen veljen kanssa ois just hyvä harjoitella sosiaalisuutta ja tapoja olla suhteellisen rauhanomaisesti yhdessä. Suurimman aikaa.

Kyllä opastamme, mutta kun ei mene perille millään. Molemmat osaavat kyllä pyytää anteeksi nätisti jos haluavat. 8 v sanoo vihaavansa pikkuveljeä ja toivoo sen pois muuttamista. Pikkuveli taas sanoo rakastavansa isoveljeä. Kovin ovat erilaisia luonteeltaan. t. ap

veljekset - 8v ja 6v.



Jonkinmoista pientä känää tulee muutaman kerran viikossa mutta ei mitään ap:n kertoman kaltaista. Meillä ehkä luonteet juuri sillä tavalla erilaiset, että sopivat hyvin yhteen leikeissä jne. Monia yhteisiä kiinnostuksen kohteitakin löytyy ja toki leluostosvalinnoilla jne. pyritään osittain siihen, että yhteistä puuhattavaa riittää.



Meidän pojilla ei ole paljoa kavereita koulun/eskarin ulkopuolella. Ja nekin, joita on, ovat tavallaan "yhteisiä" - eli pojat leikkivät sitten porukalla. 8-vuotiaan paras kaverikin ottaa mielellään meidän 6-vuotiaan mukaan yhteiseen leikkiin vaikkei kuulemma leiki kotonaan samanikäisen oman sisaruksensa kanssa. :)



Raskasta tuollainen ap:n tilanne varmasti on. Toisaalta ei varmaankaan ainutlaatuinen tilanne; eikähän maailman sivu yksi vaikeimmista ihmissuhteista ole ollut se sisarusten välinen (heti äiti-tytär -suhteen jälkeen).

Yhdessä leikkiminen pikkuveljen kanssa ei tunnu olevan kivaa teidän 8-vuotiaan mielestä. Anna hänen valita toisenlainen tapa olla teidän perheessä. Älä pakota sellaiseen mitä hän ei halua. Voi olla että vielä myöhemmin leikkivät yhdessä, tai sitten ei. Kyllä hän on normaali ihminen vaikka ei yhden tietyn seurasta piittaa. Pikkuveljet pystyvät olemaan hurjan ärsyttäviä ihan vain sen takia, että he ovat olemassa ja liian lähellä. Koeta rauhoittaa tilannetta ja vaadi pikkuveljeltä huomaavaisuutta isoveljeä kohtaan ja myös toisin päin. Yhdessä ei tarvitse leikkiä, mutta samaan huoneeseen täytyy mahtua ilman fyysistä kontaktia tai haukkumista.

Tappelevat toisinaan ihan hillittömästi. Mutta pohjavire on kuitenkin se, että me tykätään toisistamme ja pidetään toistemme puolia.



Isompi on opettanut pienempää lukemisessa (aika liikkistä kun pikkuveli on isonveljen kainalossa ja isoveli tavaa kirjasta tekstiä ja näyttää kuvia), kengännauhojen sitomisessa, peleissä.



Kun on riita, niin laitan molemmat aina pyytämään toisiltaan anteeksi. Molemmat yleensä riidan tuoksinassa hölmöilevät. Sitten yritän saada heidät ajattelemaan jotain ihan muuta: kaarnavenettä kuralätäkkköön, leipomista, piirtelyä, kivien heittelemistä järveen...

ja nuorempi on 4-vuotias. Kyllä meillä tytöt tappelevat ihan jatkuvasti. Isompi ärsyttää tahallaan ja pienempi tietysti provosoituu ihan kaikesta. Voivat leikkiä nätisti nykyisin ehkä jopa 20 minuuttia mutta aina leikit lopulta päättyvät tappeluun. Onneksi isommalla on omat kaverinsa, joten hän ei pyöri kotona ihan koko ajan. Siten meillä on hiljaisiakin hetkiä.

Meilläkin ikäeroa juuri noin, että isompi 8v ja pikkuinen 5v. Puoli vuotta sitten leikkivät koko ajan yhdessä ukkeleilla, mutta nyt todella harvoin. Isompi komentelee, määrää ja jäkättää pienemmälle koko ajan. Pienempi ei saa poistua edes vessaan kesken leikin, muuten isompi sanoo ettei enää leiki..



Nyt tosin huomasin eilen ja tänään, että leikkivät aikas pitkään yhdessä ilman mitään kränää :) Eli jospa se siitä taas helpottaa! Ainakin toivon kovasti niin..

sen sijaan 10 vuotias menee 5 vuotiaan oikein hyvin.

Eiköhän kyse ole enmmänkin luonteesta, tai niiden yhteen sopivuudesta yai sopimattomuudesta.

et voi vaatia isoaveljeä leikkimään pikkuveljensä kanssa varsinkaan kun on 3 vuotta nuorempi! kyllä

hänellä on oikeus ikätasoiseensa toimintaan ja kavereihin.



Jopa yksi vuosi tuossa iässä on paljon.

Ja kyllä, opastetaan miten leikitään ja riidat sovitaan. Ja ei, ei pakoteta leikkimään yhdessä jne mitä kaikkia ehdotuksia vastauksissa on tullut. Meidän 8v on todella dominoiva ja kohtelee usein pikkuveljeään 4.5v tosi rumasti. Meidän 10v poika taas osaa jo joustaa ja olla sovussa 4.5v kanssa. Oma näppituntuma on, että nyt tokaluokkalaisella on jokin murros menossa. Koulu on jo tuttua ja tylsää. Tokaluokkalainen on vain tokaluokkalainen, omasta mielestään muka iso ja isompiluokkalaisten mielestä ihan "vauva". Pääsee sitten kotona turvallisessa ympäristössä aukomaan pienemmälle päätä. Olen myös huomaavinani poikamme kohdalla joitakin esimurrosiän merkkejä mm.kasvojen iho on alkanut rasvoittua ja välillä jopa finninpoikasia.

Meillä pojat 7v ja 4v eli samalla ikäerolla ja puolivuotta sitten leikit sujui vielä tosi hyvin ja isompi piti pienempää vielä niin vauvana, ettei sille voinut suuttua jne.



NYt pikkuveli on alkanut tosissaan ärsyttää isoveljeä, vie tahallaan isoveljen tavaroita, sotkee sen leikit, käy aina ohimennen lyömässä tai tönimässä jne. ja tuohon on nyt sitten isoveljen hermot täysin menneet!! Se ei tahdo enää sietää pikkuveljensä läsnäoloa sekuntiakaan tai paukauttaa. Tappelu alkaa olla jo aika fyysistä vuorotellen huitomista..



Ärsyttää todella äitiäkin, kun ei koko ajan jaksa olla erotuomarina ja kuunnella tuota kitinää ja toisen vinguttamista.:/

Päinvastoin isoveli 8v leikki todella hyvin pikkuveljen, kohta 4v, kanssa. Näin on ollut siitä saakka kun pikkuveli täytti 3 vuotta! Leikkivät yhdessä päivittäin. Isoveljellä on välillä täälllä kavereitakin käymässä, silloin pikkuveljellä on tylsää.



Ehkä teidän veljeksillä ei vain kemiat synkkaa? Tiedän olevani onnekas kun meillä on näin..

Toinen on 5v. ja toinen 8v. ja kokoajan ovat toistensa kimpussa, siis kokoajan riitaa, että jo naapurina huomaan sen. Riitelevät jopa meillä ja ulkonakin usein on käsirysy päällä. Itse puutun kyllä heti siihen, jos näen.

Jotenkin kuitenkin huvittavia, mutta varmasti erittäin rasittavaa.

Meillä omat pojat 5v. ja 8v. mutta meillä ei aina tapella ja kuopus on se rähinäsankari.