Onko kukaan muu jäänyt koukkuun "älyllisiin asioihin"?
Usein puhutaan liikunta-addiktiosta ym. mutta mulla suurin addiktio taitaa olla erilaiset älylliset haasteet. En pysty kuvittelemaan elämääni ilman jatkuvia älyllisiä haasteita. Onkohan muita samanlaisia?
Kommentit (20)
millasia nämä älylliset haasteet käytännössä ovat?
P.S. Oon mäkin koulukssa sudokuihin ;D
haastellista ;-)
Kotityöt sen sijaan ovat todella haastavia. Voi sitä tylsyyttä.
Yksi FM-tutkinto (luonnontieteet) on ja toiseen (humanistiseen) opinto-oikeus. Äitiyslomalla suoritin nettikursseja eri yliopistoihin.
Monia liikkeitä pitää oikein miettiä järkevästi ja kehittää suunnitelmia parantaakseen suoritusta.
Monesti liikuntaa pidetään pösilöiden juttuna ja urheilijat nähdään juntteina.
Tein äitiyslomalla väitöskirjaa, en olisi pystynyt pitämään siitä taukoa.
Nykyään tohtorina tutkimustyössä, mutta silti vapaa-ajallakin opiskelen tai luen tutkimuskirjallisuutta, kirjoitan artikkeleja jne.
"Rennolla vapaa-ajalla" luen sanomalehteä tai matkustelemme, mutta silloinkin käymme nähtävyyksissä, joissa on jotakin "opittavaa", ei siis koskaan pelkkiä rantalomia.
älyllistä haastetta. Joudun joka päivä kehittämään ja luomaan asioita ja opettelemaan uusia juttuja. En ole itse asiassa koskaan ennen joutunut joka ikinen päivä pohtimaan ja miettimään näin paljon koko ajan. Koko työ on vain ja ainoastaan sitä.
Siksi haluan vapaa-ajalla laittaa aivot lepoon, muuten ei jaksa tätä työtä. Mieluiten olen ja tuijotan jotain leppoisaa saippuasarjaa tai istun tylsänä takkatulen loisteessa ja siemailen sherryä ;)
Monet pitävät tyhmänä kun en tee mitään "älykästä", mutta en voi, pitää olla vastapainoa työlle.
sä pystyit tekemään väikkäriä äitiyslomalla? Kuka hoito sillon vauvaa?
T. toinen jatko-opiskelija, joka ei todellakaan ole pystynyt väikkärin tekoon äitiysloman aikana
Luen jonkin verran, mutta pääasiassa pyörin erilaisilla foorumeilla, joilla pohditaan asioita joka kantilta.
Tässä on vain se ongelma, että mitä enemmän pohtii, sitä vähemmän tietää, mikä on totuus. :)
sä pystyit tekemään väikkäriä äitiyslomalla? Kuka hoito sillon vauvaa? T. toinen jatko-opiskelija, joka ei todellakaan ole pystynyt väikkärin tekoon äitiysloman aikana
on ainakin ekat 2-3kk vain nukkuneet ja syöneet, ja senkin jälkeen viihtyneet tuntikausia sylissä mitenkään viihdyttämättä. Eli helposti olen lukenut tentteihin, kirjoittanut esseitä jne. En ole se väikkäriä tehnyt mutta kuitenkin. Joskus tuossa puolen vuoden tienoilla on ollut sitten jo vaikeampaa, mutta vauva on nukkunut ainakin kahdet unet silloinkin eli ainakin se aika tehokkaaseen käyttöön, ja tietenkin illat/viikonloput kun mies on kotona.
pyörit. Minuakin aihe kiinnostaisi.
Tein väikkäriä siten, että siitä alkaen, kun vauva oli 1 kk, mulla oli kaksi kertaa viikossa palkattu lastenhoitaja 5 tuntia kerrallaan hoitamassa vauvaa. Eli tein 10 tuntia viikossa väitöskirjaa päiväsaikaan ja virkeänä. Lisäksi satunnaisesti joskus iltaisin tai viikonloppuisin. Mun sisko on tehnyt aikanaan samalla tavalla - itse asiassa sain idean häneltä.
Meidän vauva ei nukkunut säännöllisiä päiväunia ja muutenkin halusin keskittyä RAUHASSA tuon 10 tuntia viikossa väitöskirjan tekoon. Oli todella hyvä ratkaisu! Pysyin todella onnellisena ja tyytyväisenä, kun tiesin, että kahdesti viikossa on aikaa väitöskirjan tekoon.
Okei, ymmärrän paremmin. Toi kuulostaa hyvältä systeemiltä, olisin itsekin mielelläni tehnyt noin! Imetitkö sä? Mulla ainakaan vauva ei olis kestänyt noin pitkää aikaa syömättä. Pumpata tietysti olisin voinut.
T. Se toinen jatko-opiskelija
Joo ja ei mun vauva ainakaan ollut noin helppo kuin nuo edellä kirjoittaneen vauvat, jotka kuukausitolkulla on vaan nukkuneet ja syöneet ja maanneet lötköinä sylissä. ;)
T. Edelleen se jatko-opiskelija
tein graduni äitiysloman aikana, kirjoitin päivällä aina kaksi tunti vauvan päiväunien aikaan ja jos heräsi aikaisemmin niin saatoi hiukan vielä kirjoittaa pikkuinen sylissäni. Illalla myös tein 2-3 tuntia vauvan nukkumaan mentyä.
Tavallaan olisi ollut kivempi tehdä pidemmissä pätkissä, mutta hyvin pysyi ajatus kasassa kun teki joka päivä. Ja toisaalta tuli tehtyä tehokkaasti kun oli rajattu aika päivässä (ja mulla myös deadline kun toinen vauva tuli reilun vuoden ikäerolla).
Mutta vaihdan sanan "älyllinen" "syvälliseen". Pintapuolinen pohdinta ei kiinnosta. Ja tämä vaatii myös opiskelua ja oppimista.
Mm. Minä auskultoin äitiyslomalla aikani kuluksi.
akateemiset opintonsa ja suorituksensa tämän asian tiimoilta? Voi kai sitä harrastaa elämän peruskysymysten pohdintaa ilman väitöskirjaakin? Ja kokea sen älyllisenä haasteena. Tai harjoitella tangon tanssimista saaden siitä aivonystyröille tekemistä.
minä (19) en varsinaisesti vastannut alkuperäiseen kysymykseen vaan sille opiskelijalle, joka kyseli miten muut on toteuttaneet kirjoitustyötä vauvan kera.
ap ei ainakaan tarkoittanut, että vain akateemisuus olisi sitä "älyllisyyttä" tai "syvällisyyttä". Itselläni se vain sattui näyttäytymään äitiysloman aikana akateemisten opintojen (eli väitöskirjan) teon kautta.
Omat alani ovat syvälliseen pohdintaan vieviä ja pohdin näitä samoja asioita sekä akateemiselta että muulta kantilta. Toisaalta olen huomannut, että ihminen, joka pohtii esim. filosofisia tai teologisia kysymyksiä ilman mitään akateemisia opintoja, voi olla hyvinkin syvällinen, mutta jonkinlainen "aukko" hänellä on, koska ei ole yleensä opiskellut alaa systemaattisesti, vaan vain omiin mielenkiinnon kohteisiin painottuen.
Toiselle jatko-opiskelijalle tiedoksi: Imetin puoli vuotta. Aluksi kävin välissä imettämättä vauvaa, hieman myöhemmin vauva oli osittaisimetyksellä ja tauko=pulloruokinta juuri tuossa välissä, että en käynyt enää imettämässä, vaan hoitaja antoi pullosta maitoa (joko pumpattua tai sitten korviketta).
jaanyt koukkuun siis. Olen itsekin vaitellyt ja teen vaativaa tyota, mutta pain vastoin olen nauttinut aitiyslomista tms. jolloin ei ole tarvinnut miettia muuta kuin arkisia asioita. Mutta ystavapiirissani on monia jotka vastaavat ap:n kuvausta.
Olisin tullut hulluksi esim hoitovapaiden aikana jos en olisi samalla suorittanut opintoja yliopistolla.