Naisten vs. miesten ajankäyttö lasten kanssa?

Mutta omaan perheeseeni viitaten sanoisin, että erityisesti äidin ajakäyttö. Meillä on perheessä sellainen työnjako, että mies tekee töitä ja menee, kuten huvittaa, minä teen osapäivätöitä, lapset (2) hoidossa 5-6h päivässä. Viikonloppuisin olemme ainakin toisena päivänä koko perhe yhdessä (paitsi saattaa toinen lenkillä käydä...).

meillä äiti on tärkeämpi, ollut aina tämä ajankäyttö tällaista:-)

Mietin ite nyt lapsen saatuani sitä miten vähän isänsä ehtii lastaan näkemään. Minä olen vielä kotona lapsen kanssa ja mies töissä, se nyt on toki pakkokin. Miehellä on tämän lisäksi rakas musiikkiharrastus, joka vie pari iltaa viikosta. Hän harrastaa myös liikuntaa, joka vie pari-kolme parin tunnin jaksoa viikossa.



Harrastukset ovat sinänsä kannustettavia, siis en tahtoisi miehestä liikkumatonta enkä myöskään tahtoisi häneltä poistaa musiikkia. Kuitenkin aika vähäiseksi tässä jää lapsen valveilla näkeminen.



Jos sitten tämän lisäksi itse harrastaisin kovasti, en ehtisi minä sitten sitäkään vähää näkemään miestä. Että vaikka lapsi ehtisi olla meidän kummankin kanssa kutakuin tasapuolisesti, mikä on minusta ok, ei me ehdittäisi nähdä juuri ollenkaan.

Eli äidillä omaa aikaa: mitä se on?

että usein katsotaan olevan ok, jos mies töissä & 2-3 kertaa viikossa harrastuksissa, mutta jos naisella sama tilanne niin ajatellaan, että hän on itsekäs ja viettää liian vähän aikaa lastensa kanssa.



Ap

valitettavasti.

naisen "omaa aikaa" katsotaan pahalla. Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin että teen osapäivätyötä ja hoidan kaikki kotiin liittyvät asiat ja lapset. Lenkille menen lasten nukkuessa iltaisin tai joskus pääseen luistamaan töistä, niin sitten salille:-) Mutta tiukasti on ohjelmoitu minun arki, kaupassakäymiset ja ruoanlaitto ym., että kerkeisin itse lasten kanssa olemaan päiväkodin jälkeen mahdollisimman paljon, ettei koko ilta menisi kotihommissa. Mies ei todellakaan käy kaupassa tms.



(se, jolla kaksi lasta 5-6h hoidossa)

Miksi, oi miksi, te sitten suostutte tuollaiseen järjestelyyn? Kynnysmaton elämä on lattiatasolla..



Kyllä se niin vaan on, että kypsä aikuinen mies ymmärtää, että omat harrastukset jäävät vähemmälle, kun vauva tulee taloon. Asian tulisi olla aikuiselle ihmiselle aika itsestäänselvä. : o



Oma mieheni luopui ihan vapaaehtoisesti aikaavievästä purjehdusharrastuksesta, kun esikoinen syntyi, koska halusi viettää aikaa poikansa kanssa. Tiedämme varsin hyvin, että kun lapset kasvavat, voimme lähteä vaikka maailmanympäryspurjehdukselle. Nyt vaan on lasten aika, myöhemmin sitten muuta mielenkiintoista.



Miksi naiset suostuvat mihin vaan ja miehet käyttäytyvät kuin 2-v hetimulletännekaikkiäkkiänytyäääääähhhh -kakarat?

että usein katsotaan olevan ok, jos mies töissä & 2-3 kertaa viikossa harrastuksissa, mutta jos naisella sama tilanne niin ajatellaan, että hän on itsekäs ja viettää liian vähän aikaa lastensa kanssa.

Ap

Ei mun mielestä olis itsekästä, että mä harrastaisin. Mieskin kannustaa. Urheilua harrastan nytkin, tosin silleen yksinkertaista, että lenkillä käyn kun siihen ei mene pitkää aikaa. Mutta saisin harrastaa.

Toki itte valitsen etten niin tee.. että jotkut vanhoilliset ajatukset kai mullakin päässä on, valitsen itelle tärkeemmän eli kodin ja lapsen. Se miksei mies niin tee on toinen kysymys sitten. En kuitenkaan nää mitenkään huonona sitä, että mies olis kotona ja nainen harrastais, ei nainen oo sillon itsekkäämpi kuin harrastava mies.

Ainakin pienen lapsen suhteen on niin, että lapsen suhde muodustuu tosi kiinteäksi häntä eniten hoitavaan aikuiseen, yleensä vain yhteen. Ja ehkä alun imetyssuhteen takia se on usein äiti. Nyt sitten kun äiti miettii lähteäkö harrastamaan ja jättää lapsi kenties itkevänä kotiin, saattaa kuppi kallistua kotiinjäämisen puolelle. Miehelle tilanne on sinänsä helpompi, jos lapsi on tottunut alusta asti siihen, että mies tulee ja menee. Tilanne olisi päinvastainen, jos mies jäisi kotiin lasta hoitamaan ja nainen lähtisi töihin.

Tällaista tuumiskelin.. mutta onhan tässä tottakai isot vanhoilliset kulttuuritekijät takana vaikuttamassa aina.

4

Niin ei tuo asia nyt ihan noin ole. Mun mies on tosi huomioonottavainen ja todellakin asettelee harrastuksensa lapsen ja perheen ehdoilla. Jotkut menot on vaan nyt tulleet tähän, nyt niitä on tiiviimmin. Kotona ollessaan mies huolehtii lapsestaan tosi paljon ja hoitaa asioita, siivoaa ja käy kaupassa, pyykkää jne.



mun mielestä pitää kumminkin pystyä jotain omaakin pitämään. Toki niitä on pitänyt järjestellä ja asetella ja vähentää, omia harrastuksia. Mutta esimerkiski juuri liikunta on miehen terveydenkin kannalta ihan ehdoton.



Ja kyllä minä oon itte aatellut, että voin ja haluan laittaa elämästäni tämän ajan pienen lapseni hoitoon, ja karsia itse sitten jostain muusta. Ehdin kyllä tekemään myöhemminkin, niinkuin ysi viittasit. Samoin ehtii mies, joka on monta soittokiertuetta jättänyt väliin samasta syystä, mutta ei kuitenkaan koko rakasta harrastustaan lopettanut.



4

en jaksa viisikymppistä miestä opettaa muille tavoille - ei ole koskaan tehnyt mitään muuta kuin työtä. Jos nyt tulee ajoissa kotiin ja ehtii lasten kanssa vaikka ulos tai muuta, se on kiva kaikille. Kaupassakäynti olisi hänelle stressiä, josta minä suoriuduin vaivatta. Säilyyhän tässä aika monet valkttikortit itsellä:-)