Lue keskustelun säännöt.
G: Oletko koskaan irtisanoutunut työpaikasta jonkun siellä työskentelevän ihmisen
28.10.2009 |
takia? Etsitkö ensin toisen työpaikan ja sitten irtisanouduit vai miten? Ja mikä oli syy tässä ihmisessä miksi irtisanouduit?
Kommentit (10)
Edellisessä työpaikassani oli läheisin työtoverini mies, joka oli narsisti pahinta laatua. Eli narsisti, joka osaa peittää psykopatiansa sopivissa tilanteissa ja olla maailma karismaattisin ja hyväkäytöksisin ihminen tarpeen vaatiessa. Kuitenkin tekee muiden elämästä helvettiä.... Ei sitä voi edes selittää, täytyy olla itse kokenut jotta ymmärtää/uskoo mistä on kysymys.
Paikka oli korkeakoululla, jossa minulla oli tutkijakoulurahoitus 4 vuodeksi väitöskirjan tekemistä varten. Eli motiivini pysyä siellä oli valtava ja SILTI vaihdoin työpaikkaa heti kun vaan löysin sopivan. Ja luojan kiitos öysinkin. Nyt NAUTIN työstäni ja mieleltään terveiden, normaalien ihmisten seurasta joka päivä.
Eli minä etsin ensin työpaikan (satuin saamaan ensimmäisen ja ainoan jota hain) ja samana päivänä irtisanouduin kun kuulin uudesta työstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
EIpä muistu tuosta ajanjaksosta mieleen yhtään mitään, kaikki sumun peitossa. Esikoiseni oli silloin n. 1,5-vuotias, joten sääli...
Olin lyhyessä työsuhteessa ja vanhempi työkaveri nimitteli asiattomilla nimityksillä täysin aiheettomasti. Jossain vaiheessa tuli mitta täyteen ja lähdin sen päivän jälkeen. Ilmoitin pomolle syyn.
Edellisessä työpaikassani oli läheisin työtoverini mies, joka oli narsisti pahinta laatua. Eli narsisti, joka osaa peittää psykopatiansa sopivissa tilanteissa ja olla maailma karismaattisin ja hyväkäytöksisin ihminen tarpeen vaatiessa. Kuitenkin tekee muiden elämästä helvettiä.... Ei sitä voi edes selittää, täytyy olla itse kokenut jotta ymmärtää/uskoo mistä on kysymys. Paikka oli korkeakoululla, jossa minulla oli tutkijakoulurahoitus 4 vuodeksi väitöskirjan tekemistä varten. Eli motiivini pysyä siellä oli valtava ja SILTI vaihdoin työpaikkaa heti kun vaan löysin sopivan. Ja luojan kiitos öysinkin. Nyt NAUTIN työstäni ja mieleltään terveiden, normaalien ihmisten seurasta joka päivä. Eli minä etsin ensin työpaikan (satuin saamaan ensimmäisen ja ainoan jota hain) ja samana päivänä irtisanouduin kun kuulin uudesta työstä.
ei liity ap:n aiheeseen, sorry. Pongasin tuon narsistisanan, mä olen joutunut sellaisen ihmisen ystäväksi ja arvaapa onko vaikea päästä eroon siitä. Tuntee kaikki muut ystäväni myös ja on kieroillut heille jotain minusta.
"Etsin" uuden työpaikan, eli soitin ja kysyin että pääsenkö ja pääsin.
Tämä työ"kaverini" levitteli töissä juttuja, kuinka mieheni on rakastunut häneen. Hauskinta oli, ettei jutulle ole mitään perää.
Vaikka nyt moni av-mamma onkin varmasti sitä mieltä että mies ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toinen esimiehistäni on sanoinkuvaamaton vittupää. Sählää minkä kerkeää, ei anna ohjeita, on aina huonolla tuulella ja suhtautuu kaikkiin ylimielisesti. Jos ja kun hommat kusee, vika on aina jossain muussa kuin hänessä ja se tehdään selvästi monin, vaan ei kauniin sanoin.
Veikkaan, että viitsin kuunnella max. vuoden, vaikka haukut harvoin edes kohdistuvat minuun. Koko toimisto kuitenkin raikaa, eikä sitä vaan työpaikalla jaksa.
Ja varmaa on, että kun irtisanoudun niin teen enemmän kuin selväksi toimarille, mistä syystä lähden. Tiedän, että hänen on vaikea löytää tästä pikkukaupungista toista alani osaajaa tilalleni.
Edellisessä työpaikassani oli läheisin työtoverini mies, joka oli narsisti pahinta laatua. Eli narsisti, joka osaa peittää psykopatiansa sopivissa tilanteissa ja olla maailma karismaattisin ja hyväkäytöksisin ihminen tarpeen vaatiessa. Kuitenkin tekee muiden elämästä helvettiä.... Ei sitä voi edes selittää, täytyy olla itse kokenut jotta ymmärtää/uskoo mistä on kysymys.
Paikka oli korkeakoululla, jossa minulla oli tutkijakoulurahoitus 4 vuodeksi väitöskirjan tekemistä varten. Eli motiivini pysyä siellä oli valtava ja SILTI vaihdoin työpaikkaa heti kun vaan löysin sopivan. Ja luojan kiitos öysinkin. Nyt NAUTIN työstäni ja mieleltään terveiden, normaalien ihmisten seurasta joka päivä.
Eli minä etsin ensin työpaikan (satuin saamaan ensimmäisen ja ainoan jota hain) ja samana päivänä irtisanouduin kun kuulin uudesta työstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle olisi tarjottu toista ½-vuoden sijaisuutta, mutta jouduin kieltäytymään siitä yhden ilkeän työkaverin johdosta. Sanoin esimiehelle lähtiessäni miksi tein tämän ratkaisun, vaikka muuten olisin tykännyt työstäni juuri sillä osastolla.
Onneksi hoitoalalla aina sijaisuuksia löytyy.
Olin tosin vielä itse koeajalla, joten lähteminen oli helppoa. Eräällä osastolla oli kerta kaikkisen sairas(henkisesti)naishenkilö, jonka mielialat leiskuivat ylös ja alas, hän sai oikeasti ihmisiä itkemään ja kaiketi nautti vielä tilanteesta. Surullisinta tässä oli se, että henkilöä pelättiin, mutta hän sai jatkaa mielivaltaista käytöstään, oli kai ollut jossakin esimiehen puhuttelussa, mutta mutta...
En etsinyt valmiiksi mitään paikkaa, koska hoitajana töitä riitti. Pidin pari viikkoa "hermojen lepolomaa" ja sitten sain uuden paikan heti ensimmäisestä hakemastani paikasta, jossa viihdyin hyvin seuraavat 2,5v.
Tämä ihminen sai minut useinkin itkemään.