Miehen hälläväliäasenne ahdistaa! Etenkin naimisiinmenossa
On koko elämänsä elänyt varsin suunnittelematonta elämää. Työnsä hoitanut aina erittäin huolellisesti, taloutensa jne mutta muuten tyyliin päivä kerrallaan (vähän opiskeluja jne). Valitettavasti nappasin tällaisen miehen, olin hyvin aktiivinen kiltinoloisen miehen suhteen ja pian hankimme lapsen. Lapsi on 1v ja olen puhunut naimisiin menosta monesti. Eka kommentti mieheltä oli "mitä järkeä kun niin monet eroaa kuitenkin". Perustelin, selitin että todennäköisemmin avoparit eroavat jne. Sittemmin mies sanonut että kyllä joo voidaan mennä, hänelle vaan sillä ei ole mitään merkitystä vaan sitoutuminen tapahtuu ihan muuten, hän on sitoutunut. Nyt meille tulee aiheesta lähinnä kiistaa. Olen selittänyt miten tärkeää se on (juridinen jne) ja minulle myös henkisesti. Mies suhtautuu aina yhtä välinpitämättömästä. Tuntuu, että joudun raahaamaan miehen alttarille, ei hitustakaan syvää tunnetta siinä mukana! Masentaa. Tulee tunne että helvetti ole sitten. Omaa tyhmyyttä kun tein lapsen ekana, en ajatellut loppuun että voisi tulla tällaisia ongelmia. Mitä tekisitte?
naimisiin. Ei siinä sen kummempaa.
Olin lasteni isän kanssa 5 vuotta yhdessä, mutta en halunnut naimisiin, koska uskon että "olen kanssasi ikuisesti"-tyyppiset lupaukset pikemminkin erottavat ja ahdistavat nurkkaan kuin yhdistävät.
Juridiikkaan vetoaminen on mielestäni tekosyy, uskon että moni naiunen haluaa naimisiin koska kokee sen sitovammaksi lupaukseksi mieheltä yhdessäolon jatkumisesta, mutta kai ymmärrät että jos ero tulee, tulee se riippumatta mistään asiakirjasta? luulen että voisit hankkia kovasti lisäpinnoja miehesi silmissä unohtamalla koko asian ja odottamalla josko hän itse kokisi tarpeellisena kosia sinua jonain päivänä. Miehet varmaankin haluaisivat olla aloitteen tekijöinä tällä alueella, niin vanhanaikaista kuin se onkin.