Kuinka helposti isä saa yksinhuoltajuuden?

Minä luulen että jokainen huoltajuuspäätös tehdään tapauskohtaisesti ja jos et ole halukas huoltajuutta miehellesi antamaan, teille tod näk tulee yhteishuoltajuus.



Älä kuuntele tuommoista, miehesi saattaa luulla olevansa kaikkivoipa. Jos teille erotilanne tulee, menet lastenvalvojan luokse selvittämään asiat, etkä kuuntele toisen aivopesua. Riitatilanteessa tietty asia voi mennä käräjille, mutta sitä varten on oikeusaputoimisto jossa on kaiken nähnyttä ja kokenutta avustajaa sinulle.



- Pirkko

Yksinhuoltoon pitää olla erityiset perusteet, mutta lähihuoltajanahan pitää olla jompikumpi vanhemmista.



Ymmärrän aivan täysin isää, joka ei halua tavata lapsiaan vain joka toinen viikonloppu hampurilaisen, uimahallin ja " 48h/kk laatuajan + 200¿/kk elareiden" merkeissä.



Aivan yhtä hyvin ymmärrän senkin, ettei äiti halua tuota roolia ottaa.

Eli mies haluaa lapset ehdottomasti itselleen asumaan.

onko siis teidän suhteessanne jotain sellaista, minkä olettaisit vielä jonain päivänä johtavan eroon? Joko niin, että itse haluaisit eroa tai niin, että mies lähtisi lätkimään?



Me olemme parisuhteessamme ennemminkin keskittyneet pohtimaan sitä, miten ehdottomasti välttäisimme sen raastavan tilanteen, jossa olisimme jo tapaamis- & elatussopimusta sorvaamassa. Mä vain jotenkin ajattelen, että jos tällaisia pyörittelisin mielessäni jatkuvasti, että " noh mites sitten tapaamiset järkätään, parillisille vai parittomille viikonlopuille" - niin se olisi kuin oman itsen aivopesua siihen, että " totta tosiaan, avioero on AINA mahdollisuus!"



Mä en nyt väitä sitä, etteikö monia asioita voi tapahtua maailmassa ja elämässä, mutta noin radikaaleista asioista on hyvä ennen kaikkea keskustella sen oman kumppanin kanssa! Niinhän te olette tehneetkin, mutta tuntuu ettette aivan kovin perinpohjaisesti ainakaan, jos olette jääneet tälle uhkailutasolle, että " kumpi saa lapset" .

mutta tällaisissa tilanteissa on aina se, että ilman tarkempia tietoja ei voi oikein sanoa, millä perusteella lasten asuminen ratkaistaisiin (en kyllä usko että me maallikot pystytään mitään varmaa veikkaamaan vaikka kertoisit kuinka tarkasti, suosittelen soittamaan oikeusaputoimistoon tai lastenvalvojalle, jos asia kovasti painaa, ja selittämään tilannetta heille, he ehkä osaisivat kertoa).



Ei se läpihuutojuttu kumpaankaan suuntaan ole missään tapauksessa, jos molemmat vaatii asumista itselleen, 50/50:n ei suostuta eikä kummallakaan vanhemmalla ole ongelmia esim. alkoholin, huumeiden tahi talouden kannalta.



Yksin*huoltajuutta* mies ei sinun vastustaessasi todennäköisimmin saa, mutta lähivanhemmuuden suhteen on hankala sanoa juuta tai jaata.



Parhaassa tapauksessa asia ratkaistaan muualla kuin käräjäoikeudessa, jokseenkin sopuisasti, oikeuteen asti meneminen ei nimittäin useinkaan ole kummallekaan osapuolelle (ja varsinkaan lapsille) kovin palkitsevaa. Mutta jos siihen päädytään niin sitten päädytään, ei sitä loputtomasti kannata pelätäkään.



Jos oikeuteen mennään, ratkaisu riippuu niinkin hyvin määritellystä (lue ironia) asiasta kuin " lapsen etu" . Siinä otetaan huomioon ainakin lasten suhde kumpaankin vanhempaan, lasten ikä ja kehitysvaihe, arjen mahdollisimman hyvä järjestyminen, olosuhteiden säilyminen jotakuinkin samankaltaisina (jos esim. lapset kotihoidossa, se vanhempi joka pystyy jatkamaan kotihoitoa on vahvoilla), jossain tapauksessa myös esim. asunto, jonka kukin vanhempi pystyy tarjoamaan, mahdollisesti myös suhde olemassa olevaan sisarukseen (miehesi lapsi ed. liitosta), mutta tämä voi vaikuttaa kumpaan suuntaan tahansa.. Ja myös lasten omaa tahtoa pyritään kuulemaan, jos he ovat tarpeeksi kypsiä. Yli 12-vuotiaan tahtoa pitää lain mukaan kuunnella ja se on otettava päätöksessä huomioon, sitä nuoremmat ikäkauden mukaan.



Oikeuteen menevistä tapauksista noin 1/3 ratkeaa äidin eduksi, 1/3 isän eduksi ja 1/3 muuten.



Mutta ei siis ole automaattisesti niin, että miehen aiempi yksinhuoltajuus antaisi hänelle etulyöntiaseman - teidän eronne ja kiistanne ratkaistaisiin erikseen ja miehen ensimmäinen lapsi vaikuttaisi siihen yhtenä huomioon otettavana olosuhteena (esim. asunnon kokoa tmv. määriteltäessä).