Mikä koirarotu sopisi meille? ov
Itselläni on ollut kolme koiraa (borderi, toinen oli metsästysrotu X paimenkoirarotu (kahta rotua) ja kolmas oli kahden eri metsästysrodun edustajan rakkauslapsi). Mies on kasvanut mastiffien sekä nöffien keskellä. Eli koirista on kokemusta, myös "vahvoista" roduista.
-Rodulla voi olla myös trimmattava turkki, ei ongelmaa. Mieluiten kuitenkin joko lyhytkarvainen.
-Mielellään ei kovin työlästurkkista rotua (esim. afgaani, vaikkakin tuo on upea koira), jonka turkkia pitää harjata joka päivä ja pestä vähintään kerta viikossa.
-Pitäisi vahva hermoinen koira, joka ei turhista hötkyile.
-Vahtimies vietti on ok, mieluiten ei kuitenkaan hirmu kovaa viettiä (=puolustaa kotia ja omaisuutta kynsin ja hampain).
-Riistavietti on ok, koira pääsee metsälle, koska mies harrastaa mestästystä.
-Mieluiten joko keskikokoinen tai iso rotu.
-Ei herkkä haukkumaan (esim. pystykorva)
-Mieluiten rotu, jossa ei ole hirveästi perinnöllisiä sairauiksia (silmäsairaudet, epilepsia, nivelvaivat)
-Paimenkoirat on ok.
-Mieluiten ei yhden miehen/naisen koiria.
Meillä on iso aidattu piha ja asutaan maalla. Koira saa olla vapaana pihalla + rodusta riippuen rauniokoira/pelastuskoira toiminta kiinnostaa, samaten agility. Koira pääsisi joka ilta n. parin tunnin lenkille (mies harrastaa juoksua ja tekee joka ilta pitkän lenkin).
Näitä rotuja ei tarvitse ehdottaa:
-Sakemanni, labbis ja kultsi (ei muuta vikaa, mutta tuo ei ole se meidän rotu)
-Bernhardilaiset (ei muuta vikaa kuin se kuolan määrä)
-Mastiffit (näissä sama juttu kuin edellisessä rodussa)
-Tanskandogit (koko on ongelma ja näissäkin taitaa nykyisin olla lonkkavikoja)
-Nöffi (muuten ihania, mutta noissa tuppaa nykyisin olemaan liikaa lonkkavikoja ym.)
-Kaikki pikku "räkyttäjät" (chihut, saksankääpiöpystykorvat vai mitä ne nyt olikaan)
-Kaikki lyttynaamat (mopsi ja buldoggi, ne on vaan rumia)
-Vinttikoirat (nekin on rumia, paitsi se afgaani)
-Rotikka ja belggari (en ole tavannut vielä yhtäkään täysjärkistä kyseisen rodun yksilöä)
Itse tykkäisin "partanaamoista" (esim. snautserit, kettuterrieri ym.), mies puolestaan tykkäisi noutajista (esim. cheasepeaklahden noutaja, setteri) sekä irlanninsusikoirasta.
Kommentit (40)
Ja toisena nuo Englanninspringerit oli myös mulla :)
joka on monikäyttöinen ja jota jopa seurakoirana käytetään. + että se on lapsiystävällinen ja oppivainen koira. (Itse lapsena yhtä koulutin, josta sen omistaja väitti että ei se vanha koira uusia temppuja opi...ja oli väärässä)
Beagleillä saattaa kai olla kova metsästysvietti, mutta ap:lle kai se sopiikin.
sopii teidän perheelle loistavasti, menee sopivasti kaikkiin noihin teidän toivomuksiinne.
Toivottavasti kirjoitin tuon wiszlan oikein, saattaa olla myös wizla.
Saksanseisoja on lisätty listaan :)
Ja joo, kuplaa meille ei tule, sitä voisi olla himppasen liian vaikea kouluttaa, vaikka onkin vähäruokainen :D
ihan perinteinen Collie? Jos kerran paimentajista tykkäätte.
Meillä älykäs collienarttu, kaunis kuin mikä ja on kuin ihmisen mieli, oppi temppuja kertaheitolla, ulkona rauhallinen, ei räyhää kenellekään koskaan, pysyy lähellä, paimentaa lapsia, pysyy pihalla, jne jne. Voisin jatkaa tätä ylistystä loputtomiin.
Mulla aikaisemmin bichon frise ja kääpiösnautseri, ja collie on kyllä kuin eri planeetalta...
Jos ette ole vielä ottaneet koiraa, niin ehdottomasti karkeakarvainen mäyräkoira! Viisas, ilmeikäs ja laajan tunneskaalan omaava suloisista suloisin partanaama halutessanne metsästysvietillä varustettuna. Omani tekee 10km lenkkejä, ja virtaa riittäisi vaikka toiseen moiseen. Rakastaa ihmisiä yli kaiken, hurmaa aivan jokaisen! Tällaista pötkylää ei kyllin pysty suosittelemaan!
valitsemalla pennun hyvältä kasvattajilta pystyy varmistamaan nivelten ja päänupin kannalta hyvän geeniperimän ja loput hoituu ruokinnalla, hoidolla ja monipuolisella liikunnalla, joka pitää lihaksiston kunnossa. Berni rakastaa perhettään ja sen kanssa voi harrastaa laidasta laitaan. Ja jotkut bernit tykkäävät mennä mettäneläinten perässä, vaikkei se kauhean tyypillistä olekaan.
valitsemalla pennun hyvältä kasvattajilta pystyy varmistamaan nivelten ja päänupin kannalta hyvän geeniperimän ja loput hoituu ruokinnalla, hoidolla ja monipuolisella liikunnalla, joka pitää lihaksiston kunnossa. Berni rakastaa perhettään ja sen kanssa voi harrastaa laidasta laitaan. Ja jotkut bernit tykkäävät mennä mettäneläinten perässä, vaikkei se kauhean tyypillistä olekaan.
Hoffi taas taitaa olla enemmän yhden miehen koira.
Mutta settereitä kannattaisi ajatella, ne ovat upean näköisiä otuksia.
pidemmät lenkit kuin normaali ihminen :D
turkkia voi halutessaan trimmata (jos harrastaa näyttelyitä), välttämätöntä se ei oo. On tosi kiva ja leppoisa kotikoira kunhan pääsee päivittäin juoksemaan, mieluiten irti. Helppo kouluttaa koska on niin miellyttämisen haluinen, urokset istuisivat mielellään myös ihmisten sylissä!!! Upeaa ja hienostunutta ulkonäköä ei voi liikaa kehua. Metsästysverisistä settereistä on myös moneen käyttöön metsälle (kanalinnut, vesilinnut, rusakot/jänikset/ketut) Enkut ovat sopuisia, viihtyvät kaikkialla missä muukin perhe.
Itse olen ottamassa bretagnenbassetin! Onko turhan pieni?! Ei turha haukkuja, sekä metsästys, että seura koira! ;)Tutustumassa olen käynyt.... Ihana rotu. Huomaa , että Se ei ole korkea, mutta Se on hyvin vahva! :) Suosittelen. (+ lapsiystävällinen)
Kaikki tietämäni (sekä enkut että walesit) ovat olleet tosi mukavia ja moneen harrastukseen sopivia. Walesit ehkä vilkkaampia?
En nyt huomannut kenenkään maininnees keskikokoista snautseria. Se nyt ei ehkä metsällä toimi, mutta muuten aika sopivan kuuloinen teille.
Suht harvinainen ja silti kotimainen/skandinaavinen koirarotu. Vatii siis suojelua, jotta määrä saataisiin kasvuun.
Ei hauku niinkuin suomenpystykorva. Rohkea. Käy hyvin lintu-, hirvi- ja jopa karhumetsällekin. Ystävällinen lapsille. Ilmoittaa vieraiden tulon, mutta ei varsinaisesti vahdi. Ketterä. Terve. Iloinen. Helppohoitoinen.
Berneissä taitaa olla myös nykyisin enemmän ja enemmän lonkkavikoja, korjatkaa jos olen väärässä.
Tällä hetkellä airis, suomenajokoira ja springerit ovat vahvoilla. Dopperi ja hoffi "hyvinä kakkosina".
ap
risteytys! Tuosta toisesta ketjusta tuli mieleen ;o)
Olisi kuulema hyva luonteinen sakemanni isana.
Ja ei olisi kalliskaan investointi..
Ystäväni perheellä oli pp silloin kun olin lapsi. Tosiaankaan se ei haukkunut, toisinkuin meidän suomenpystykorva. Oli aika älykäskin koira. Ja karva lämmin, mutta ei niin paksu kuin suomenpytykorvalla. Väritykset myös ihania. Unohdin jo rodun nimenkin, mutta tätä harkitsemme kyllä itsekin, nyt kun muistutitte rodun mieleeni:)
Hauska ketju koiraihmisille!