Miksi ihmiset eivät halua tehdä siivoojan töitä?

Jossain tehtaassa voisin tehdäkin, mutta eihän palkka silti kovin kummoinen ole...

Saisi siinä samalla ihailla ihania sisustuksia jne.



Mutta joskus opiskeluaikoina olin töissä siivousfirmassa. Mä olin melko varma, että kuolen jonnekin kerrostalon rappuun. Kun vedät niitä saakelin samoja rappusia joka päivä, niin hajoohan siinä pää. Pitää saada käytää päätään!!

Ihan siksi, että opintotuki ei ollut riittävä elämiseen.



Opiskelin siis varsinaisesti akateemisen ammatin itselleni.



Kaippa ne syyt ihmisillä on, että se on tosi huonosti palkattua työtä. Paitsi metsäteollisuudessa. Paperiliittoon kuuluva siivooja saa meillä metsäteollisuudessa 3000 e/kk vaikka polttaa puolet työajastaan tupakkaa...

siivous on ulkoistettua joten tuskin enää kukaan noille summille pääsee...

Vieläkö pitää muuta lisätä?

baareja öisin/aamuisin. Työajat oli hirveät ja palkka huono. Aivan karmea työtahti oli määritelty ja välineet olivat surkeat. Nyttemmin olen allergisoitunut siivousaineille sekä suojakäsineille.

- surkea palkka

- ei työyhteisöä

- hankalat työajat - mua ei saa mikään tässä maailmassa enää hiippailemaan aamu kolmelta töihin tän meidän lähiön läpi, vaan siksi ettei siivoojan sovi olla näkösillä kun oikeat ihmiset tekee sitä oikeaa työtään toimistoaikana

- päivät voi olla pirstaleisia; työtä voi olla aamulla klo 6-9, sitten pari-kolme tuntia vapaata, sitten toisella puoella joku rappusiivous + pari tuntia jotain duunia. Koko päivän saa juosta,mut kun välillä on vapaata, niin siirtymistä ei makseta

- mainitsiko sen surkean palkan?

- työ on monotonista ja raskasta, usein pesuaineita ym. ei ole laimennettu ohjeiden mukaisesti, työvälineet on rikkinäisiä, epäergonomisia ja likaisia, jotku sähkölaitteista vaarallisia

- siivooja on näkymätön ihminen; vaikka just ois pyyhkinyt sormenjäljet laisovesta ja seisois siinä vieressä rätin kanssa, niin eka ovesta kulkija täräyttää koko kämmenensä siihen lasiin sen enempää miettimättä.

- on turhauttavaa mennä "meillä panostetaan laatuun ja ympäristöön" -firmaan ja teeskennellä, että juu, kompostit ja muu lajiteltu jäte menee kyllä kierrätyskontteihin...oikeasti noi firmat ei ole älynneet neuvotella jätesopimusta uusiksi eikä ko. kontteja ole olemassakaan. Siellä sit raahaat niin perkuleen kahvinporoja jossain kärryn kulmalla kunnes pääsee nurkan taakse kippaamaan ne sekajätteisiin. Ja sehän on tietenkin siivoojan vika ettei niitä kontteja ole hankittu. Kunnon siivooja kun vaikka söis ne biojätteet ennemmin kuin tuhoais maailman heittämällä ne sekajätteisiin ;)

- siivoaminen cv:ssä ei ole meriitti, mut pahimmillaan, jos joutuu työttömäksi omasta ammatistaan ja työkokemuksessa lukee että on joskus siivonnut, joutuu ottamaan vastaan myös siivojan töitä. Ja sitten olet tosi lirissä; hulluna teet töitä, sosiaalista elämää ei ole ollenkaan koska siivooja työskentelee kun muut on vapaalla, ja siltikään se palkka ei riitä elämiseen. Useimpien ansiosidonnainen on isompi kuin siivoojan kuukausipalkka. Ja kun olet riittävän kauan siivonnut, lasketaan ansiosidonnainen sit siitä mitättömän pienestä palkasta jne.



No joo, tuossapa noi äkkiseltään.

t:paperiteollisuudessa työskentelevä myös

Ihan siksi, että opintotuki ei ollut riittävä elämiseen. Opiskelin siis varsinaisesti akateemisen ammatin itselleni. Kaippa ne syyt ihmisillä on, että se on tosi huonosti palkattua työtä. Paitsi metsäteollisuudessa. Paperiliittoon kuuluva siivooja saa meillä metsäteollisuudessa 3000 e/kk vaikka polttaa puolet työajastaan tupakkaa...

kuin nro 9 kuvailee. Mutta olenkin kunnan työntekijä, jolla on ajanmukaiset työvälineet ja palkkakin ihan ok.

Saisi siinä samalla ihailla ihania sisustuksia jne. Mutta joskus opiskeluaikoina olin töissä siivousfirmassa. Mä olin melko varma, että kuolen jonnekin kerrostalon rappuun. Kun vedät niitä saakelin samoja rappusia joka päivä, niin hajoohan siinä pää. Pitää saada käytää päätään!!

Ainakin pääkaupunkiseudulla joudutaan sanomaan "ei ole" työnhakijoille, joita olisi jonoksi saakka.



Harva työ on herkkua, ei siivous työnä ole sen kummallisempaa. On ihan tekijästä itsestään kiinni, haluaako olla kynnysmatto. Minä en moiseen suostuisi, eikä ole missään asiakaskohteessa kukaan edes yrittänyt suhtautua siten. Työajat ovat hankalat, jos et tee jotain isoa toimistoa klo 8-16, millä taas ei pääse palkalle. Viime vuoden ansioni olivat 42 000€, jonka eteen olen kyllä joutunut töitäkin tekemään, mutta eipä tarvitse täällä kitistä rahapulaa :-)

siksi musta ei olisi siivoojaksi. Jos esim. vien pyykkejä talonyhtiön yleiseen pesukoneeseen, pesen koko ajan käsiä. Muutenkin jos kosken yleisiin ovenkahvoihin tms. pesen heti kädet jos mahdollista. En haluaisi siivoojaksi, mutta en myöskään välinehuoltajaksi, kätilöksi tai sairaanhoitajaksi tuon pöpökammon vuoksi.



Käsissä lisäksi lievää pesuaineihottumaa ja keuhkoissa alkava astma, eli ei minusta siivoojaa tulisi, vaikka pöpökammo katoaisi.

se palkkaus, se palkkaus.

Sijaisena saan tunnissa triplasti enemmän kuin siivoamalla, kaupan iltavuorossa tuplasti.

Kun opintotuen lisäksi tarvitsee x määrän rahaa elääkseen, on selvä, että sen hakee sieltä, missä se vie vähiten aikaa niiltä asioilta, jota varten sitä tarvitaan.

Kun opinnot vievät jo valmiiksi yli 30h viikossa, muuksi elämäksi ei jää muuta kuin työ, jos palkka on hirveän huono. Samasta syystä välttelen videovuokraamossa työskentelemistä.

Siivojia tai nykynimityksenä toimitilahuoltajia ei arvosteta edelleenkään tarpeeksi. Esimerkiksi joululahjaksi sain siivouskohteestani käytetyn huom. likaisen glögikupin. Olen siivonnut samassa kohteessa 3 vuotta, joten voitte arvata kuinka lämmitti tuo huomaavaisuus. Siivouskohteeni väki pitäisi olla hyvinkoulutettua mutta ei näy ainakaan käytöstavoissa. Kenkiä esim kiillotetaan vessassa käsipyyhkeillä jotka sitten heitetään pitkin vessan lattiaa. Luonnollisesti kun lasia on mennyt rikki sirpaleet heitetään muitta mutkitta muiden roskien sekaan, mitäs siitä jos siivooja teloo itsensä.



Joku aikaisempi kirjoittaja mainitsi pöpökammoisuuden. Itsellä ei ole, luotan siivouskäsineisiin. En sairasta juuri ikinä eli vastustuskykyä on. Mutta tässä työssä on alkanut muodostua hajukammo. Miesten tapa ruikkia pitkin seiniä, käynneet ruokajätteet paperinkeräyspöntössä, käytetyt siteet joita ei ole viitsitty kääriä mihinkään...



Siivousalueet on toisinaan laskettu kohtuuttomasti ja siivooja joutuu juoksemaan koko työpäivän hikisenä ja syömään hätäisesti jugurtin siivouskomerossa. Siitä huolimatta kun lähdet töistä kotiin saatat tuntea huonoa omatuntoa kun jokin asia jäi kokonaan tekemättä tai joutui tekemään "juosten kusten".



Mikään ei ikinä riitä. Asiakas odottaa laatu A:ta, mutta palvelun tilaaja maksaa B:stä. Asiakas ei tiedä mitä siivoussopimukseen kuuluu ja kitisee siivoojalle kun ei siivooja ei imuroi hänen toimistotuoliaan. Kun siivooja kertoo että työ on mitoitettu niin kuin on, asiakas joko ymmärtää tai nyreänä toteaa että eikö nyt yhtä tuolia ehtisi imuroimaan. Turha yrittää selittää että kun tänään imuroit Liisan tuolin niin huomenna Terhi haluaa saman. Itseasiassa Terhi toivoo että hänen kotoa raijaamansa silkkikukat voisi itseasiassa pyyhkiä pölyistä ja kun viellä ikkunan välin ehtisit pyyhkimään kun sinne jäi kuolleita muurahaisia kun "pojat" =vanhtimestarit kesällä niitä myrkytteli. Luonnollisesti minä olen sitten se "tyttö" oli ikäni ja siviilisäätyni mikä tahansa.

siivosin opiskeluaikoina.

Raskasta työtähän se on ja palkka tosi huono.

Enää ei terveys kestäisi semmosta.

Kotiinkin on pitänyt palka siivoojaa kun ei itse pysty enää kunnolla siivoamaan.

koska tyttäreni on hakenut moneen otteeseen siivoojan töitä, eikä ole päässyt edes näyttäytymään minnekään firmaan.

eikä työ ole ainakaan minulle henkisesti tyydyttävää (olen tutkijana yliopistolla, opiskeluaikoina tein myös siivoustyötä).

palkkaakaan ei kannata kehua...

Itse olen laitoshuoltajana keskussairaalassa, työajoissa ei valittamista, välineet hyvät, ei liian tiukka työtahti, pesuaineliuokset tehdään itse, joten jokainen vastaa itse onko tehnyt oikean liuoksen.

Tykkään työstäni, harmi vaan että sitä ei arvosteta, ja ne yli 50v työkaverit, jotka ovat tosi vaivaisia ja leipääntyneet.... argh