Lue keskustelun säännöt.
Aivan älyttömän paska olo..
13.07.2009 |
Oon tässä just laittanut eroprosessin liikkeelle.. Miehen kanssa oltu yhdessä 7 vuotta, joista 4 naimisissa, yksi 3,5v lapsikin löytyy..
Yhdessä on tullut koettua jos jonkinmoista.. Miehen osalta valehtelua, salailua, pientä väkivaltaakin (muistona mm. melko näkyvä arpi leuassa - minulla siis)... En tietty itsekään oo mikään enkeli ollut, mutta yrittänyt olen ja antanut miljoona uutta mahdollisuutta ja kaiken paskan anteeksi... :(
Mies ei ole ollut erityisemmin kiinnostunut lapsestaan, saati sitten kotitöistä.. Välillä on ollut lasta kohtaankin turhan kovakourainen..
Tässä koitan vaan puhua itselleni järkeä, että nyt on mentävä, kun on prosessi aloitettukin, mutta mies saa puheillaan mun olon niin paskaksi ja roistoksi, kun vaan olla ja voi...
Eron kokeneet ja siitä ylipäässeet, olisiko mahdollista saada tukea, vinkkejä tai kokemuksia tähän tilanteeseen/ olotilaan??
Kommentit (5)
Älä kuuntele yhtään syyllistämistä enää.
En hakenut ulkopuolista apua vaan taistelin itsekseni läpi eroprosessin, toki ystävät ja joku sukulainen oli henkisenä tukena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon ollut monta vuotta yksinäinen, eikä ole ollut ketään kenen kanssa keskustella tilanteesta, vaan olen pyöritellyt asioita päässäni.. Nyt sitten vähän aika sitten tapasin vanhan ystäväni, jonka kanssa olen saanut puhua ajatuksistani ja olen saanut hänen kauttaan rohkeutta lähteä ja jotenkin oppinut näkemään, ettei mun loppujen lopuksi tarvitse yrittää esittää marttyyriä ja kestää kaikkea paskaa, vaan että mullakin on oikeus olla onnellinen...
Mutta näistä viimeaikaisista tapahtumista 1. se että mies meni ottamaan uuden kännykän osamaksulla, vaikkei entistäkään ole vielä maksettu (no ei ehkä big deal, muttakun ei ollut eka kerta eikä tota rahaakaan ole mitenkään älyttömästi turhaan laittaa...ja mä tosiaan kielsin sitä ottamasta sitä..), 2. erään keskustelumme jälkeen mies ei halunnut päästää minua pois sängystämme, vaan kävi kurkkuun kiinni... ja rupesi sitten samantien nukkumaan, kun mä itkin vieressä ja hyperventiloin... 3. Melkein aina, kun lapsi haluaa miehen syliin, hän työntää lapsen pois melko kovakouraisesti, esim. työntää kädellä naamasta (kuten eilen)... Muutenkin pitää aina pyytää miestä tekemään jotain lapsen kanssa, esim. "oletko lapsen kanssa sillä aikaa kun minä tiskaan, laitan pyykit kuivumaan..." Nyt lapsi on onneksi oppinut leikkimään yksikseen...
Mies ei mitä ilmeisimmin halua erota, eikä hänestä meidän suhteessamme ole mitään vikaa, vaan kaikki on hyvin...... Ei auta puhe, ei mikään... Viimeisen viikon olen yrittänyt, puhunut, itkenyt.... En kai vaan ole enää onnellinen.. Oon ehdottanut asumuseroa, mutta mies vaatii täydellistä eroa, jos ja kun sille tielle lähdetään....
Ap
järkyttävää lukea viestisi jossa kerroit että kävi kurkkuun kiinni ja kohtelee lasta kylmäkiskoisesti.
Tuskin tuo haluaa lasta edes tavata ellei sinun kiusaksesi.
niitti että kypsyit eropäätokseen ? miehesi ei siis halua erota ?