Mitä entisvanhaan annettiin vauvoille jos ei äiti voinut imettää?

neuvottiin antamaan keitettyä lehmän maitoa. En tiedä miksi keitettyä, bakteerien takia kai.

saivat kaurasta keitettyä ja puristettua "maitoa". Äidiltä ei maitoa tullut. Ihan terveinä ovat molemmat säilyneet :-)

niitä lapsia kuolikin. Naapurin pappa sanoi, että hän muistaa, kun ennen kuoli vauvoja, kun imivät ja imivät tyhjää rintaa, ja sitten heikkenivät pois. Liekö miten yleistä ollut, varmasti nälkäaikoina ainakin.

Maitoa vedellä lantrattuna ja kauralimaa, noista olen kuullut. Ja itsekin olen "puolimaidolla" 1970-l kasvanut, kun äidillä loppui maito, kun olin kk ikäinen.

sit loppui äitiysloma ja sen jälkeen oli sit sitä jauhemaista vastiketta.Jo Heidekenillä annettiin vauvoille sokerivettä lisäks.

ihan neuvolan suosituksesta sokerivettä. Appelsiinimehua lantrattuna löytyi jonkun neuvolakortista suosituksena.

vauvan masussa. Valkuainen hajoaa maidon kiehuessa. Ei keitetty bakteerien takia, mutta maitoseoksessa oleva vesi tuli näin myös keitetyksi samalla.



3kk asti juotettiin ns. puolimaitoa. Siinä esim. litran seoksessa oli 5dl vettä ja 5dl maitoa sekä 10tl sokeria. Yli 3-kuisille annettiin 2/3-osa maitoa, litran seokseen laitettiin 3dl vettä ja 7dl maitoa. Myytiin jossain vaiheesa oikein vauvoille tarkoitettua maitoa, josta seos tehtiin. Ainakin 1960-luvulla oli myynnissä Baby Energa-maitojauheita. Niihin alkoi tulla vitamiinilisää, rautaa kai ensimmäisiin. Sai myös "kovavatsaiselle" vauvalle valita Baby Energa mallas. Oli myös "senior" ja "junior" lisäksi. Mallasuutetta ostettiin apteekista itse valmistettuihin maitoseoksiin, jos vauvalla oli kova uloste. Oli siirappimaista ja sisälsi mm. b-vitaminia. Käytettiin sokerin sijaan 1tl/100ml kohti ja litraan tuli se 10tl. Mallasta voi ostaa vieläkin.



Kaurasta tehtiin maitoseos joka siivilöitiin mahtuakseen tutin läpi pullosta.



Olen ollut vastasyntyneiden hoitajana 1960-luvun lopulla ja omat lapseni ovat syntyneet kahdella seuraavilla vuosikymmenillä. Olen omille ensimmäisille lapsilleni keittänyt maitoseokset maidosta ja vedestä antaen lisäravinnoksi 3-viikkoisesta tuoremehua ohjeen mukaan, raasteita itse raastaen raastimella sekä 6-viikkoisesta kiisseleitä, joita sai Piltti-merkkisenäkin ostaa valmiina jauheena, lisättiin vain vesi. Äidinmaidon korvikemaito tai vastiketta ei ollut tehty "kuivatetusta" äidinmaidosta, joten en antanut korvikkeita.



Lisäksi puhuttiin siitä, kuinka maitojauhe sisälsi suolaa ja se menetelmä, että jauhe liukeni hyvin veteen rasitti muýös munuaisia.



Kenelläkään useista vauvoistani ei ollut koliikkia, allergioita tms. Maitomäärää vähennettiin aterialla sitä mukaa kun kiinteitä ym. annettiin. Kuitenkin 6dl maitotuotteita päivässä.



En antanut neuvolan ohjeen mukaan 4-kuiselle perunamuusia ja lämmitettyä nakkia haarukalla survoen. Samoin mm. raejuusto oli yleistä käyttää. 1960-luvulla tapana oli piireissäni antaa perunasosetta jossa oli sekoitettuna mauksi ja ravinnoksi maksamakkaraa alkaen 3kk. Mestari Pedersenin maksapasteija lasipurkissa oli tavallinen näky vauvan lautasella muusin kanssa.



1970-luvulla sairaalassa annettiin alle 1/2 vuotiaalle vauvalle lautasellinen, jossa muusin lisäksi jauhelihaa ja lihaliemestä valmistettu ohut kastike. Ihmettelin lihaliemen käyttöä, eikä vauvat oikein karkeata jauhelihaa sitten syöneetkään.



Paljon on menty asioissa hyvään suuntaan, mutta toisaalta se harppaus kaikkeen epäterveelliseen tulee aika lyhyellä varoitusajalla täysimetyksen jälkeen. Päiväkodeissa, jos on 9kk ikäinen vauva, ruokalistasta näkee mitä saa. Kotona saattaa alkaa vuoden ikäisestä naposteltavat, varsinkin jos on isompia naksujen syöjiä jne.

vauvan masussa. Valkuainen hajoaa maidon kiehuessa. Ei keitetty bakteerien takia, mutta maitoseoksessa oleva vesi tuli näin myös keitetyksi samalla. 3kk asti juotettiin ns. puolimaitoa. Siinä esim. litran seoksessa oli 5dl vettä ja 5dl maitoa sekä 10tl sokeria. Yli 3-kuisille annettiin 2/3-osa maitoa, litran seokseen laitettiin 3dl vettä ja 7dl maitoa. Myytiin jossain vaiheesa oikein vauvoille tarkoitettua maitoa, josta seos tehtiin. Ainakin 1960-luvulla oli myynnissä Baby Energa-maitojauheita. Niihin alkoi tulla vitamiinilisää, rautaa kai ensimmäisiin. Sai myös "kovavatsaiselle" vauvalle valita Baby Energa mallas. Oli myös "senior" ja "junior" lisäksi. Mallasuutetta ostettiin apteekista itse valmistettuihin maitoseoksiin, jos vauvalla oli kova uloste. Oli siirappimaista ja sisälsi mm. b-vitaminia. Käytettiin sokerin sijaan 1tl/100ml kohti ja litraan tuli se 10tl. Mallasta voi ostaa vieläkin. Kaurasta tehtiin maitoseos joka siivilöitiin mahtuakseen tutin läpi pullosta. Olen ollut vastasyntyneiden hoitajana 1960-luvun lopulla ja omat lapseni ovat syntyneet kahdella seuraavilla vuosikymmenillä. Olen omille ensimmäisille lapsilleni keittänyt maitoseokset maidosta ja vedestä antaen lisäravinnoksi 3-viikkoisesta tuoremehua ohjeen mukaan, raasteita itse raastaen raastimella sekä 6-viikkoisesta kiisseleitä, joita sai Piltti-merkkisenäkin ostaa valmiina jauheena, lisättiin vain vesi. Äidinmaidon korvikemaito tai vastiketta ei ollut tehty "kuivatetusta" äidinmaidosta, joten en antanut korvikkeita. Lisäksi puhuttiin siitä, kuinka maitojauhe sisälsi suolaa ja se menetelmä, että jauhe liukeni hyvin veteen rasitti muýös munuaisia. Kenelläkään useista vauvoistani ei ollut koliikkia, allergioita tms. Maitomäärää vähennettiin aterialla sitä mukaa kun kiinteitä ym. annettiin. Kuitenkin 6dl maitotuotteita päivässä. En antanut neuvolan ohjeen mukaan 4-kuiselle perunamuusia ja lämmitettyä nakkia haarukalla survoen. Samoin mm. raejuusto oli yleistä käyttää. 1960-luvulla tapana oli piireissäni antaa perunasosetta jossa oli sekoitettuna mauksi ja ravinnoksi maksamakkaraa alkaen 3kk. Mestari Pedersenin maksapasteija lasipurkissa oli tavallinen näky vauvan lautasella muusin kanssa. 1970-luvulla sairaalassa annettiin alle 1/2 vuotiaalle vauvalle lautasellinen, jossa muusin lisäksi jauhelihaa ja lihaliemestä valmistettu ohut kastike. Ihmettelin lihaliemen käyttöä, eikä vauvat oikein karkeata jauhelihaa sitten syöneetkään. Paljon on menty asioissa hyvään suuntaan, mutta toisaalta se harppaus kaikkeen epäterveelliseen tulee aika lyhyellä varoitusajalla täysimetyksen jälkeen. Päiväkodeissa, jos on 9kk ikäinen vauva, ruokalistasta näkee mitä saa. Kotona saattaa alkaa vuoden ikäisestä naposteltavat, varsinkin jos on isompia naksujen syöjiä jne.

Mielenkiintoista! Itse olen syntynyt 1976 ja olen saanut BabyEnergaa.

ap

fifty-fifty tavallista maitoa ja vettä. Äitini mukaan.

ja sitten oli "sijaisimettäjiä" eli joku naapurin av-mamma hoiti hommat, jos hällä piisas tavaraa.

Sanoin mummoni ajasta 1940 -luvulla.

siis lehmänmaitoa jos ei ollut ketään muuta joka olisi voinut imettää vauvaa äidin puolesta. Entisvanhaan myös naapuriapu ja apu sukulaisten kesken toimi paremmin kuin nykyisin. Joku sukulainen, tuttava tai piikatyttö saattoi ihan hyvin imettää.



t. 2

Mä olen myös kuullut noista "kiertävistä imettäjistä". Elikäs ne joilla maitoo piisas kävivät imettämässä muidenkin muksuja.

Ja tosiaan maitoa lantrattiin vedellä.

Kyllä meillä on nykyään helppoa...

jossa oli 1/3 maitoa ja 2/3 vettä. Muutaman viikon kuluttua siirryttiin maitoon jossa oli puolet vettä.



Kauralimaakin keitettiin lisukkeeksi.



Perunaa syötettiin 2-3 kk ikäiselle.



Sokerivettä annettiin janojuomaksi.

:o/

on kasvanut oma 40-luvulla syntynyt isänikin. Nälkää se ei mummoni mukaan kovin hyvin pitänyt poissa, joten oli antanut lisäksi kauravelliä ja sokerivettä...

mummoni esikoistyttöjä oli imetetty 40-luvun alussa, kun mummo itse ei jostain syystä imettänyt.

Myös synnyttämätön nainen, nainen joka ei ole koskaan ollut raskaana, voi imettää. Kunhan vauva imee, maidontuotantoa voi käytännössä jatkua vaikka kuinka kauan. Aiemmin oli oikein ammatti-imettäjiä!

Myös synnyttämätön nainen, nainen joka ei ole koskaan ollut raskaana, voi imettää. i]

naapureiden talo paloi. Perheellä oli pieni vauva ja äidiltä loppui maito sen järkytyksen ja surun takia.



Sitä kauralitkua vauvalle oli annettava. Jotenkin se vauva on kuitenkin hengissä pidettävä.

Sillä on äitini kasvanut.