ovatko suurperheiden lapset paremmin käyttäytyviä

otan tietysti mieluummin kunnian itselleni ja miehelleni :)

ei ne siis oletusarvoisesti käyttäydy paremmin, mitä enemmän lapsia on. Tottakai ne pitää kaikki kasvattaa!

tunnemme useita 3, 5 ja 7 laspsisia perheitä. Ainoastaan yhdessä näistä 5 lapsisessa perheessä lapsillä hyvät käytöstavat. Muut tuntemamme suurperheellisten lapset ovat täysiä riiviöitä ja häirikköjä. Heistä huomaa, etteivät ole saaneet vanhemmiltaan huomiota joten sitä haetaan keinoja kaihtamatta sitten muualta.



eiköhän se on asenne yms kasvatuksesta perheessä kiinni. Monet yksi tai kaksi lapsisesten perheiden lapset osaavat käyttäytyä kyllä suurperheiden lapsia paremmin - poikkeuksetta

nahistelee ja jopa joskus lyövät toisiaan vaikka kuinka kasvatetaan... yhen kans vois olla helpompaa:)



Onko uskonnolla mitään merkitystä asiaan , esim. lestadoilaisperheen lapset usein hyväkäytöksisiä vaikka heitäpilvin pimein huomiota hakemassa...

Tunnen monta isoa perhettä joissa lapset käyttäytyvät hyvin mutta ihan yhtä monta jossa on talo täynnä kauhukakaroita. =)

Eli eiköhän toi ole aika lailla perheestä ja kasvatuksesta kiinni. Valitettavasti mun kaverippiirin kuuluu perheitä (suur) joiden lapset eivät kylässä osaa käyttäytyä yhtään: roikkuvat koko ajan kyläpaikan isännän tai emännän niskassa huomiota kerjäämässä, hyppivät sängyllä, rohmuavat kahvipöydässä kaiken loppuun ihan kuin eivät olisi koskaan ruokaa saaneet, levittävät KAIKKI lelut hetkessä alas hyllyiltä lattialle, juoksevat ja mesoavat kuin sirkuksessa. Saavat elää kuin pellossa kotonaan, eikä vanhemmilla liikene heille yksilöllistä huomiota juuri lainkaan. Yksilapsisten perheiden lapset ovat minun kokemukseni mukaan parhaiten käyttäytyviä (tosin usein vähän pikkuvanhoja pikkuaikuisia). Käyttäytyvät ainakin paremmin kuin minun alati nahistelevat lapsoseni (2).

Sosiaaliset käytöstavat, jakaminen, ja pelisäännöt opitaan paremmin käytännössä kuin pelkästään vanhempien puheista,

ainokaiset ovat maailman napoja ja hyvin itsekkäitä!

Myös yhden sisaruksen omaavat pitävät kynsin-hampain kiinni leluistaan eivätkä osaa/halua jakaa mitään!

Mitä enemmän lapsia, sen paremmin osaavat ottaa muutkin huomioon!

Tuohon lestadiolaisperheiden lasten käytökseen sanoisin, että on sekin ihan perhekohtaista. Tunnen useita tällaisten perheiden lasta, toiset näistä lapsista ovat erittäin hyväkäytöksisiä kun taas muutaman perheen lapset puhuvat tosi rumasti ja käytös on hurjaa (koulukavereiden lyömistä ym). Meillä on 5 alle 11v lasta -ihan ilman uskonnollisisa tai muita vakaamuksia ;)- ja mielestäni kodin ulkopuolella lapsemme ovat kohteliaita ja toiset ihmiset huomioonottavia. Eli ilmeisesti sitä, mikä katsotaan hyväksi käytökseksi. Kotona kyllä välillä tappelevat äänekkäästi, menettävät kuullun ymmärtämistaidon ja ovat kaikin puolin pikku possuja. Mutta niin varmaan kaikki lapset, oli niitä sitten kaksi tai kaksitoista =).

Meillä lapsia on 6, ja ei voisi sanoa että käyttäytyvät paremmin kuin esim. kaksi lapsisten perheiden lapset. Kasvatus on kyllä meillä ihan kuosissa, mutta joukossa tyhmyys tiivistyy. Olen parin suurperheellisen äidin kanssa tästä keskustellut, ja ovat myös sanoneet että tuntuu että muutama lapsiset perheet saa pidettyä paremmin lapsensa kurissa. Ei meillä nyt lapset huonosti käyttäysy, mutta eivät aina mallikkaastikkaan. Porukassa usein villiintyvät, ja tekevät tyhmyyksiä...eli...sillon kun meillä oli lapsia kaksi, niin olivat kyllä oiken mallikansalaisia käytökseltään, nyt on toisin.

Meillä 3 lasta ja kyllä ne kotona on välillä aika riiviöitä, mutta niin monta kertaa olen saanut kyliltä palautetta että kylläpä on hienosti käyttäytyviä lapsia, että on uskottava, että jotain on mennyt perillekin.



Eräs mikä meillä ainakin selkeästi on erona siihen mitä kaverimme on lapsia kasvattaneet on se, että jos on vieraita niin omaan huoneeseen ei jäädä 'röhnöttämään'. Vieraille tullaan sanomaan päivää, ja jos ovat vain vanhempien vieraita voivat sitten poistua omille touhuilleen. Mutta jos mukana seuraa lapsia, niin ovat tai eivät sopivaa ikäryhmää, niin lapsille pidetään seuraa ja 'omia' kavereita ei tuolloin kutsuta. Ja rumia meillä ei puhuta kotona eikä kylillä vaikka kuinka mieli tekisi.



Meillä on muutama kaveri, jotka on kutsuneet meidät lapsineen kylään ja kun sinne mennään niin perheen nuoriso viilettää ulos samalla ovenavauksella joidenkin kavereidensa kanssa. Yleensä eivät edes moikkaa. Meidän lapset sitten ihmettelee mitä tekis ja ovatkin alkaneet itsekin ihmetellä miksi he kylään mukaan edes tulee. Yhdessä paikassa 10-vuotiaan pojan ikäinen kaveri on kyllä aika usein kotona, mutta pelaa K-15 pelejä, joita meidän poika ei suostu pelaamaan, joten lopputulos on että tuo toinen pelaa, ja meidän poika lukee sitten Aku Ankkoja, joita voisi kyllä yhtä lailla lukea kotonakin.



Omalla esimerkillä varmasti saa parasta tulosta aikaan, mutta joskus on otettava käyttöön myös lahjukset ja jos ei muuten mene jakeluun niin sitten uhkauset ja kiristykset.

Unohtui mainita, että tuo nuoriso joka ei päivää kerkiä sanomaan on kyllä aina kutsumassa rippijuhliinsa ja ammattikoulunsa päättäjäisiin (lahjojen toivossa tietenkin). Mä en vaan ymmärrä miksi mun pitäisi mennä sellaisen nuoren rippijuhliin, jota kadulla tuskin tunnistaisin jos vastaan tulee vain siksi että hänen vanhempansa ovat kavereitani. Voivat pummata ne lahjat sukulaisilta ja kummeiltaan minun puolestani.

mutta tuntuu että kotityöt luonnistuisi paremmin isossa perheessä kasvaneilta. Heilä ehkä vaaditaan enemmän kotitöitä kun lapsiakin on enemmän. Itselläni on 2 lasta jotka kyllä tekee kun pyydetään, mutta välillä kauheen rutkutuksen kera. Parissa tuttuvaperheessä on paljon lapsia ja näyttää siltä että siellä lapset tekee ihan automaattisesti heiltä vaadittavat hommat.

niin kaikki perheet on aika omanlaisiaan yksiköitä. Joissain perheissä lapset käyttäytyy aikuisten edessä nätisti, mutta veri tirskuu kun lapset ovat keskenään. Joissain perheissä lapset vaan tollottaa eikä tee mitään, joten aika vaikea sanoa, millaisia persoonia ovat. ;) Siis näin vieraan näkökulmasta.



Omat lapset on vieraiden suhteen aika hyväkäytöksisiä, tutussa porukassa riehuvat ja saattaa käytöstavat unohtua (ja unohtuvatkin...), kotona keskenään tappelevat kyllä, mutta välit ovat sisarusten kesken ehdottomasti lämpimät ja rakastavat.

ainokaiset ovat maailman napoja ja hyvin itsekkäitä!

Myös yhden sisaruksen omaavat pitävät kynsin-hampain kiinni leluistaan eivätkä osaa/halua jakaa mitään!

Mitä enemmän lapsia, sen paremmin osaavat ottaa muutkin huomioon!

ovat kaikista itsekkäimpiä.

-ja mitkä tutkimukset? Lähteitä, kiitos.