miksi alkoholi menee lasten edelle?

Enkä myöskään tuota ensimmäistä vastausta. Osuiko kohdalle?

Lapset surettaa.

Ihan oikeesti siinä ei syytökset auta, vaan ihan toisenlainen tuki.



Mutta toi kivien heittely tuntuu olevan ainoa "apu" vaivaan kuin vaivaan täällä av:lla.

ongelma, ja siihen ei oikein ole muuta metodia kuin syyllistäminen.

t. yksi joka työkseen yrittää auttaa näitä alkoholisti-äitejä ja jolla kuitenkin ymmärrystä riittää heillekin. Kaikille ei elämä ole niin helppoa ja varsinkaan ulkopuolisten kivitys ei mitään auta. Pahentaa vaan.

Se on ihan ok, Lissu, että sä dokaat ja lapsi pyörii omassa ulosteessaan, kun sulla on ollut niin kovaa?

Vaikea äitinä ymmärtää, että joku valitsee viinan lasten sijasta, mutta toisaalta alkoholistien parissa jonkin verran työtä tehneenä ymmärrän ettei asiat ole mustavalkoisia. Alttius siihen on ehkä periytynyt ja ehkä opittuakin tapaa on mukana ja kun sopivasti elämä kuljettanut pullon suuntaan niin eipä siinä enempää tarvita. Juominen on silti aina valinta, jonka ihminen tekee. Lapset surettaa, mutta melkein yhtä paljon surettaa alkoholistit itse. On hyvin surullista seurata minkälaista sisäistä kamppailua alkoholisti käy. Ei sellaista toivo kenellekään.

sitä elämää vierestä lähes 40 vuotta, enkä edelleenkään voi ymmärtää, miksi sille alkoholistille ei voi sanoa, että se mitä hän tekee ON VÄÄRIN.

alkoholistille tehdä selväksi ettei hänen käytöksensä ole hyväksyttävää ja jos lapsia on, asiaan pitää puuttua tiukasti ja turvata lapsen hyvinvointi. Lapsettomalla (esim. lapset huostaanotettu) alkoholistille ei muuta oikein voi tehdä kuin varmistaa, että hän tietää mistä apua saa jos päättää yrittää kuiville.

jonka vanhempi asuu laitoksessa. Tai vaikka syöpäsairaan, tulevaa puoliorpoa. Osaansa ei kukaan saa valita, mutta ylimielisyyttä jokainen voi päättää välttävänsä.

Itselleni maistuu todella hyvin, mutta koskaan lapseni eivät näe minua humalassa. En ole ylpeä siitä, että luen toisinaan iltasadun niin, että hengityksessäni haiskahtaa pari viinilasillista.



Ehkä jollain tapaa alkoholi menee sitten lasten edelle, mutta toisaalta en pidä tuota vielä pahana, turvattomuutta aiheuttavana.



Parashan olisi, jos olisi lähes raitis. Itse en siihen taida pystyä. Aina järki kuitenkin menee ohi juomisen himon, jos alkaa alkoholi tuntua päässä ja olen yksin lasten kanssa tai lapset ovat hereillä. Jos sairastaisin pahasti alkolismia, näin ei olisi.



Jotenkin ymmärrän sen kauheuden, koska ymmärrän mitä voi olla himo juoda, mutta onnekseni hallitsen sen asian.