Lue keskustelun säännöt.
Erotako vai mitä? AUTTAKAA!
12.07.2006 |
Tilanne hankala: mieheni kanssa olemme todella läheisiä, arki sujuu hyvin, keskustelu toimii, hellyyttä on paljon MUTTA seksiä ei käytännössä ollenkaan. Meillä ei vielä lapsia, yhteistä elämää takana 4,5 vuotta.
Miehelleni seksi (ainakin minun kanssa) on vastenmielinen asia, saan kerjäämällä kerjätä ja sittenkin vain ehkä joka 10 kerta onnistuu. Ulkonäössäni ei ole vikaa, harrastan paljon urheilua ja mieheni kehuu aina kauniiksi. Silti ei halua seksiä kanssani ja jos joskus haluaa on se hyvin perinteistä, esim suuseksiä ei itse halua minun antavan hänelle eikä suostu sitä minulle antamaan.
Mitäs tehdään? Puhuminen ei auta kun ei vaan haluta. Hankinko rakastajan? No en halua edes sellaista, mutta mitä ihmettä keksin?
Niin ja vielä epälijöille, mieheni ei petä minua ainakaan konkreettisesti (yksinkertaisesti ei ole poissa kotoa koskaan niin paljoa että ehtisi toista naista pyörittää).
Kommentit (35)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on tosi henkilökohtainen asia.. Toisten mielestä seksi on niin tärkeää, että sen puuttuminen johtaa eroon. Toisten mielestä taas seksi on sivuseikka, jos kaikki muu on kunnossa. Päätöstä tuskin voi tehdä kukaan muu kuin sinä (te) itse.
Tunnen tilanteesi, sillä olen itse samankaltaisessa suhteessa. Tosin meillä on kaksi lasta (ihme). Olen myös asian suhteen umpikujassa, sillä mieheni on muilta osin hyvä aviomies ja erinomainen isä. Mutta minulle seksi on tärkeä osa elämää. Mitenhän tässä nyt näin kävi?
Olisin myös kiinnostunut kuulemaan muiden kokemuksia...
Tsemppiä ap:lle!
Ei se toki ole suhteessa se pääasia mutta voin kokemuskesta sanoa että jos seksi aiheuttaa sen ettei ne muutkaan asiat enää tunnu kivalta monen vuoden jälkeen. Eli itse olen suhteessa jossa tällä hetkellä ihan mieletön kriisi juuri siitä ettei mies halua seksiä. Aluksi kuvittelin ettei se seksi nyt ole tärkein mutta huomaan että muutkin asiat alkaa mättää kun tarpeeksi kauan elää huonossa seksissä. Mä syytän itseäni siitä että mussa on jotain vikaa kun en kelpaa ja sen takia on sitten tullut muitakin ongelmia. Eli olemme ihan onnellisia noin päälle päin mutta kaksin olemisesta ei enää tule mitään kun mulla on niin huono olo. Vaikea juttu selittää, mutta mun neuvo olis että lähde nyt kun ei ole lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Umpikujahan tämä on. En oikeasti tiedä mitä tehdä... alan itsekin menettää seksuaalisuuttani vähitellen. Yhdessä vaiheessa puhuin jo miehelle, että hankin rakastajan, sanoi että kunhan et kerro siitä niin ok. En kuitenkaan usko, että oli tosissaan. Enkä oikeasti pystyisi hänen selän takanaan sellaista peliä pitämään...
ap
Meillä mieheni kanssa takana melkein 16 yhteistä vuotta ja siitä 10 naimisissa. Kolme lasta siunaantunut. Meille myös ihme, sillä rakastelukerrat hyvin hyvin harvassa. Olenkin tullut aina heti raskaaksi. Mieheni onneksi;) Olen myös itse pohtinut tuota eroasiaa aika ajoin. Mies kunnollinen, hyvä työ ja hyvä palkka. Asumme mukavassa isossa ok-talossa, 2 autoa, käymme ulkomaanmatkoilla etc. Eli kaikki päällisinpuolin ok ja kulissit kunnossa. Täytyy sanoa, että olen taloudellisesti aika sidoksissa tähän liittoon;vaikka omakin työ on. Tilanne olisi toinen eronneena, 3 lapsen yh:na.
Seksiä suhteestamme kuitenkin puuttuu, mikä on sääli. Se sentään kuuluu tärkeänä osana parisuhteeseen. Mies ei halua kuin muutaman kerran vuodessa. Tänäkin vuonna ollaan puuhailtu vasta 2 kertaa!!Luitte oikein! Kanssasisaret, kertokaapa omista seksittömistä liitoistanne, mikäli niitä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niistä yhtä ainutta ei mies aloittanut (siis tehnyt aloitetta). Kaikki menivät samaa rataa: minä kerjään ja mies lopulta suostuu. Esileikkejä ei ole ollenkaan. Saan kyllä aina (no kun odotan niin hartaasti että heti kun vähän koskee niin...), eli sinänsä ihan tyydyttävää...
Alkaa oikeasti itkettää tässä tämä tilanne. Eihän täydellistä suhdetta ole olemassa, mutta miten jätän miehen kun on muuten niin hyvä? Ei juo, osallistuu kotitöihin, on paras ystäväni, hellii minua, paijailee, nukumme aina sylikkäin... mutta siihen se jää.
ap
Eli jos et ole täysin varma miehestä, eroa. Mä tein exän kanssa suht tyydyttävään suhteeseen lapsen, ero tuli. Nyxän kanssa suhde oli super ennen yhteistä lasta, nyt lapsen jälkeen ihan ok.... Niin se vaan menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämäni paras suhde oikeasti. Mieheen voi luottaa täysin, yhteishenki korkealla... paitsi tämä seksi murheenkryyni :( Selvästi mies yrittää siinäkin minua miellyttää, mutta itse ei halua ollenkaan.
Pää hajoaa :(
ap
Tilaa netistä leluja, tai käy erotiikka kaupassa, seksiä (hyvää sellaista) voi olla yksinkin. Jos seksi ei ole maailman tärkein asia sulle, ja suhde on hyvä, älä eroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse lähtisin kyllä etsimään apua ammattiavun kautta. Voihan olla ettei mies kykene sisäisten ahdistusten tai muun takia. Miksi aina pitää erota jotta asiat selviävät. JOs rakastaa niin asiat selvitetään yhdessä. Jos selviää että hän ei rakasta sinua fyysisellä tavalla, sitten miettisin eroa jos seksi on niin tärkeä ettet voi elää ilman.
Ymmärrän tilanteen vaikeuden, mutta minun mielestäni suhteeseen pitää kuullua edes silloin tällöin intohimoa.
Ehkä miehesi tosiaan on homo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Tunnen tilanteesi, sillä olen itse samankaltaisessa suhteessa. Tosin meillä on kaksi lasta (ihme). Olen myös asian suhteen umpikujassa, sillä mieheni on muilta osin hyvä aviomies ja erinomainen isä. Mutta minulle seksi on tärkeä osa elämää. Mitenhän tässä nyt näin kävi?
Viime yönä tein aiheesta avauksenkin, syttymään-hakusanalla pitäisi löytyä. Pari muutakin kohtalotoveria löytyi, ratkaisuja tilanteeseen ei... :(
Kuka uskaltaa alkaa puhua jos epäillään heti homoksi kun ei seksi kiinnosta...
Se on vain yksi vaihtoehto monista.
Vierailija:
Itse lähtisin kyllä etsimään apua ammattiavun kautta. Voihan olla ettei mies kykene sisäisten ahdistusten tai muun takia. Miksi aina pitää erota jotta asiat selviävät. JOs rakastaa niin asiat selvitetään yhdessä. Jos selviää että hän ei rakasta sinua fyysisellä tavalla, sitten miettisin eroa jos seksi on niin tärkeä ettet voi elää ilman.
Ollaan tästäkin puhuttu ja miehellä on paljon stressiä monesta asiasta. Ei silti halua lähteä juttelemaan minnekään ulkopuoliselle. En usko että apua on jos menen yksin, sillä eihän se tilanne miksikään muutu että minä puhun yksinäni...
Surettaa miettiä, että koko loppu elämäni ainut seksi on itsetyydytys tai muutaman kerran vuodessa mieheni kanssa, jonka vieressä nukun joka yö kuitenkin. Voihan sitä erota, mutta sitten menettäisin kaiken muun mitä meillä on ja tuntuisi pelkän seksin takia liian isolta menetykseltä...
Ihanaa kuulla kyllä, etten ole yksin!
ap sekavine tunteineen
6 jatkaa.
Tunnen suurta sympatiaa sinua kohtaan :)
Minun mielestäni olisi todella sääli erota ja menettää suhteen kaikki hyvät puolet " pelkästään" seksin takia. Joku muu ratkaisu on siis pakko olla olemassa. Puhuminen on tietysti se perinteisin vaihtoehto ja epäilemättä myös toimiva sellainen, kunhan pääsisi alkuun. Mutta mistä aloittaa? Meillä ainakin tilanne on niin lukossa, että minä en enää edes jaksa ottaa asiaa puheeksi. Siitä tulee kuitenkin pelkästään riitä, jossa puidaan epäolennaisuuksia eikä puhuta siitä oikeasti askarruttavasta asiasta. Helpompaa on vain antaa olla. Mutta eipä sekään taida olla järkevä valinta...
Koskaan ei tunnu olevan oikea aika puhua. Aina on kiire. Kun lapset ovat nukkumassa, on hetki aikaa hengähtää. Silloin ei todellakaan huvita " pilata" iltaa keskustelemalla vaikeista asioista. Lomalla olisi aikaa, mutta ei sitäkään haluaisi käyttää epämiellyttävästi. Koskaan ei muka sovi...
Olen harkinnut kirjeen kirjoittamista, koska suullinen ilmaisuni on heikohkoa, mutta sekin tuntuu jotenkin teennäiseltä ja jopa naurettavalta. Argh. Miksihän sitä pitää tehdä elämänsä näin vaikeaksi. Jos asian antaa vain olla, niin solmu paisuu ja muuttuu vain vaikeammin avattavaksi. Mikä siis avuksi. Nyt muakin jo itkettää :/
Meillä puhumista yritetty, mutta mies vaan sanoo että kun ei homma toimi niin ei toimi. Sanoo, että olen kaunis ja viehättävä mutta silti ei. Häntä ei muutenkaan seksi kiinnosta esim jos tv:stä tulee jotain seksiin liittyvää niin heti kääntää kanavaa (vaikka yksin olisi eikä tiedä että näen mitä katsoo).
Puhumista on yritetty, lopputuloksena mies masentuu vaan lisää... Nykyään en minäkään tiedä mistä alottaa kun tilanne on aika yksinkertainen: minä haluan ja hän ei. Olen selvittänyt johtuuko minusta, voinko tehdä jotain toisin, kuulema ei. Joten ongelma on hänessä. Mitä siinä voi sitten tehdä...
Itkettää lukea näitä tarinoita, missä rakastellaan 5-6 kertaa viikossa, mies käy suoraan päälle töistä tullessaan, ei pidä näppejään irti rinnoista. En ole koskaan tuntenut olevani haluttu tuolla tavalla. Aina on pitänyt pakottaa toinen innostumaan... Joskus oksettaa katsoa itseään peilistä kun mieitin etten ole edes nainen.
ap
Jos ette ole naimisissa ja/tai ole yhteisiä lapsia niin miksi ihmeessä olla yhdessä jos jo nyt suhteesta puuttuu jotain tai kaikki ei ole kunnossa niin että molemmat ovat tyytyväisiä.
Ei ne ongelmat pienene tai häviä avioliiton tai lasten myötä. Päinvastaoin lapsiperheen arki on aika rankkaa ja siihen hommaan minä ne lähtisi jos ei olisi pohjalla tyydyttävää parisuhdetta.