Lue keskustelun säännöt.
Tunnetko jonkun peräkamaripojan? Mieheni veli
07.07.2009 |
on 40-vuotias, äitinsä kanssa asuu kahdestaan. Äidistä riippuvuus ja passaaminen on tässä tapauksessa viimeisen päälle hiottu. Esimerkiksi:
Poika nukkuu äitinsä kanssa samassa makkarissa, vaikka talossa on yksi tyhjä huone.
Poika syö ainoastaan äidin tekemää ruokaa. Ei voi syödä koskaan esim. työpaikkaruokalassa tai ravintolassa, koska niissä ruuissa on "mausteita".
Äiti hakee pojalle kaapista puhtaat vaatteet, poika ei löydä itse.
Ja huom. Poika ei ole kehitysvammainen, vaan työssäkäyvä ihminen.
Tunnetko sinä tällaisia?
Kommentit (86)
Mitenköhän poikaparka pärjäilee kun vanhemmat kuolivat keväällä?
"Pojalla" ikää vasta 40v ja aina asunut äipän (ja isin) helmoissa.
Äiti teki ruuat ja töihin eväät, kävi kaupassa, osti kalsarit, pesi pyykit...
Kun poika käytti äippää kaupoilla tai leikkasi nurtsin, niin sai aina taskurahaa niistä.
Ja on siis kokoaikatyötä tekevä hyypiö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kuitenkin "vasta" kolmekymppinen. On töissä käyvä, itseasiassa johtaa omaa yritystä. Nukkuu tosin omassa huoneessa tai "kylillä". Äiti laittaa kaikki ruuat monta kertaa päivässä. Pitää lämpimänä tunti tolkulla poikaa varten. Laittaa kaiken mahdollisen nenän eteen valmiiksi, kun poika jotain tarvii, vaatteet, ruuat vaikka partakoneen. Tosin meillä on kyse siitä, että poika on narsisti ja imee äidistään irti ihan kaiken minkä saa. Tekee niin myös muille, mutta äiti on ehkä pahiten "uhrina".
Oisko sinun tapauksessa kyse siitä, että äiti korvaa miehen paikan talossa pojallaan? Ja poika ei tästä pääse irti.
samassa kaksiossa käsittääkseni äidin toiveesta. Nukkuvat samassa huoneessa, mikä minusta on sairasta.
En yhtään ihmettele, että nämä miehet eivät ole löytäneet naista rinnalleen. Kukaan järkevä nainen ei lähde kilpailemaan läheisriippuvaisen äidin kanssa.
Hyvän ystävän veli on peräkammarin poika. Nelikymmppinen alkoholisoitunut työtön luuseri. Äiti on ihan mukava ihminen, mutta syyllistän kyllä vähän äitiäkin kun on sallinut tilanteen mennä tollaiseksi.
miehen, joka käy töissä ja asuu äitinsä kanssa omakotitalossa. Olen käsittänyt, että oli jo muuttoa tekemässä jossain vaiheessa, mutta isän kuolema "pakotti" hänet jäämään "talonmieheksi", kun omaa emäntääkään ei ole löytynyt. Ihan asiallinen tyyppi ja tosiaan työssäkäyvä, mutta jotenkin sen oloinen, että luulen, ettei vaimon löytäminen ole hänelle totisesti helppoa, eikä tuo äidin kanssa budjaaminen varmaankaan asiaa edistä. Tosin voisi kuvitella, että juuri hänen tyyppisensä hakevat vaimon jostain Thaimaasta, mistä saattaa hyvinkin joku nuori tyttö tulla, koska perintöhän tuolla poikamiehellä on tiedossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei todellakaan kovin moni nainen ole tuollaisesta äijästä kiinnostunut. Kyllä siinä hälytyskellot soivat välittömästi, jos kuulee että mies bunkkaa äitinsä luona..... Ja ihan totta, sairaalta kuulostaa tuollainen, että nukutaan äidin kanssa samassa huoneessa. Kas kun ei samassa vuoteessa. Mistäpä senkään tietää. Ei olisi ensimmäinen kerta maailmassa.
Ja kyllä varmasti on äideissä vikaa, tuskin kukaan normaali nuori mies haaveilee elämästä äitinsä kanssa.
Olin itse hetken aikaa suhteessa miehen kanssa, joka oli peräkammarin poika. Asui kuitenkin omassa asunnossa vuokralla, mutta äidin kanssa suhde ei ollut terve. Puhui ja jutteli äitinsä kanssa, kuin olisivat pitkän ajan aviopari. Oli niin äitiinsä takertunut, että ei siitä suhteesta tullut yhtään mitään. Äiti dominoi, ja oli varmasti dominoinut lapsesta asti, sen näki siitä, miten mies käyttäytyi koko ajan ihmisten kanssa. Oli kuin ilmestyy äitinsä, ja tuntui itsestä, että vaikka äiti ei pojan seurassa ollut koko ajan, mielessä se oli koko ajan... niin olivat ne niin erottamattomat. Se on oikeasti aika järkyttävä huomata, miten jotku vanhemmat tekevät lapsistaan omia "orjia" ja kyvyttömiä elämään elämää enää itse. Jätin tämän äidin pojan, mutta hankalaa oli, oli niin sairaalloisen takertuvaa sorttia. Ahdistava suhde. Toivottavasti mies tajuais mennä terapiaan, oli se vaan niin ahdistava seurata mitä tuollainen epäterve symbioosi parhaimmillaan voi olla. Kummatkin pitää sitä itse yllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä sitä tietää vaikka mitä ne äidit ja pojat keskenään hommaa? Voihan ne vaikka panoksella keskenään .. YÄK!!
[quote author="Vierailija" time="07.07.2009 klo 17:35"]Tässäkin tapauksessa poika on korvannut aviomiehen (ei seksuaalisesti mutta emotionaalisesti) vaikka aviomies asuukin samassa talossa. Mutta pariskunta ei ole ollut puheväleissä kymmeneen vuoteen... kolmevitonen poika on aina äitinsä kanssa kävelyllä, ulkomaanreissuilla, kaupassa... elävät siis kuin pariskunnan arkea. Tekevät talon jutut kahdestaan ilman isää. Päättävät asioista välittämättä isästä.
Jotenkin puistattaa.
[/quote] Jep just noin! Se on sairasta! Ja miten äiti kehtaa edes käyttää hyväksi tuota tilannetta???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terve äiti ei takerru lapsensa, ja kannustaa lastaan itsenäiseen elämään. Terveellä äidillä on sosiaalisia suhteita muihinkin kuin omiin lapsiin. Eikö terve äiti halua elättää omaa lastaan huvikseen 40 kymppiselsi asti, ellei lapsi tai aikuinen ole jotenkin kehitylseltään jäljessä. Ja onhan niitä kehitysvammaisiakin, jotka asuvat omillaan, myös pyörätuolipotilaita...
Sitten, kun äiti kuolee, ne täyttää jonkun mummonuken ja alkaa puhua Norman Bates -äänellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan näitä peräkamarin poikia nähty ja varmoja havaintoja myös välikamarin pojista hehee...
mutta lähinnä äidistään huolehtimisen vuoksi. Asui äitinsä kanssa siihen kun äiti toissa vuonna kuoli ja miehellä oli tällöin ikää 43v.
Nyt näin pitkästä aikaa miehen ja kun hän tervehti mua niin en tunnistanut :D oli ihan uudenlainen tyyli,uudet hiukset ja vaatteet (kotona asuessaan oli sellainen nörtsykkäätyyli,80-luvun villapaitoja ja lököfarkkuja ja aina siilitukka).
Esitteli samalla myös uuden naisystävänsä :D
Kun asui kotona en IKINÄ nähnyt miehen seurassa ketään.
Olin iloinen hänen puolestaan. Vaikkakin oli ilmeisesti ihan itse valinnut äidistään huolehtimisen niin nyt vasta näytti elämä kunnolla alkaneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämä meni aivan pirstaleiksi äitinsä kuoltua, alkoholisoitui, ei välittänyt enää itsestään ja kuoli itsekin muutaman vuoden päästä.
Syytä oli sekä äidissä että pojassa. Äiti dominoi ja poika takertui. Jotain heilojakin joskus nuorena oli, mutta äitinsä ei hyväksynyt heitä. Kukaan ei ollut tarpeeksi hyvä ja niinpä jäi poika yksin.
Tässäkin tapauksessa poika on korvannut aviomiehen (ei seksuaalisesti mutta emotionaalisesti) vaikka aviomies asuukin samassa talossa. Mutta pariskunta ei ole ollut puheväleissä kymmeneen vuoteen... kolmevitonen poika on aina äitinsä kanssa kävelyllä, ulkomaanreissuilla, kaupassa... elävät siis kuin pariskunnan arkea. Tekevät talon jutut kahdestaan ilman isää. Päättävät asioista välittämättä isästä.
Jotenkin puistattaa.
Ei se mikään kovin erikoinen ilmiö ole varsinkaan maalla.
En kyllä tiedä niin tarkkaan, että onko noin extremeä. Ei oo siltä vaikuttanut. Mutta ei tosiaan naisista ole tunkua, enkä ihmettele.
Toisella noista käydään joskus kylässäkin, ja täytyy sanoa, että kivempi olisi käydä, jos mies asuisi siellä yksin. Musta on outoa mennä kahvipöytään, jonka äiti on laittanut.
Naiset muuttaa etelään ja suuriin kaupunkeihin. Ei noilla miesparoille löydy ottajia. Korkeintaan joku thainainen tai venakko, jos perintöä on.
Ei se mikään kovin erikoinen ilmiö ole varsinkaan maalla.
Kieltä nuo alapeukut tulee, peräkammarin pojalta? Vai sen äidiltä? Koska musta tässä ketjussa on hyviä mielipiteitä..
mutta ei ole "mammanpoika" vaan äidin sairaus ja talonhoito ovat kai syynä yhteisasumiseen. Mies viettää suhteellisen normaalia poikamieselämää ja on n. 40. En tiedä onko edes heku päällä. Ei varmaan kauheasti vetoa naisiin, kun asuu äidin kanssa.