Lue keskustelun säännöt.
Voi, että mua ottaa välillä päähän miehen ammatti :(
22.06.2009 |
Olen itse käynyt peruskoulun jälkeen 3v koulua ja työskentelen myös "vähän kouluja" käyneiden kanssa. Ja joka kerta kun joku kysyy, joko uusi tuttavuus tai työkaveri, että mitä mun mies tekee työkseen tai hänen ammattiaan, en osaa luontevasti vastata.
Mieheni on korkeakoulutettu, arvostettu ja jonkun verran myös tunnettu pienellä paikkakunnalla, monet ovat suhtautuneet hämmästellen ja supisevat miten sellaisen miehen olen löytänyt.
Nykyään vastaan aina ympäripyöreästi, mutta jotkut eivät tyydy siihen. Nytkin kävin haastattelussa ja kysyttiin mitä mieheni tekee työkseen. Olen vastannut tyyliin toimistotyötä, jos mieheni olisi vaikka kunnanjohtaja.
Miten te suhtaudutte, jos naapurin siivoja-rouvan mies olisi vaikka nokian johtaja? Ja miten pitäis tämä miehen ammatti kertoa, ettei muut jää suu auki katsomaan?
Kommentit (38)
esimerkiksi leikkipuistossa, kun ollaan muutamaan otteeseen juteltu. Ammatti kertoo niin paljon ihmisestä, että on sitten helpompi säätää itsensä vastaavalle tasolle. Edes kuvitteellisesti.
En kuitenkaan arvota tai arvostele ketään ammatin perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mitä ikinä hän sitten tekeekin. Ja myös omista tekemisistäsi! Moni kadehtii myös sitä, että toinen on tyytyväinen elämäänsä ja pitää työstänsä ja työkavereistaan.
Ja joskus olen kuullut sanottavan, että koulukiusatuilla jää näyttämisen halu päälle ja pyrkivät ns. paremmille paikoille. Ja opettajiksi kouluttautuvat ne, jotka ovat itse olleet niitä sliipattuja, opettajia nuoleskelevia hikipinkoja. Tiedä sitten...
Enkä kyllä ymmärrä sitäkään, että joku uusi tuttavuus kävisi sitä kyselemään..
Olen itse käynyt peruskoulun jälkeen 3v koulua ja työskentelen myös "vähän kouluja" käyneiden kanssa. Ja joka kerta kun joku kysyy, joko uusi tuttavuus tai työkaveri, että mitä mun mies tekee työkseen tai hänen ammattiaan, en osaa luontevasti vastata. Mieheni on korkeakoulutettu, arvostettu ja jonkun verran myös tunnettu pienellä paikkakunnalla, monet ovat suhtautuneet hämmästellen ja supisevat miten sellaisen miehen olen löytänyt. Nykyään vastaan aina ympäripyöreästi, mutta jotkut eivät tyydy siihen. Nytkin kävin haastattelussa ja kysyttiin mitä mieheni tekee työkseen. Olen vastannut tyyliin toimistotyötä, jos mieheni olisi vaikka kunnanjohtaja. Miten te suhtaudutte, jos naapurin siivoja-rouvan mies olisi vaikka nokian johtaja? Ja miten pitäis tämä miehen ammatti kertoa, ettei muut jää suu auki katsomaan?
työhaastattelussa. Onneksi lasten saamisia ei olla tiedusteltu.
ei ap
joissa esim. pankinjohtaja on iso herra, lääkäristä puhumattakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kauppakorkeakoulusta, niin usein sanon vaan "kauppiksesta", kun en jaksa korostaa sitä korkeakoulua. Ettei vaan menisi leuhkimiseksi tai toisaalta ettei vaan saa humanistien halveksivia katseita ja kommentteja.
Tietyissä vasemmistopiireissä opiskeluaikana ei uskaltanut sanoa, missä opiskelee, koska olisit automaattisesti silloin ollut idiootti ja hyvä ettei nyrkistä saanut.
esimerkiksi leikkipuistossa, kun ollaan muutamaan otteeseen juteltu. Ammatti kertoo niin paljon ihmisestä, että on sitten helpompi säätää itsensä vastaavalle tasolle. Edes kuvitteellisesti. En kuitenkaan arvota tai arvostele ketään ammatin perusteella.
Titteli ei paljoa ihmisestä kerro,muuta kuin mitä työtä tekee. Ihan on joka lähtöön porukkaa kussakin ammatissa. Vai mille tasolle säädät itsesi, kun kertoisin olevani koulujakäymätön IT-alan konsultti, joka on tehnyt töitä lähes koko aikuisikänsä? Olenko luuseri, kun ei ole koulutusta, tavallinen duunari vai mikä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esimerkiksi äitini suvussa naureskellaan eräälle diplomi-insinöörille, koska hän on joskus maininnut olevansa diplomi-insinööri eikä insinööri, ja tuo diplomi-sana koettiin leuhkimiseksi. Ei siis ymmärretty, että kyse on tietystä koulutuksesta. Mieheni suvussa eräs täti kokee, että mieheni äiti luulee olevansa muita parempi, koska hänen lapsensa ovat insinöörejä (tädin lapset kokki yms.). Mielestäni hän ei ole sitä ainakaan minun nähteni erityisesti korostanut.
Tämäntyyppisten kokemuksien kautta olen itse oppinut olemaan esimerkiksi leikkipuistoissa aika hiljaa omasta korkeakoulutetusta ammatistani. Omassa ystäväpiirissäni on ystäviä kampaajasta lääkäriin, en todellakaan arvota ihmisiä koulutuksen perusteella. Lähinnä pelkään, että jotkut alkavat pitää minua snobina ammattini takia.
Joku sanoi säätävänsä itsensä sopivalle tasolle puistotuttavan työn ja koulutuksen mukaan...
Käytännössähän tuollainen siis tarkoittaa sitä, että oma koulutus ja muu on keskivertoa korkeampaa ja se säätäminen tapahtuu alemmas (eihän kukaan voi säätää itseään korkeammalle?). Armollisesti siis valmistaudutaan puhumaan yksinkertaisia ja banaaleja juttuja, jos toinen on matalasti koulutettu ja suorittavassa työssä.
Brrr.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitinkin etten arvostele tai arvota ammattien perusteella - mutta kyllä se silti kertoo ihmisestä paljon pienessä paketissa. Ei kaikkea tietenkään. Sama pätee koulutukseen. Vaikka olisit työtön tai duunarihommissa oleva YTM tai vaikka olisit koulujakäymätön IT-johtaja. Kyllä se silti kertoo sinusta paljon.
Jos kuulen sinun olevan IT-alan konsultti, niin uskon sinun puolestaan ymmärtävän mitä minä teen. Jos olisit lähihoitaja, niin voisin kuitata asian kertomalla tekeväni "toimistohommia" tai "tietokonehommia".
Kyllä minä silti pystyn keskustelemaan ja tutustumaan myös sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät osaa edes avata tietokonetta, vaikka itse olenkin ammattilainen. Olen myös niin älykäs ja viisas etten pidä koulutusta tai titteleitä ihmisyyden mittana.
Minusta on vain kohteliasta, kun ei viedä heti pohjaa pois keskustelulta lataamalla tiskiin asioita, joita toinen joutuisi miettimään liikaa tai pitämään outona. Siksi säätäminen.
t. Säätäjä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua ärsyttää, että työstä tehdään jokin ihmisen arvon mittari. Rahasta sitä tehdään ja toiset saa sitä rahaa vähän enemmän. Anopilla on joku alemmuuskompleksi ja pitää minun isääni jotenkin hienompana ihmisenä kun isä on opettaja. Hei haloo, opettaja! Varmaan olisi vielä hienompaa, jos olisi pappi tai lääkäri. Itse en kumarra mitään ammattia tai asemaa kun olen todennut, että ihmisiä ne on kaikki.
Uusilta tuttavuuksilta kysellään ensimmäiseksi, mitä mikäkin on maksanut, esim talo tai auto. Koulutuksella ei ole niin väliä, kunhan on jotenkin päässyt isoille tienisteille.
Koko ajan pitäisi olla uusia tavaroita, kalliita matkoja ja harrastuksia. Menestyksen mittari on sitten vaikka se postimerkin kokoiselle tontille kaivettu uima-allas. Ihmisten on vaikea uskoa että kaikkia ei nämä asiat niin kovasti kiinnosta, vaikkei olekaan elämässään epäonnistunut :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuten jo sanoin, minusta kyse on kohteliaisuudesta eikä "armollisuudesta" vähempiosaisia kohtaan.
Minun tittelini on sellainen, että jos sanon sen niin yleensä sitä seuraa vaivaantunut hiljaisuus. Ei se ole mukavaa. Mielummin juttelen leikkipuistossakin niitä näitä mukavia ja lasten edesottamuksista, koska sehän on työtäni nyt.
Kirjoitinkin etten arvostele tai arvota ammattien perusteella - mutta kyllä se silti kertoo ihmisestä paljon pienessä paketissa. Ei kaikkea tietenkään. Sama pätee koulutukseen. Vaikka olisit työtön tai duunarihommissa oleva YTM tai vaikka olisit koulujakäymätön IT-johtaja. Kyllä se silti kertoo sinusta paljon.
Jos kuulen sinun olevan IT-alan konsultti, niin uskon sinun puolestaan ymmärtävän mitä minä teen. Jos olisit lähihoitaja, niin voisin kuitata asian kertomalla tekeväni "toimistohommia" tai "tietokonehommia".
Kyllä minä silti pystyn keskustelemaan ja tutustumaan myös sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät osaa edes avata tietokonetta, vaikka itse olenkin ammattilainen. Olen myös niin älykäs ja viisas etten pidä koulutusta tai titteleitä ihmisyyden mittana.
Minusta on vain kohteliasta, kun ei viedä heti pohjaa pois keskustelulta lataamalla tiskiin asioita, joita toinen joutuisi miettimään liikaa tai pitämään outona. Siksi säätäminen.
t. Säätäjä
KERROPPA SÄÄTÄJÄ, ETTÄ KUINKA ERILLAINEN LUULET SAMAN IHMISEN OLEVAN, ERI TOIMEN KUVISSA?
Kyllä minä olen sama tittelistä riippumatta.
T. Näitä kaikkia olen ollut:siivooja, opiskelija (ammatikoulu), toimitusjohtaja, myyjä, museovirkailija, kotiäiti ja työtön
tai missä koulussa on persustaa kuluttanut. Tärkeintä on ihminen itse ja sivistystä kertyy muualtakin kuin kirjoista, puhumattakaan elämän koulussa opitut asiat. Niitä ei lukemalla saakaan.
en uskonutkaan sinun ymmärtävän mitä tarkoitin.
T. Säätäjä, joka on ollut kaikkea listassasi olevaa... paitsi "ammatikoulua" en ole käynyt, anteeksi
mikä se sun ongelma on? taitaa olla enemmän tosiaan VAIN SUN ongelma. minä olin pienipalkkainen ja mun mies taas sitä toista päätä. -hyvin menee, ei ongelmia. on varaa olla kotiäiti, kun ei tartte kitkutella joka penniä.
Jos ammatti ei ole mielestäsi tarpeeksi hiano niin kuvittelet että toinen ei tajua mitään.
Kirjoitinkin etten arvostele tai arvota ammattien perusteella - mutta kyllä se silti kertoo ihmisestä paljon pienessä paketissa. Ei kaikkea tietenkään. Sama pätee koulutukseen. Vaikka olisit työtön tai duunarihommissa oleva YTM tai vaikka olisit koulujakäymätön IT-johtaja. Kyllä se silti kertoo sinusta paljon. Jos kuulen sinun olevan IT-alan konsultti, niin uskon sinun puolestaan ymmärtävän mitä minä teen. Jos olisit lähihoitaja, niin voisin kuitata asian kertomalla tekeväni "toimistohommia" tai "tietokonehommia". Kyllä minä silti pystyn keskustelemaan ja tutustumaan myös sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät osaa edes avata tietokonetta, vaikka itse olenkin ammattilainen. Olen myös niin älykäs ja viisas etten pidä koulutusta tai titteleitä ihmisyyden mittana. Minusta on vain kohteliasta, kun ei viedä heti pohjaa pois keskustelulta lataamalla tiskiin asioita, joita toinen joutuisi miettimään liikaa tai pitämään outona. Siksi säätäminen. t. Säätäjä
Siis että arvottavat muut ihmiset sen mukaan mitä työtä tekevät ja paljonko tienaavat.
Esim. mä olen huomannut sellaisen asian että jos mä sanon ihmisille että oon vain kotona freelancerina niin pitävät sitä aika huonona. Mutta jos kerronkin että teen töitä kotoa omasta toimistosta ja mulla on oma yritys niin johan kiinnostuvat:). Ihan hassua mun mielestä!
Sehän siinä oikeasti on hassua ettei titteli tai palkka kerro ihmisestä paljon mitään. Paitsi että on jaksanut käydä kouluja ja on ehkä vähän älliä päässä. Toisaalta voihan sitä olla hirveän älykäs vaikka on paskakuskikin:).
Tiedän yhden tutun jolla oli tosi hyvä lukion päästötodistus, olisi päässyt yliopistoonkin lukemaan taloustiedettä ja on muuten tosi älykäs ja fiksu. Ei mennyt ja tekee nyt jotain hanttihommia. Toisaalta mielestäni elelee rauhallista elämää vrt oravanpyörissä olevia "tirehtöörejä".