Lue keskustelun säännöt.
Ylipainoiset, huomautteleeko teidän perheenjäsenet painostanne?
05.07.2009 |
Mulla on jonkin verran ylipainoa, olen 168cm ja painan 78 kiloa. Mulla on äiti joka itse on tosi hoikka, samanpituinen, mutta painaa 54 kiloa.
Ja saan jatkuvasti kuulla painostani. Tänään nähtiin taas äidin kanssa ja tässä pelkästään tänään 2tunnin aikana kuultua painooni liittyviä kommentteja äidiltäni:
- Kai tiedät, että limsoissa on tosi paljon piilorasvoja, et koskaan laihdu jos juot niitä!
- Kyllä sulla on aika iso tuo vatsa, voisi luulla, että olet taas raskaana.
- Et sitten yhtään osaa pukeutua, ei tuollaiset vaatteet sovi lihavalle.
- Istu sinä tässä tuolilla, kun tämä tuoli on isompi ja sinä olet noin lihava.
- Sulla ei sitten yhtään ole itsekuria kun ostat jogurtteja ja juustoja ja makkaroita leivän päälle.
- Kyllä sen tietää, miten laihdutuksen kanssa käy, ei siitä mitään tule.
Olen jotenkin tottunut näihin kommentteihin, mutta mietin vaan, että miten teillä muilla, onko teille ihan arkipäivää, että teille joku perheenjäsen ihan jatkuvasti huomauttelee kiloista?
Äiti huomauttelee kiloista jopa vieraiden läsnäollessa.
* Ja olen ollut tämän painoinen vain lapsen syntymän jälkeen, lapsi on nyt 2kk. Uskon, että raskauskilot lähtevät, mutta ei, heti pitäisi olla hoikka.
Sitä on kanssa päivitellyt, että on se kumma kun sinä raskausaikana lihoit (painoa tuli 25 kiloa), kun minulle tuli vain 7 kiloa silloin aikanaan ja siinä oli vauvakin mukana.
Kommentit (20)
kiloistani nuorena, vaikka olin normaalipainoinen, samoin huomauttelee äidilleni ja kaikille muillekin. Ei tahdo uskoa vaikka suoraan sanoo ettei se ole sopivaa, joten voi olla että äitisi ei usko vaikka sanoisit että asia ei kuulu sinulle. Sen jälkeen kun on suoraan sanonut ettei rupea tuota kuuntelemaan, voi vähentää vierailuja elleivät tavat parane. Ei ole pakko sietää mielialan pahoittamista varsinkaan omalta äidiltä ja tuttavilta vielä vähemmän. Jos huomauttelija on oma mies niin en kyllä kestäisi vaan rupeaisin katselemaan uutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole kyllä kukaan koskaan huomautellut kiloistani. Ei oma perhe, sukulaiset, mies eikä miehen suku, kavereista nyt puhumattakaan. Tuollainen huomauttelu ei ole normaalia! Onko sun äiti muutenkin kärkäs arvostelemaan, ja onko hänellä paljon ristiriitoja muissa ihmissuhteissa?
Ensimmäistä odottaessani äiti sanoi että nyt kyllä
huomaa jo poskistakin että painoa on tullut tosi reippaasti (16 kiloa). Se kyllä loukkasi todella paljon, koska tunsin itseni jo muutenkin järkyttäväksi valaaksi...
itse olen 16-vuotias typykkä joensuusta. olen 165cm pitkä (lol aika lyhyt) ja painan 79kg. mun mutsi sanoo mulle koko ajan, et ihan törkeen näköstä kun tiukat vaatteet puristaa ja kauheet jenkkakahvat. koulussa kaikki kutsuu mua punkeroks ja se tuntuu tosi pahalta. mun sisko on tosi hoikka ja mutsi ostaa vaan sille kaikkee kivaa, ja mä jään ihan paitsi. meidän perhe teki lomamatkan teneriffalle helmikuussa, mua ei otettu mukaan koska mun paino ei pudonnut, vaan nousi ennen matkaa. äiti sanoi ettei meidän perheen mukana tule pikku bikineissä matkaan tommonen löllerö. jäipä sitten matka tekemättä. syön ihan normaalisti vaik välillä liikaa mässyy. liikunta mua ei kiinnosta yhtään ja tuntuu et pojat ei tuu koskaan kiinnostuu tämmösestä läskistä. meidän perheen ruokapöydässä keskustelu kääntyy aina mun annokseen, enkä uskalla syödä enää. t. jättikeiju
kaikenlaista huomauttelua ulkonäöstään ja minä kuulenkin sitä juuri sukulaisilta ja mieheltäni. No en todellakaan ole mikään missi, joten kaipa se huomauttelukin on paikallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on kyllä kaikkein paras :D Kuvastaa ihmisen täydellistä tietämättömyyttä ravitsemuksesta.
Sokeria normilimussa onkin ja koska keho ei tarvitse kuin rajallisen määrän hiilihydraatteja toimintaansa, koska osaa tuottaa sitä itsekin, niin loput se varastoi rasvaksi vatsan ympärille.
vanha se on ja kuinka sen elämä on ohi. Kysyä jaksaako varmasti itse vessaan vai tuletko auttamaan. Kyseenalaistaan hänen muistinsa, tuoda huovan lämmittämään ja muiden ihmisten seurassa mitätöidä kaikki hänen puheensa. Ala myös puhua tosi kovaa aivan hänen lähellään kun sinulla on asiaa hänelle. Kaikista asioista sano hänen muistavan väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka mitatkin on aikalailla samat. Molemmat siskoni nimittäin ovat n. 120 kiloisia ja näytän heidän rinnalla erittäin sopusuhtaiselta ja sutjakalta;) Yleensä minua "haukutaan" sukulaisteni toimesta ruipeloksi;)
harvoin kun näemme. Koomisinta on se, että hänellä ei olisi kyllä varaa minkään sortin huomautteluun.
Muita painoni taas ei kiinnosta. Isäni vaimon jälkeen olen ajoittain itse itseni pahin vihollinen tässä suhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan ala-arvoista äidiltäsi.
Pitäisi viedä terapeutille koko nainen.
Mihin hän tuolla pyrkii?
Erityisen törkeää, koska olet juuri synnyttänyt.
En osaa neuvoa muuta, kuin että kenenkään ei pitäisi tuollaista joutua kuuntelemaan.
Varsinkin isäni joka ei ole mikään hoikka poika itsekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
taas oli päinvastoin. Olin esikoisen odotukseen asti alipainoinen (BMI 18,1) ja sain lähes päivittäin kuulla, kun olin niin laiha. :( Minkäs minä sille voin, kun sain syödä mitä vaan ja miten paljon halusin lihomatta.
Nyt on painoa tullut 25 kg siihen lisää, mutta kukaan ei ole huomauttanut painostani sen jälkeen, vaikka nyt ylipainon puolella olenkin. Tosin synnytyksestäkään ei vielä pitkä ole, mutta ylipainon puolelle varmaan jää.
että hankkii muutaman varakilon, niin ei oo niin kiree.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sillä on kaljamaha ja läski naama.
Olin kuulemma liian läski, vaikka olen 170 senttinen ja vaatekoko 38 eli ihan normaalikokoinen.
Aina sain kuulla olevani lihava ja syöväni väärin. Jogurtit, jälkiruoat, leivonnaiset, juustot, makkarat, mehut - mitään ei voinut kaapissa olla. Lopulta en uskaltanut syödä kotona aamiaista, vaan ennen töihinlähtöä livahdin kahvilaan. En kestänyt sitä valitusta ja naljailua!
Nykyinen mies onneksi hyväksyy minut tällaisena kuin olen eli samankokoinen edelleen :)
Mies huomauttelee ja muukin suku. jo muutenkin alhaalla oleva mieliala laskee entisestään.
kurjinta että huomauttelee jopa vieraiden läsnäollessa ja lapsien läsnäollessa painosta. Paha puolustautua, kun ei voi oikein tiuskaistakaan. Sitten ei oikein voi sanoa mitään...
Joskus olen tavannut jopa itseäni isompia naisia niin, että näiden perheenjäseniä on ollut paikalla ja ikinä en ole kenenkään muun kuullun huomauttavan toiselle painosta vieraiden läsnäollessa. Tuntuu, että äitini on ainoa joka tekee niin.
sanon hyvin aikaisessa vaiheessa että nassu kiinni jos minua ei kiinnosta kuunnella.
hänen painostaan, mutta sen verran kyllä huomioin asiaa, että silloin, kun hän tulee kylään teen kevyitä ruokia ja runsaasti salatteja. En ikikä vie hänelle lahjaksi mitään herkkuja (suklaata jouluna tms) ja yritän tukea häntä muutenkin sellaisissa pienissä asioissa, jotka olisivat hänelle hyväksi. Hän painaa reilusti yli sata, ei ole kovinkaan pitkä ja hän on vielä parikymppinen.
ja hoikka siskonikin joskus. Annetaan laihdutusvihjeitä ja huomautellaan syömisistä. Totta kai siitä tulee paha mieli, mutta enimmäkseen vaan ärsyyntyy ja haluaa vielä vähemmän tehdä mitään painonsa ja ulkomuotonsa eteen. Olen pyöreä, ylipainoisen puolella toki noin 5 kg. Äidillä itsellä ei kyllä olisi vara sanoa. Mies taas leuhkii omilla laihdutustuloksillaan...