Kenelle haluaisit sanoa suorat sanat ja mitä sanoisit?

Olet mustavalkoinen ja kasvatat lapsestasi hullun. Älä arvostele mua lapsiani!

antakaa niitten miestenne elää! ei ihme että tulee niin paljon avioeroja kun vaimot on tollasia ihmeen kyttääjiä

"voi vitalis, että mua joskus ärsyttää sun olemus ja muiden arvosteleminen, niin rasistiset kommentit ulkomaalaisista, kuin muutenkin. Katsopa peiliin ja mieti oletko todellakin niin fiksu kuin luulet, tai viehättävä. Vähän avoimuutta ja suvaitsevaisuutta peliin, äläkä aina luule tietäväs kaikkea parhaiten"

että lopeta se itsesäälissäs kieriskeleminen ja ala elää tätä päivää!! 10 vuoden takaisian asioita ei kukaan voi muuttaa suuntaan eikä toiseen eikä menneisyydessä eläminen auta asiaa yhtään!!



Lopeta katkeruus ja ala elämään niillä "korteilla" jotka sulla on NYT käsissäs!!

kaverille: "Lopeta se roskan änkeminen siihen naamasi ja lähde lenkille, raskaus ei estä sua liikkumasta!"

Kannattaisi mennä itseensä ja miettiä, miksi kukaan ei halua olla kanssasi. Kuka on saanut sinut uskomaan, että sinun näkemyksesi kodin hoidosta ja asioiden tekemisestä ovat oikeita? Miksi ajattelet, että isä ja kaikki muut ovat väärässä? Miksi haluat olla aina kaikessa paras, ja miksi pönkität omaa egoasi solvaamalla muita?



Olet kammottavan epäoikeudenmukainen, vittumainen, itsekäs ja ärsyttävä ihminen. Jos et olisi äitini ja lasteni mummo, en olisi kanssasi missään tekemisissä. Et osaa tukea ketään, vaikka itse vaadit muilta tukea sairaalloisille näkemyksillesi. Luulet itsestäsi aivan liikoja. Et ole viisain, avarakatseisin ja empaattisin ihminen maailman päällä - kaikkea muuta.



Syytät isää pihiydestä, kun itse lasket rahasi sentin tarkkuudella. Syytät isää juomisesta, kun itse samaan aikaan juopottelet aamusta alkaen piilottamiasi pulloja. Syytät isää siitä, ettei hän osoita sinua kohtaan arvostusta. Milloin itse olet osoittanut kenellekään arvostavasi tätä?



Halveksit omaa äitiäsi, ja käyttäydyt itse tismalleen samoin.



Joskus sanon nämä asiat sinulle suoraan, kasvotusten. Toivottavasti olet sen yhden ainoan kerran elämäsi aikana valmis vastaanottamaan kritiikkiä. Tosin siihen en oikein usko.

Yhtä ja toista tilitettävää löytyisi. Harmi että on kuollut.

Toiselle sanoisin että ystävälle luulisi löytyvän edes jonkun kerran vuodessa aikaa, ettei se niin raskasta voi olla. Lisäksi sanoisin että hän voisi itsekin joskus soitella ja kysellä miten menee ja ehdottaa tapaamista.



Toiselle tekisi mieli sanoa että kyllä heillä mieskin voi olla omien lastensa kanssa, että vaimo pääsee jonnekin. Lisäksi sanoisin ettei heillä miehen tarvitse päättää kaikesta ja että voisivat joskus myös kutsua kylään.



Itse asiassa molemmille kavereille saarnaisin kohteliaista käytöstavoista kaveruussuhteissa.

että unohtaa mut ja menee eteenpäin

Toiselle että lakkaa elämästä sen miehensä siivellä ja hoidattamasta mukuloitaan sukulaisilla ja ottavansa itseään niskasta kiinni. Ja toiselle käytöstavoista.