Onko mulla oikeus napista?
Meillä on ihana, uusi, vasta rakennettu rivitalokoti, jossa olisi tarkoitus elää monta vuotta. Mitään muuta vikaa asunnossa ei ole, mutta melutaso tieltä kantautuen on yllättänyt ikävästi. Melu on sitä luokkaa, ettei takapihalla voi viettää iltaa tuntia kauempaa. Haluaisin jo muuttaa pois, koska melu ahdistaa, mutta kallis investointi ja miehen hartiapankilla rakentamiseen osallistuminen aiheuttaa syyllisyyttä, en kehtaa ruveta puhumaan asiasta, kun ei olla kauaa asuttu ees tässä. Mutta meluun menee hermot!
Kommentit (6)
En ihan ymmärrä tuota "ei voi olla tuntia kauempaa". Siis jos melu on häiritsevän kovaa, niin eikö se ole sitä koko ajan? En ole kuullutkaan mistään "melusummasta" joka kertyy, kun on kohtalaisessa melussa riittävän kauan :-)
se melu naapureista lähtöisin? Meilläkin oleskelualueet ovat takapihalla, ja siellä on johonkin aikaan illasta varsin meluisaa kun naapurit grillaavat ja ottavat olutta vieraidensa kanssa, ja lapset juoksevat huutaen leikistä toiseen. Kesällä melua on enemmän kuin talvella - talvisaikaan kukaan ei huuda pihalla moneen kuukauteen... Jos melu on liikenteestä johtuvaa niin siihen tottuu paremmin kuin ihmisten ääniin.
kyllä on.
Itse vietin pienessä kunnassa maaseudulla lapsuuden ja on ollut järkytys nyt aikuisena asua ihan liikenteen vieressä.
Kävimme asuntoa katsomassa vieraassa kaupungissa sunnuntaina, jolloin liikennettä ei niin paljon ollut. (jota en tajunnut ajoissa)
nopeasti piti saada asunto, koska miehen työt odottivat.
kun muutimmme, noin 50 000 ihmisen työmatka suunnilleen tuntui kulkevan asunteomme vierestä.
Melu väsyttää ja uuvuttaa. Olisi ihanaa, ojs suomessakin suosittaisiin joukkoliikennettä, niin ihmisten jaksaminen paranisi.
itse en totu liikenteeseen koskaan.
Ja kaikki ei koe koskaan, koska kaikille se melu ei ole yhtä stressaavaa. Mutta minä ymmärrän mistä puhut, sillä minä oon myös tuollainen, että melu stressaa ja väsyttää kovasti. Ja mun miehellä on aina ollut vaikeuksia ymmärtää miten epätoivoiseksi melu mun oloni tekee, kun asutaan tässä tien varressa.
Ja taas yks päivä huomasin, että mies ei todellakaan kiinnitä huomiota äänimaailmaan yhtään. Kun sanoin jo pari kilsaa ennen kotia, että voi ei nyt ne vesiskootterit on taas siellä meidän talon edessä ajelemassa. Ja kun tultiin kotiin, niin mies tajus vasta silloin, että ne vesiskootterit oli tässä pörräämässä. Sanoin sille, että minähän sanoin samaa jo tuolta kaukaa, mutta mies ei kuulemma kiinnittänyt asiaan siellä vielä huomiota.
Tää on yksi monista esimerkeistä, että mun aivot vaan rekisteröi ääniä huomattavasti herkemmin kuin monelle muulla (=mun miehellä). Eli uskon, että joku toinen asuu tässä meidän talossa ihan onnellisena, kun me tästä vuoden päästä muutetaan pois.
onko teillä kuusiaitaa/pensasaitaa tms? Sehän edes hieman vaimentaa melua. Tosin en tiedä auttaisiko mitenkään ratkaisevasti, mutta olisi ainakin ehkäpä kokeilun arvoista.