Lue keskustelun säännöt.
Asiat, joilla lapsuudessa sai kunnioitusta :)
02.04.2026 |
Mitkä seikat teillä päin aiheutti koulukavereissa ihailua ja arvostusta? Meillä etenkin hyvä käsiala tytöillä ja juoksunopeus molemmilla sukupuolilla. Muistan, että uudessa koulussa ensimmäinen minulta kysytty asia oli, että "paljon sä juokset 60 metriä?".
Olin itsekin ihan nopea juoksija, mutta eräs tyttö oli ihan omaa luokkaansa, ja muistan miten kateellisena katselin hänen jalkojaan ruokalassa, että miten niillä voi päästä niin kovaa... :D
Kommentit (16)
Keinusta pitkälle hyppääminen. Käsilläseisonta vedessä. Marakatin tekeminen tangossa.
Nämä nyt ainakin piti osata, jos halusi kunnioitusta. Jollain käsialalla ei ollut mitään merkitystä.
T. 80-luvun tytöt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tietysti isukkien autot. Musta 7-sarjan uusi BMW perheessä oli kovaa valuuttaa koulussakin. Meillä ei tosin sellaista ollut.
Lomarusketus talvella, laskettelureissut...harrastusvälineet. Kaikki, mitä rahalla nyt saa.
Tuollaista se oli ainakin meillä 90-luvulla. Tätä syvensi vielä se, että osa oli todella syvissä vesissä lama-ajan työttömyyden ymv. kanssa. Ehkä oman lapsuudenajan asuinalueen identiteetti oli aikalailla sen varassa, että rahaa oli enemmän kuin muilla postinumeroalueilla. Ja sen piti myös näkyä.
Vastavetona en itse nykyään tykkää pröystäillä laisinkaan rahalla ulospäin.
Tupakan polttaminen, näyttävät karatepotkut.
Vierailija kirjoitti:
No tietysti isukkien autot. Musta 7-sarjan uusi BMW perheessä oli kovaa valuuttaa koulussakin. Meillä ei tosin sellaista ollut.
Lomarusketus talvella, laskettelureissut...harrastusvälineet. Kaikki, mitä rahalla nyt saa.
Tuollaista se oli ainakin meillä 90-luvulla. Tätä syvensi vielä se, että osa oli todella syvissä vesissä lama-ajan työttömyyden ymv. kanssa. Ehkä oman lapsuudenajan asuinalueen identiteetti oli aikalailla sen varassa, että rahaa oli enemmän kuin muilla postinumeroalueilla. Ja sen piti myös näkyä.
Vastavetona en itse nykyään tykkää pröystäillä laisinkaan rahalla ulospäin.
0/5
sain 60-70-luvulla lasten ja nuorten kirjoja paljon lahjaksi, kun yksi sukulainen oli jossain kustantamolla töissä. Voi että sitä ihmetystä "mitä saitko kirjoja lahjaksi, mitä..." kyllähän tuohon aikaan ihan keskivertoperheessäkin annettiin sukkia, lapasia ja kaikkea käytännöllistä paljon joululahjoiksi yms. mulla vieläkin peppi-kirjat tallessa aarteena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tietysti isukkien autot. Musta 7-sarjan uusi BMW perheessä oli kovaa valuuttaa koulussakin. Meillä ei tosin sellaista ollut.
Lomarusketus talvella, laskettelureissut...harrastusvälineet. Kaikki, mitä rahalla nyt saa.
Tuollaista se oli ainakin meillä 90-luvulla. Tätä syvensi vielä se, että osa oli todella syvissä vesissä lama-ajan työttömyyden ymv. kanssa. Ehkä oman lapsuudenajan asuinalueen identiteetti oli aikalailla sen varassa, että rahaa oli enemmän kuin muilla postinumeroalueilla. Ja sen piti myös näkyä.
Vastavetona en itse nykyään tykkää pröystäillä laisinkaan rahalla ulospäin.
0/5
Ööh...Miksi?
Oma lapsuuden asuinalueeni oli Jollas Itä-Helsingissä. Ei se ole mikään salaisuus, että siellä asui - ja asuu - keskimäärin hyvin toimeentulevaa väkeä. Vastaavasti siitä hieman enempi sisämaahan olevilla asuinalueilla demografia muuttuu nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
No tietysti isukkien autot. Musta 7-sarjan uusi BMW perheessä oli kovaa valuuttaa koulussakin. Meillä ei tosin sellaista ollut.
Lomarusketus talvella, laskettelureissut...harrastusvälineet. Kaikki, mitä rahalla nyt saa.
Tuollaista se oli ainakin meillä 90-luvulla. Tätä syvensi vielä se, että osa oli todella syvissä vesissä lama-ajan työttömyyden ymv. kanssa. Ehkä oman lapsuudenajan asuinalueen identiteetti oli aikalailla sen varassa, että rahaa oli enemmän kuin muilla postinumeroalueilla. Ja sen piti myös näkyä.
Vastavetona en itse nykyään tykkää pröystäillä laisinkaan rahalla ulospäin.
Inkkeli larppaa naista. Ei voisi isukin bemarit kiinnostaa millään tasolla tyttöjä. Merkkivaatteetkin on tutkitusti enemmän poikien kuin tyttöjen juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tietysti isukkien autot. Musta 7-sarjan uusi BMW perheessä oli kovaa valuuttaa koulussakin. Meillä ei tosin sellaista ollut.
Lomarusketus talvella, laskettelureissut...harrastusvälineet. Kaikki, mitä rahalla nyt saa.
Tuollaista se oli ainakin meillä 90-luvulla. Tätä syvensi vielä se, että osa oli todella syvissä vesissä lama-ajan työttömyyden ymv. kanssa. Ehkä oman lapsuudenajan asuinalueen identiteetti oli aikalailla sen varassa, että rahaa oli enemmän kuin muilla postinumeroalueilla. Ja sen piti myös näkyä.
Vastavetona en itse nykyään tykkää pröystäillä laisinkaan rahalla ulospäin.
Inkkeli larppaa naista. Ei voisi isukin bemarit kiinnostaa millään tasolla tyttöjä. Merkkivaatteetkin on tutkitusti enemmän poikien kuin tyttöjen juttu.
Kuka larppaa naista?
Mies minä olen. Ei tässä ollut kysymyskään "mistä tytöt sai respectiä", vai oliko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan omituisia juttuja ap puhuu. Meidän luokassamme arvostettiin älyä. Koetuloksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tietysti isukkien autot. Musta 7-sarjan uusi BMW perheessä oli kovaa valuuttaa koulussakin. Meillä ei tosin sellaista ollut.
Lomarusketus talvella, laskettelureissut...harrastusvälineet. Kaikki, mitä rahalla nyt saa.
Tuollaista se oli ainakin meillä 90-luvulla. Tätä syvensi vielä se, että osa oli todella syvissä vesissä lama-ajan työttömyyden ymv. kanssa. Ehkä oman lapsuudenajan asuinalueen identiteetti oli aikalailla sen varassa, että rahaa oli enemmän kuin muilla postinumeroalueilla. Ja sen piti myös näkyä.
Vastavetona en itse nykyään tykkää pröystäillä laisinkaan rahalla ulospäin.
0/5
Ööh...Miksi?
Oma lapsuuden asuinalueeni oli Jollas Itä-Helsingissä. Ei se ole mikään salaisuus, että siellä asui - ja asuu - keskimäärin hyvin toimeentulevaa väkeä. Vastaavasti siitä hieman enempi sisämaahan olevilla asuinalueilla demografia muuttuu nopeasti.
Kun olet selvästi mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulumenestyksellä ei saanut kunnioitusta. Päin vastoin, hikarin piti todistaa pihalla muita enemmän olevansa kelpo tyyppi. Sosiaalinen status muodostui vapaa-ajalla, ei koulumenestyksen perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tietysti isukkien autot. Musta 7-sarjan uusi BMW perheessä oli kovaa valuuttaa koulussakin. Meillä ei tosin sellaista ollut.
Lomarusketus talvella, laskettelureissut...harrastusvälineet. Kaikki, mitä rahalla nyt saa.
Tuollaista se oli ainakin meillä 90-luvulla. Tätä syvensi vielä se, että osa oli todella syvissä vesissä lama-ajan työttömyyden ymv. kanssa. Ehkä oman lapsuudenajan asuinalueen identiteetti oli aikalailla sen varassa, että rahaa oli enemmän kuin muilla postinumeroalueilla. Ja sen piti myös näkyä.
Vastavetona en itse nykyään tykkää pröystäillä laisinkaan rahalla ulospäin.
0/5
Ööh...Miksi?
Oma lapsuuden asuinalueeni oli Jollas Itä-Helsingissä. Ei se ole mikään salaisuus, että siellä asui - ja asuu - keskimäärin hyvin toimeentulevaa väkeä. Vastaavasti siitä hieman enempi sisämaahan olevilla asuinalueilla demografia muuttuu nopeasti.
Kun olet selvästi mies.
Sinun kannattaisi ilmiselvästi panostaa sisälukutaitoon. Kuten edellä todettu, missään ei määritelty tämän koskevan vain naisia.
On myös tunnettu tosiasia, että tälläkin palstalla on paljon miespuoleisia käyttäjiä.
-Eri, N42
PS: Meillä myös sai tietysti huomiota kalliilla jutuilla. Niin se kai aina on ollut lasten keskuudessa. Aina se huomio ei tosin ole positiivista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan omituisia juttuja ap puhuu. Meidän luokassamme arvostettiin älyä. Koetuloksia.
Meidän luokassa ei. T. 'hikari'
Vierailija kirjoitti:
Ihan omituisia juttuja ap puhuu. Meidän luokassamme arvostettiin älyä. Koetuloksia.
Meillä ei, vaikka luokan keskiarvo etenkin yläasteella oli aika kova. Kyseessä oli luonnontiedelinja.
Kyllä se liittyi juurikin urheilusuorituksiin, millä pystyi erottautumaan. Tai jo mainituilla jutuilla, mitä kaikilla ei ollut, kuten lomareissut. Tai se Nintendo - etenkin, jos siihen oli se nelinpelin mahdollistava jakava ja fudispeli, missä pystyi neljä pelaamaan. Tai Duchhunt ja laserpyssy. Niillä sai kavereita kylään, halusi tai ei.
Ala-asteella oli se joku kiertovihko (lämäri?), missä viileimmillä tyypeillä loppui sivut kesken. itselläni ei.
Lisäksi lätkätarravihko oli kovaa valuutttaa. Ja myöhemmin lätkäkortit. Niitä on vieläkin varastossa muovikuorissa ja -koteloissa jossain laatikollinen...
Ja disclaimer: poika olin minäkin
En ehkä muista koulusta. Muuta kun että minua sanottiin kauniiksi ja kai sillä sai arvostusta. :D
Mutta kai kotini, vanhempani ym herätti kehuja ja ihailuja ym. (Oli kivat ja kauniit vanhemmat ym)