G: Oudoimmat vieraat
Täällä oli ennen uudistusta se älyttömän hauska ketju siitä, mitkä on oudoimmat asiat, joita vieraat on tehny kylässä ollessa.
Laittakaas lisää tuleen niitä!:D
Kommentit (19)
vieraat eivät tajunneet lähteä pois. Menin vinkkinä vaihtamaan yöpukua ja pesin hampaita oikein kuuluvasti. Kun menin haukottelemaan ja venyttelemään olohuoneeseen ja sanoin että "Taidanpa vetäytyä nukkumaan", vieraat toivottivat oikein iloisesti "Hyvää yötä!" :) Ihmetyyppejä.
miehen lapsuudenkaveri soitti kuulumisia (en muista oliko edes niille ilmoitettu vauvan syntymästä?). Mies sitten kertoi, että synnäriltä kotia ajellaan vauva takana. Nepäs sitten sopivasti nurkalla ja TULIVAT KYLÄÄN!!
Joo-o, asuvat kaukana, mutta kuitenkin.. Sanoin, että menen vessaan, koska en uskaltanut synnärillä istua niin kauaa vessa varattuna. Istuin kaikessa rauhassa TUNNIN vessassa ähisemässä varovasti, ja vieraat pällistelivät vauvaa..
Ja sitten me etsittiin koppaa vauvalle ja laitettiin olkkarin lattialle ja urakalla vauvelia sitten ihmeteltiin..
Jotenkin olen ajatellut tämän ensimmäisen illan tapahtuvan vain perheen kesken....
ja kaksi villiä lastaan kylään, kun olin just kotiutunut synnäriltä esikoisen kanssa, sektion jälkeen. Muksut huusi ja riehui, heitä ei kielletty mitenkään. Nuorempi muksu päästi kauheat kakat vaippaan ja tämä sukulainen laittoi sen vaipan meidän vauvanhoitohuoneen roskikseen. Meinasin tukehtua, kun menin vauvalleni vaippaa vaihtamaan. Se vaippa lensi melko nopeasti oven ulkopuolelle.
yks mies tuli mun luo kylään. Sen verran siis tunnettiin, että uskalsin päästää sen kotiini. No, juteltiin siinä sit kaikenlaista, ei todellakaan mitenkään luontevasti. Aloin joskus 23 aikoihin vihjailla, että pitäs päästä nukkumaan.. no tämä ei ottanu sitä todesta. Eipä mun tarvinnu, ku 5h vihjailla, että se vois lähteä kulkemaan, ku se aamuneljältä sano, että keitä vielä kahvit, ni lähden sit pois. Ei muuten menny kauaa niiden kahvien keittoon...
Seuraavalla kerralla, ku se tuli käymään, pyysin yhden mun kaverin kans kylään ja 23 maissa kysyin kohteliaasti, että mihinkähän aikaan olisit kotona, ku nyt lähtisit, voit viedä ton kaverin mennessäs, ei siinä isoa lenkkiä tuu. :) Eipä tullu enää sen jälkeen kylään.
Meillä mies oli sairaalassa ja minä kotona. Oltiin syöty 2v lapsen kanssa lounas ja olin saanut hänet päiväunille, kun ovikello soi ja lauma miehen sukulaisia paukkaa ilmoittamatta kylään. Tai olivat kyllä ilmoittaneet miehelleni sairaalaan, että ovat tulossa, mutta minulle eivät vaivautuneet ilmoittamaan.
Alkoivat heti kyselemään onko ruokaa! No mistä minä ruuaksi muutun isolle porukalle, kun en ollut heidän tulostaan tiennyt. Itse olin raskaana ja väsynyt ja sairas huolesta miehen takia :( Olisin halunnut levätä sen aikaa kun lapsikin nukkuu, mutta siihen ei annettu mahdollisuutta. Yksi sukulaisista nimittäin oikaisin sänkyymme loikomaan :o
Tuota vierailua en unohda IKINÄ...
Tapahtui vanhempieni kotona eräänä pääsiäisenä... Asuin jo omillani, mutta olin siellä kylässä. Eräs viinaanmenevä sukulaismies tapasi tulla meille yllätysvierailuille pääsiäisenä, kun oli matkalla Lappiin hiihtämään. Toi mukanaan kossupullon ja joi sen isäni kanssa. (On varmaan sanomattakin selvää että tämä kylään tuppautuminen viinapullon kanssa oli yksistäänkin jo ärsyttävää.)
No sitten yöllä havahdun siihen että joku kolistelee lähellä. Nukuin vanhassa huoneessani ja sen vieressä on käytävä jonka päässä lämminvarasto. Eiköhän tämä humalainen sukulaisäijä mene sinne varastoon ja ala kusta lattialle! Kauhea lorina vaan kuuluu. Olin tietty kauhuissani ja ällötti.
Luulen että hän ei tehnyt sitä tahallaan, oli vaan niin kännissä ettei tajunnut ettei ole vessassa.
En ilennyt aamulla sanoa tätä hänelle itselleen, mutta vanhemmilleni kyllä, on äidin puolen sukulaisia niin äidillekin tokaisin että pitäisiköhän sinun mennä luuttuamaan lattia rakkaan vieraamme jäljiltä...
Meillä oli kerran mieheni ystävä ja hänen morsmaikku kylässä. Tämä neiti mökötti koko illan ja istui sohvannurkassa karmea räkäkölli sieraimessa. En viitsinyt kehottaa niistämään.
Sieltä se huuteli että "TIEDÄTHÄN SINÄ PEKKA ETTÄ MINÄ EN TODELLAKAAN PIDÄ SIITÄ"
Tämä neiti siis istui mököttämässä sohvalla kun söimme päivällisen ja jälkiruoan ja pelasimme päälle lautapeliä jälkiruokaviinien kanssa.
Voi luoja...
Oli kyllä outo tapaus. Peruuteli (käveli takaperin) monta kertaa esim. keittiöstä eteiseen ja eteisestä olohuoneeseen. Ei suostunut kävelemään rappusia yläkertaan, joten siellä olevat huoneet (lastenhuoneet ja leikit siellä) jäivät näkemättä.
Mutenkin vilkuili koko ajan olkansa yli ja aina sanoi "tota, tota" kun jostakin puhui. Minua ahdisti kovasti ja sanoin miehelle, ettei tarvitse toistakertaa tulla (oli hänen tuttu).
Oli kyllä tosi kurjia vieraita ja varmasti ärsyttävä tilanne, mutta ihme asenne sulla on! "Eivät tajunneet kun asuvat vuokralla...omaisuutemme arvo laskee joka naarmun myötä.." HALOOO!!! Varmaan on mukava teidän omankin perheen asua ja olla siellä omaisuudessanne kun pitää koko ajan varoa ettei arvo laske! Ja ihan kuin vuokralla asuvat olisivat automaattisesti jotain sikailijoita :O Aika suuri osa ihmisistä asuu elämänsä aikana sekä vuokralla että omistusasunnossa...
visiitillään juuri ostamassamme kodissa, että "onneksi te olette niin nuoria että ehditte vielä purkaa koko talon ja rakentaa uuden"! Ja mun unelmakoti vielä, ihana vanha talo...On sosiaalisesti ihan törppö kyllä muutenkin tämä mies :)
Kun olimme muut saaneet syötyä, rupesin laittamaan jälkiruokakahveja. Kysyin äidiltä ottaako kahvia vai teetä? Sanoi ettei juo kumpaakaan, mutta Elmeri juo kahvia. Ajattelin että tuon oli pakko olla vitsi, mutta kyllä hän 2-vuotiaalleen kahvit kuppiin laittoi, kun olin ne keittänyt!Mullakin on yksi tuttavaperhe, joiden mielestä on jotenkin hienoa kun pikkulapsi juo kahvia ja vissyä yms. Oikein pitää tehdä aina numero siitä, että tämä lapsi haluaa oman kahvikupin! Minusta ihan vastuutonta, mihin pikkulapsi kofeiinia tarvitsee? Samoin toinen kaveri opetti lapsensa juomaan limsaa n 7-8 kk ikäisenä " kun on kiva nähdä, miten ne kipristää nenää, kun juo limsaa!".. Järki hoi!
En mäkään kahvia tai limsaa antaisi pikkulapsille, mutta mitä pahaa on jossain vähäsuolaisessa kivennäisvedessä?
Meille tuli kylään todella harvinaisia vieraita. Heillä kaksi kehitysvammaista, yksi pyörätuolissa. No kun he olivat asettuneet, ovi pöllähtää auki ja kuuluu: ketäs vieraita teillä on. Ja se ääni oli naapurin (n.75 vuotias) ääni. Silloin alkoi kiehumaan. No hän meni juttelemaan vieraitten kanssa heidän kehtiysvammaisista ja istahti sen jälkee kahvipöytään kahvittelemaan. Olin kattanut vieraitamme varten valmiiksi pöydän, joten kuppeja ja mukeja tietty määrä. No hän otti pöydästä yhden kahvimuin ja kaatoi siihen kahvia. No yksi jäi sitten ilman kahvikuppia. Kahvin jälkeen hän vain lähti ja sanoi: olipas mukava tavata. Vieraamme olivat ihan ymmällää, että kiva naapuri teillä. Naapurin mummo on todella mukava. Kutsuu lapsiamme lettukesteille ja yms. Mutta tuo vierailu meni yli hilseen.
ei oo kyllä röyhkeydellä rajaa!
ap
on myös vieraillut näitä "takiaisia" joista ei meinaa päästä millään eroon!
Kerran vieraat olivat olleet jo useamman tunnin ja istuksimme takapihallamme. Sanoin (totuudenmukaisesti), että meillä alkaa nyt lasten kanssa iltatouhut ja menimme sisälle. Tottakai oletin että vieraat ymmärtävät tässä kohtaa poistua, mutta siellä (takapihalla) he istuivat vieläkin kun tulin reilun tunnin päästä alakertaan! Menin kysymään että: "ai ettekö vielä lähteneetkään?". Siihen vastasi yksi vieraista että:" ei me viittitty vielä lähteä, kun tähän paistaa niin ihanasti aurinko". Siis mitä hittoa? Itse läksin pian myös nukkumaan sillä minulla oli seuraavana päivänä työpäivä. Sinne jäivät kait vielä istumaan.
Toinen "takiainen" on sellainen että tulee taaperonsa kanssa meille esim. klo:18. Itse menen kahdeksan-yhdeksän maita laittamaan lapsia yöpuulle. Tämä kaveri jää lapsensa kanssa odottelemaan minua ja lapsi itkee väsymystään! Mutta kun äiti haluaa vielä kyläillä! Kerran maleksivat yhteentoista ja lapsi oli aivan rättiväsynyt. Sen kerran jälkeen olen sanonut siinä vaiheessa kun itse menen omiani nukkuttamaan, että en jaksa enää sen jälkeen seurustella, että lähtekää kotiin (ei muuten tajua).
on serkku jonka kanssa olemme nähneet ehkä parin vuoden välein. Hän oli tulossa poikansa (2.v) kanssa meidän kotikaupunkiimme, jolloin he pistäytyivät meillekkin kylään. Täytyy sanoa että niiden parin tunnin aikana sain aika omituisen kuvan hänen lastenkasvatustaidoistaan!
Kun he olivat matkalla soitin ja kysyin ovatko syöneet jo vai tekisinkö heillekkin ruokaa? Eivät olleet, joten pistin makaroonilaatikon uuniin ja katoin kaiken valmiiksi. Kun he saapuivat ja kävimme pöytään kysyi äiti 2-vuotiaaltaan, että "haluatko sinä syödä tuota?" Lapsi pudisteli päätään jolloin äiti sanoi minulle, että "löytyisiköhän teiltä jotain muuta vaikka pullaa kun Elmeri ei halua syödä tätä?". Vai ei 2-vuotias Elmeri HALUA syödä ruokaa vaan ottaa mielummin pullaa? No mikäs siinä..
Kun olimme muut saaneet syötyä, rupesin laittamaan jälkiruokakahveja. Kysyin äidiltä ottaako kahvia vai teetä? Sanoi ettei juo kumpaakaan, mutta Elmeri juo kahvia. Ajattelin että tuon oli pakko olla vitsi, mutta kyllä hän 2-vuotiaalleen kahvit kuppiin laittoi, kun olin ne keittänyt!
Alkoi vielä kertoa ettei viitsi "määräillä" lapsen syömisiä ja juomisia, sillä "kyllähän tuon ikäinen jo parhaiten tietää mikä maistuu ja mikä ei".
Hän otti meiltä lähtiessään anopilleni menevää tavaraa (asuvat samalla paikkakunnalla) ja kyselin, että mahtuvatko nämä varmasti kaikki autoon, että eikö istuin ole tiellä (ajattelin sen olevan takapenkillä)? Tähän tämä serkku sanoi että "ei ole kun Elmeri istuu edessä". No se nyt ehkä jotenkin vielä menettelisi, mutta silmäni meinasivat pudota päästä kun huomasin ettei pojalla ollut ollenkaan minkäänlaista istuinta!
Olin jotenkin aivan täysin pöllämistynyt heidän vierailunsa jälkeen. Muutenkin äiti vaikutti jotenkin "hippimäiseltä" ja oudolta kasvatuksensa suhteen.
kävi yksi puoli tuttu neljän pojanviikarin kanssa. Ei muuten mutta juoksin hiki hatussa poikien perässä kun heittelivät leluilla seiniin ja lattioihin, kantoivat kaakun paloja huoneisiin ja juoksivat ulos ja sisälle kengät jalassa. Äiti istui sohvalla ja kertoi omia juttujaan eikä jaksanut nostaa persettään kertaakaan. Minä juoksin oman parivuotiaan taaperoni perässä ja olin vielä raskaana viimeisilläni odottaen toista lastani sekä hänen poikiensa. Kahvipöytään äiti raahautui sitten kun olin ruokkinut oman tenavan ja myös hänen pilttien nälkäiset suut, siivonnut heidät ja laittanut matkoihinsa. Lopulta äiti tuli kahville ja nautti kaikessa rauhassa kahvista eikä piitannut kun hänen tenavat hakivat pöydästä kakkua ja keksiä ja juoksentelivat ne kädessään ympäri kotiani. He asuvat itse vuokra-asunnossa eikä hän varmaan tajunnut että me maksamme itse rikkoutuneet ja sotkeutuneet seinät, ikkunat ja lattiat omasta pussista ja omaisuutemme arvo laskee joka naarmun myötä.
En ymmärrä miksi joku tulee kylään kuin lomahotelliin. Luuleeko hän että emäntä nauttii hänen vierailustaan jos joutuu yksin huolehtimaan omat ja vieraat muksut ja pitämään jöötä. Eihän siinä ehdi jutella mitään itse jos kaikki energia menee kurinpitoon ja ruokkimiseen.
Kun olimme muut saaneet syötyä, rupesin laittamaan jälkiruokakahveja. Kysyin äidiltä ottaako kahvia vai teetä? Sanoi ettei juo kumpaakaan, mutta Elmeri juo kahvia. Ajattelin että tuon oli pakko olla vitsi, mutta kyllä hän 2-vuotiaalleen kahvit kuppiin laittoi, kun olin ne keittänyt!
Mullakin on yksi tuttavaperhe, joiden mielestä on jotenkin hienoa kun pikkulapsi juo kahvia ja vissyä yms. Oikein pitää tehdä aina numero siitä, että tämä lapsi haluaa oman kahvikupin! Minusta ihan vastuutonta, mihin pikkulapsi kofeiinia tarvitsee? Samoin toinen kaveri opetti lapsensa juomaan limsaa n 7-8 kk ikäisenä " kun on kiva nähdä, miten ne kipristää nenää, kun juo limsaa!".. Järki hoi!
Vierailija kirjoitti:
Tapahtui vanhempieni kotona eräänä pääsiäisenä... Asuin jo omillani, mutta olin siellä kylässä. Eräs viinaanmenevä sukulaismies tapasi tulla meille yllätysvierailuille pääsiäisenä, kun oli matkalla Lappiin hiihtämään. Toi mukanaan kossupullon ja joi sen isäni kanssa. (On varmaan sanomattakin selvää että tämä kylään tuppautuminen viinapullon kanssa oli yksistäänkin jo ärsyttävää.)
No sitten yöllä havahdun siihen että joku kolistelee lähellä. Nukuin vanhassa huoneessani ja sen vieressä on käytävä jonka päässä lämminvarasto. Eiköhän tämä humalainen sukulaisäijä mene sinne varastoon ja ala kusta lattialle! Kauhea lorina vaan kuuluu. Olin tietty kauhuissani ja ällötti.
Luulen että hän ei tehnyt sitä tahallaan, oli vaan niin kännissä ettei tajunnut ettei ole vessassa.
En ilennyt aamulla sanoa tätä hänelle itselleen, mutta vanhemmilleni kyllä, on äidin puolen sukulaisia niin äidillekin tokaisin että pitäisiköhän sinun mennä luuttuamaan lattia rakkaan vieraamme jäljiltä...
No ei ole aikuinen mies, joka on viinaan tottunut, niin kuin sanoit, niin kännissä puolikkaasta kossusta. Eikä varsinkaan niin kännissä, että ei tiedä minne kusee. Se toki on mahdollista, että unissaan/puoli-unissaan tekee tuollaista. Täysin selvinpäin on jotkut unissaan tehnyt vastaavaa.
Ystäväni mies tuli meille ekaa kertaa kylään (kai ajateltiin, että voisi olla kiva joku ystäväperhe). Koko 2-tuntisen vierailun aikana mies ei sanonut mitään, mutta _nukkui_ sohvallamme. Saattoi tietty olla väsynyt, mutta en minä kehtaisi ensikyläilyn aikana nukkua kylässä ja ainakaan minä eikä ystäväni emme enää koskaan yrittäneet mitään "koko perhe yhtä aikaa tavataan" vierailuja.
Terkkuja ihanalle ystävälleni, jos tämän lukee. Me voidaan olla ystäviä ja ei noiden meidän miesten tartte osallistua meidän juttuihin.