Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten olette päässeet eteenpäin miehen uskottomuudesta?
16.04.2008 |
Ja ihan alkuun, en kaipaa niitä viestejä että " ukko pellolle" tai " avioero" , koska yritän itse nimenomaan jatkaa omaa liittoani uskottomuuden jälkeen.
Tilanne siis se, että mies joutui tunnustamaan käyneensä maksullisissa naisissa. Asia tuli ilmi kuukausia sitten ja olen päättänyt elää asian kanssa. Mies tietenkin katui ja luvannut näiden jäävän viimeisiksi kokeiluiksi. Olen antanut ukaasin, että katson sormien läpi nyt mutta seuraava kerta jos tulee niin se on välitön ero ilman selittelyjä.
Kuitenkin on vaikea elää asian kanssa ja se on päivittäin mielessä. En haluaisi tulla katkeraksi ämmäksi joka sitten muistuttelee asiasta joka välissä. Haluaisin kuulla millä eväilla te muut olette päässeet yli uskottomuudesta ja jatkaneet liittoa? Milloin asia alkaa menettää merkityksensä ja palautuuko luottamus koskaan? Välillä tulee myös mieleen kostaa samalla tavalla vaikka tiedän että ei se asiaa auta yhtään. Onko aika ainoa joka parantaa?
Kommentit (8)
Paitsi ei maksullinen nainen. Pitkä tarina jota en tässä edes kerro. Mutta keinoja anteeksiantamiseen ottaisin minäkin vastaan mielelläni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
keskustelua
keskustelua
ei saa haudata asiaa
Eteenpäin pääsee ajan kanssa, ja anteeksi ei tarvitse antaa, sekin tulee ajan myötä. Ja kunnioituksesi saa ansaita kyllä uudelleen. Sinä et ole tehnyt mitään väärää, käännä sivua, ja jatka elämääsi eläen enemmän omilla ehdoillasi, tee mitä haluat, ja jos on jotain mitä et ole toteuttanut, tee se. Kerää voimia, ja ole enemmän oma itsesti, ole itsellesi parasystävä, ja hemmottele itseäsi, ja jätä mies vähemmälle, kyllä se sen kestää.
Täällä eletään juuri tuota alkuvaihetta. Kun asia on minulle selvinnyt. Pettymys on suuri vaikka tätä olin miehelleni toitottanut viimeisen vuoden verran.." häviä jonneki, mene vieraisiin ym paskaa.."
Nyt vasta huomaan että rakastan häntä oikeasti, hänkin minua(luojalle kiitos) Olemme vain olleet niin solmussa, parat. Olemme puhuneet puhumasta päästyämme, odotan vain että aika kuluisi ja tämä jäisi taka-alalle ja nauttisimme elämästa, sellaisesta mitä meillä ei vielä ole ollutkaan. Vaikeuden kautta voittoon, näin uskon vaikka se satuttaakin.
voi luoja menkää jonnekin parisuhdeterapiaan puhumaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies ei arvosta ja kunnioita sinua sen vertaa, että viitsisi olla panematta huoria. Kun kynnys on ylitetty ja kerran on saanut vaimolta anteeksiannon, voi samaa peliä jatkaa vähemmällä stressillä. Kun kuitenkin se vaimo todennäköisesti antaa taas anteeksi. Huorissa käyminen vielä osoittaa selvää suunnitelmallisuutta, eli mies on päättänyt pettää sinua, etsinyt huoran käsiinsä (Surffannut yökaudet sihteeriopiston sivuilla muna kourassa? Etsinyt huorakapakan? Laittanut netti-ilmoituksen/vastannut sellaiseen?), varannut rahat, pannut, maksanut, pyyhkinyt munansa lakanoihin, vetänyt vaatteet päälle, lähtenyt, valehdellut. Miksi ihmeessä haluat olla tuollaisen miehen kanssa? Et halua rikkoa perhettä? Miehesi on sen jo tehnyt. Et pärjää taloudellisesti ilman miestä? Suomessa kukaan ei kuole nälkään. Ja onko uusi omakotitalokaan tms itsekunnioituksen menettämisen arvoinen? Koska rakastat miestäsi? Miehesi ei rakasta sinua, vaan halveksii. Yksipuolinen rakkaus ei kuulu parisuhteeseen.
ja nimenomaan maksullisissa? Yritä kysyä mahd. asiallisesti ja neutraalilla äänensävyllä. ÄLÄ ota asenteeksesi tyyliä sinä saatanan kusipää paska, miksi vitussa kävit huorissa? Eikö oman vaimon pillu kelpaa hä? Varmasti noin tekisi mielesi sanoa, mutta yritä kysyä neutraalisti. Äläkä ota loputtoman henkilökohtaisesti mitä miehesi sitten sanookaan. Syy hänen pettämiseensä ei todellakaan ole sinussa, vain hänessä itsessään. Ainoa mihin sinä olet osaltasi syypää, on teidän liittonne nykyinen tila, mutta sehän ei oikeuta toista pettämään. Yritä kuitenkin ymmärtää että miehesi on inhimillinen ja tekee virheitä, kuten kaikki ihmiset maailmassa.
Alue: Aihe vapaa
Asiasta puhuttiin perusteellisesti muutama viikko. Puitiin enempi syitä kuin likaisia yksityiskohtia.
Näin, että paljon oli vikaa minussakin, tavallaan " ajoin" miehen pettämään omalla käyttäytymiselläni.
Samalla opimme paljon minusta, miehestä ja parisuhteestamme.
Unohtaa en koskaan voi, mutta anteeksi olen antanut aikaa sitten. Tapahtuneesta nyt 8v aikaa. Viimeiseen ~3v ei olla asiasta enää sanallakaan puhuttu enkä edes ajattele asiaa edes viikottain.