Vauva + 4-5v. kotihoidossa, kokemuksia?

Alkuun oli tietysti omat ongelmansa, mustasukkaisuutta, kun huomasi kuinka paljon vauva vie äidin aikaa ja huomiota. Helpotti kuitenkin aika pian ja nyt tykkää pienemmästä ihan täysin. Ja kuopukselle isompi on kaikkki kaikessa.



Itselleni oli myös alku aika raskasta, kun oli huonosti nukkuva vauva ja esikoinen joka ei enää nukkunut päiväunia. Eli ite ei oikein voinut päivällä levätä, kun vauvan nukkuessa piti antaa huomiota esikoiselle. Toinen puoli asiasta sitten taas on, että minulle oli esikoisesta seuraa ja apua. Hänen vauva-ajastaan muistan että päivät oli tylsiä kun ei ollut ollenkaan juttuseuraa. Vauva kun ei paljon vastaillut. Nyt olen lähinnä toivonut pientä hiljaista hetkeä päivään joskus. :)



Esikoinen on käynyt kerhossa 2 kertaa viikossa (paitsi ensimmäiset kuukaudet kun vauva syntyi viime keväänä) ja se on kyllä meillä ollut tosi tärkeä juttu. Tämän lisäksi on pidetty yhteyttä tärkeimpiin päiväkotikavereihin ja joskus nähty kerhokavereita myös muulloin kun kerhopäivinä.

eskari- tai koulukavereita? Jos on, pitäisin varmaan ensin tauon ja sitten veisin osa-aikaiseksi. Itselläni esikoinen oli 3,5 kun pienempi tuli. Hän ei ollut ollut hoidossa, vaan meni puoli vuotta myöhemmin kerhoon naapurin lasten kanssa.

Vuosi vielä aikaa olla kotona päivät äitin ja siskon/veikan kanssa, sitten alkaa koulutaival (ensin toki eiskoulun muodossa). Kyllä minusta 4-6v viihtyy OMASSA kodissaan oman äidin ja sisaruksen kanssa, puistoissa ja normaalia arkea eläen omassa kodissaan omien tavaroiden ja perheenjäsenten kesken.

Kyllä meillä ainakin 4-6-vuotiaina lapset on kaivanneet jo kavereita.



3

kotona viihtyvistä lapsista tosin ainoastaan, en siis osaa kuvitella lasta joka ei viihdy omassa kotonaan ellei koti ole jotenkin paha.



Mitä ihmeellisiä virikkeitä voi 4-6v tarvita? No 6-vuotiaasta minulla ei kyllä vielä ole kokemusta vielä mutta 5v on parhaillaan, hän leikkii, piirtää, katsoo lastenohjelmia, käy uimahallissa, puistoissa, pulkkamäessä, luistelemassa, hiihtämässä ja jumpassa,



ei ole valittanut että olisi paha elämä.

4 - 6 -vuotias normaali lapsi kaipaa kavereita.



3

tuossa iässä opetellaan kiivasti sosiaalisia taitoja, ja niihin pitäisi olla tarjolla siihen soveltuva ympäristö, jota yksinomaa äiti ja vauva eivät ole.

Ja isompi on pari kertaa viikossa 3h kerhossa. Se riittää. Muuten ollaan omaa tekemistä keksitty. Uimahallit, omat kaverini, ulkoilut, pulkkamäet jne. Ja hyvin menee kotona.

Jollei leikkikaveria läheltä muuten löydy, pari kertaa viikossa kerho tai vierailut perhekerhossa tai puistossa, olisi kyllä aika tarpeellista.

Pääset itse helpommalla ja lapsesta kasvaa normaalimpi.

kun kesällä jään vauvan kanssa kotiin, niin syksyllä olisi tarkoitus vanhemmalle osa-aikainen päiväkotipaikka hommata (4 päivänä viikossa).

Syy: Täällä ei puistossa tms ole koskaan ikätovereita! Vauvan ja äidin kanssa kolmisin on varmasti mukavaa sekin, mutta että rangaistukseksi siitä, että syntyi sisarus, eristäisin kavereista?

Nyt voi toki mainostaa niitä jumppia ja muskareita, mutta kun eivät nekään aja asiaa. On ihan eri juttu saada leikkiä vapaasti ja kehittää ryhmässä olemisen taitoja vapaan leikin kautta, kun käydä pari kertaa viikossa ohjatussa toiminnassa.

Vierailija:

kotona viihtyvistä lapsista tosin ainoastaan, en siis osaa kuvitella lasta joka ei viihdy omassa kotonaan ellei koti ole jotenkin paha.

Mitä ihmeellisiä virikkeitä voi 4-6v tarvita? No 6-vuotiaasta minulla ei kyllä vielä ole kokemusta vielä mutta 5v on parhaillaan, hän leikkii, piirtää, katsoo lastenohjelmia, käy uimahallissa, puistoissa, pulkkamäessä, luistelemassa, hiihtämässä ja jumpassa,

ei ole valittanut että olisi paha elämä.

Kavereita ei pihapiirissä tms. ole ja lapsen tärkeimmät kaverit ovat päiväkodissa. Ovat tulevia eskari- ja koulukavereita. Kerhotilanne on aika huono ja sinne kulkeminen työlästä.



Meilläpäin on kivoja puistoja, mutta niissä käyvät lapset ovat enintään 2-vuotiaita. 4+ ikäisiä näkee aniharvoin kotihoidossa. Eniten tässä mättää juuri se, että lapsi on niin sosiaalinen eikä ole keinoja tarjota samanikäisten seuraa.



ap

Osan päivää joka päivä tai neljän päivänä viikossa, että pääsee leikkeihin mukaan.

Vierailija:

Eniten tässä mättää juuri se, että lapsi on niin sosiaalinen eikä ole keinoja tarjota samanikäisten seuraa.

ap

Lapsi olisi osa-aikaisessa hoidossa ja sitten eskariin. Mutta en haluaisi viedä joka päivä, ehkä kolemsti viikossa lyhyellä päivällä? Minkälaisia ratkaisuja teillä muilla on ollut?

koska sitten putoaa leikeistä. Eli mieluiten aamupäivät 4 - 5 päivänä.

Oli ennen päiväkodissa. Menee syksyllä eskariin. nautitaan äiti-tytär-ajasta. Isoveli tokalla koulussa.

6 tuntia kerrallaan. Ehdottomasti suosittelen, eristäminen kavereista on ihan älytöntä! Tän ikäiselle ei pelkkä vauvan tissinlutkuttamisen katselu riitä. Oppii ryhmässä olemisen taitoja eskaria varten jne.

Pitkillä lomilla tylsistyy kuoliaaksi kun tässä lähellä ei ole kerhoja, kavereita tms. eikä tuon ikäinen oikein leiki alle 3v. kanssa.

Mutta oma 2-vuotias on pph-ryhmässä, jossa on yksi hoitajan oma lapsi, 5-vuotias. kaikki muut ovat 2-vuotiaita. Onhan sillä " kavereita" juu, nämä pienemmät. Mutta kyllä se lapsi tällä hetkellä kärsii siitä tasoisensa seuran puutteesta, ja pph tietää sen kanssa ja on aika tuskissaan asian kanssa :( Itse en osaa kuvitella 5-vuotiasta joka ei kaipaisi kavereita, kyllä ainakin kaikilla ystäväperheiden tuon ikäisillä on jo leikkiseuraa, muutakin kun se oma äippä.

Vierailija:

Lapsi olisi osa-aikaisessa hoidossa ja sitten eskariin. Mutta en haluaisi viedä joka päivä, ehkä kolemsti viikossa lyhyellä päivällä? Minkälaisia ratkaisuja teillä muilla on ollut?

Meillä 3,5 v. ja 5 v. jatkoi kokopäiväpaikoilla, 5 pv viikossa. Joskus pidettiin vapaapäiviä, ehkä keskimäärin yksi vapaapäivä oli viikossa, jolloin sitten käytiin shoppailemassa tai jotain muuta hauskaa. AINA arkiaamuisin halusivat lähteä päiväkotiin kavereiden kanssa leikkimään, heitä ei tosiaankaan kiinnostanut jäädä äidin ja vauvan kanssa kotiin.