Pari kysymystä vauvan itkusta

jos sillä on vähän koliikkivaivaa kun illalla noin itkee ja vääntelee? Ootko antanut Cuplatonta? Tuleeko ilma hyvin ulos, röyhtäisee ja pieraisee? :)

ettei noin pieni viihdy kuin sylissä. Suosittelisin kantoliinaa.

siis oikeasti pidät vauvaa pystyasennossa rintaasi vasten ja taputtelet pepulle jahka röyhtäisee. jos illalla menee tunteja, niin voi olla että vatsa on täynnä ilmaa, joten kerran puolessa tunnissa nostat pystyyn syliisi.

vauva tykkää sylissäolosta, sinulla tuskin on muita velvollisuuksia kuin vauvan hoito, joten jätät muut asiat odottamaan jahka vauva on tyytyväinen

Joka kerta ei röyhtäise, puklua ei tule koskaan. Kakkaa kyllä monta kertaa päivässä. Monesti saattaa siihen olkapäälle nukahtaa, mutta sitten kun vie sänkyyn niin herää=/

Tarpeeksi kauan yrität? Mun vauva röyhtäisi joskus vain mahallaan mun polvilla joskus ihan pystyssä mun rintaa vasten, ja joskus todella sai koittaa kauan vekslata että tuli röyhti.

Meidän esikoinen oli itkuinen ja 2 kuukautta odottelin ennen kuin vein lääkäriin, kun kaikki tolkuttivat esikoisen äidille, että " on ihan normaalia, että vauva itkee" . Onneksi kuuntelin äidinvaistoani, sillä vauva ei ollut terve.

Vauva on pitkään ollut lähelläsi (vatsassasi) ja tottunut kuulemaan sydämensykkeesi. Pienen vauvan äidin tärkein tehtävä on olla vauvaa lähellä. Kuten joku jo sanoikin: kaikki muu voi odottaa.

Kunhan vauva vähän kasvaa, hän oppii nauttimaan muistakin asioista. Hän oppii tutkimaan ympäristöään ja viihtyy paremmin muidenkin ihmisten seurassa.

Vauvat myös kasvavat tuossa vaiheessa paljon, jolloin kaipaavat ruokaakin runsaasti. Keksi mukavia imetysasentoja ja -paikkoja. Ota lukemista tai katso tv:tä, ota lähettyville juomaa ja vaikka pikku-purtavaakin.

Ulkoile riittävästi, joko vauvan kanssa tai ilman.

Ja vinkki: tutustu imetystukilistan nettisivuille!

Nauti lyhyestä vauva-ajasta, se menee ohi niiiin nopeasti.

Joka-äidin hands-free.

Vauva ei itke ilman syytä. Läheisyydentarve on yksi itkun syy ja siihen on vastattava myös. Teet oikein, kun otat syliin.

Toki vauva joskus joutuu pienen hetken odottamaan, esim. kun olet vessassa, mutta kaikki turha odotuttaminen synnyttää vauvassa tunteen, ettei hänen tarpeisiinsa vastata ja se heikentää vauvan perusturvallisuuden kehitystä.

Vaistoni sanookin, että vauvan itkuun on vastattava. Miehen kanssa tästä oli keskustelua, ja hän oli sitä mieltä, ettei joka itkua tarvitse reagoida eikä ainakaan kanniskella koko ajan.

Sanoinkin miehelle, että mitä muuta tämän ikäisen kanssa voi tehdä. Ei häntä vielä kiinnosta mitkään lelut tai ympäröivä maailma paljon. Välillä vauva viihtyy miehenkin sylissä, mutta sitten kun tulee itku, niin mies ei saa vauvaa rauhoitettua, vaan minun pitää ottaa syliin.



Joku kysyi itkeekö vauva huolestuttavan paljon, niin ei mielestäni. Kai itkun määrä on ihan normaali. Nyt oma olokin on jo parempi, kun vauva on hetken aikaa jo tyytyväisenä nukkunut ja oma migreeni helpottaa. Eiköhän se tästä=).



ap

Siitä pikkuhiljaa rytmi muodostuu.

Ei vain aina tissiä suuhun tai yrittää nukuttaa.

kyllä mieheltäkin vähän nöyrtymistä mutta hyväksi havaittu keino on antaa vauvalle sellainen äp-harso, jota sinä olet pitänyt esim liivissä toisen rinnan suojana silloin kun imetät toisesta. siihen imeytyy tilkkanen maitoa, ja sinun tuoksuasi, niin vauva saa nuuskia sitä isänsä sylissä ja rauhoittuu kuin olisi sinun sylissäsi. harson voi pestä päivittäin eli siis vaihdat aina uuteen, ja pidät aina puhdasta varalla.

siitä harsosta tulee samanlainen turvaesine kuin tutista tai unilelusta - ja sata kertaa helpompi saada pesuun tai jopa korvata toisella kuin se uniikki kumminlahja-unilelu joka unohtuu jonnekin bussiin ja katoaminen huudattaa parivuotiasta monta päivää

Usein vauva rauhoittuu siihen, vaikkei muuten tyyntyisi kuin tissille.

Kun vauvan laskee koppaansa pussilakanan/muun kapalon sisässä, vauva tuntee itsensä turvalliseksi myös omassa sängyssään, eikä näin herää heti kun on laskettu sänkyynsä.

Tämä niksi toimii ainakin meillä ja meidän vauva on kohta 2 kk.

Ei sillä vauvalla kovin montaa tarvetta ole vielä. Ne on nälkä, väsy, läheisyys, röyhtäytys, vaippa ja kakka. Tai siis näin ainakin meillä.



Mun lapsilla sitä ihan alun vastasyntynyt-vaihetta kesti noin kuutisen viikkoa. Sen ajan siis imetti todella usein ja pitkään. Sitten lapset alkoivat saada vatsansa täyteen nopsaan ja alkoivat myös olla valveilla muuten kuin syömässä. Kantoliina on meillä ollut hyväksi avuksi. Ja sylissä ylipäätään pystyasennossa. Isän rinnan päällä makaaminen on ihan lempipaikkoja.



Kannattaa siitä imetyksestä tarkistaa lapsen imuote. Tsekkaa, että alahuuli on kunnolla kaksinkerroin. Pitkä imetys saattaa johtua siitäkin, että on huono ote ja maitoa tulee vähemmän pienemmällä paineella kuin lapsi saisi alas menemään. Imettämällä ei voi ylensyöttää lasta. Lapsi osaa itse lopettaa ja loput tosiaan tulevat pukluina ulos.



Toiset lapset tosiaan vaan lutkuttavat rintaa. Silloin kannattaa ainakin mun mielestä tarjota tuttia.



Vatsaongelmiin voi tarjota relatippoja tai cuplatonia. Joillain lapiilla auttaa d-vitamiinitippojen vaihto jekovitista d-vitoliin tai päinvastoin.



Kannattaa pitää nänneistä huolta. Purista joka imetyksen jälkeen maitotippa nännille, se steriloi nänninpään. Myös apteekista saatavaa lansinoh-salvaa voi käyttää.