paniikkihäiriöstä/ahdistuneisuushäiriöstä kärsivät, kertokaa millaista se on kun kohtaus tulee? ov

tulee kuuma, jopa hikinen olo, valot näyttää sameilta, oransseilta sanoisin, täytyy räpyttää silmiä ja puristaa niitä kiinni että jos alkaisi näkyä taas paremmin, suuta kuivaa, saattaa väristä pään sisällä ikäänkuin aivot höllyisi tai nykyytäisi pientä sivuttaisuuntaista liikettä aina välillä, hermot menee todella kireällä ja ärsyttää kaikki ja on todella niin kuuma, pakko lähteä esim talvella ulos ilman takkia kävelemään että vähän helpottaa kuumuus, ihmisiä ei voi nähdä, ei siis voi olla kaupassa tms, vihaan niitä ihmisiä ja on niin hermostunut (ei pelkäävä vaan ennemminkin raivoisa) olo että tekis mieli lyödä jotain tai jyrätä kärryillä päälle.



No tuo olo oli ennen lääkitystä tosin aika kestona päällä, ei niinkään tullut kohtauksina, iltaisin aina hurjasti pahempi kuin aamulla tai päivällä, päikkäreitä ei voinut kuvitellakaan kun sen heräämisen jälkeen ei todella tullut enää mistään mitään.



Lääkitys, citalopram, auttoi ja vei oireet mennessään ja terapeutti diagnisoi että ahdistuneisuushäiriö, nuo lääkkeet on paniikkihäiriöön siis myös :)

tärinä, vapina, sydämen tykytykset, kuumotus, punoitus, huimaus, paha olo.

Ja sit toisinaan taas on hirveä ahdistus kenties itku, tai yleensä ei pysty itkemään vaikka haluaisi. Sitä vaan menee ensin ymmärrys kuulemaansa ja puhekyky katoaa, ja sitä vaan on. Ei pysty mihinkään. On vaan ahdistus ja kaikki katoaa ympäriltä. Joskus taas iskee sellainen ahdistus paniikki että kuulen harhaääniä jotka syyttävät minua tai luulen että maa viettää äkisti niin että jään jonkin junan tai lähestyvän alle tai että jos olen tunnelissa, se sortuu päälleni. Yleensä vaan on fyysistä oiretta ja sitä rintakipua, luulen kuolevani sydänkohtaukseen. Tai sit se kiertää jokaisen fyysisen oireen läpi, pahoinvointikohtauksesta ripuliin. Lopulta kohtauksen jälkeen olen täysin voimaton ja väsynyt.

Ja se kuumotus.

mulla on tälläiä kohtauksia: ne saattavat tulla milloin vaan jopa yöllä. tulee paniikkiolo, ikäänkuin jähmettyy, kuulen kaikki, ymmärrän kaikki mutta kuitenkin kaikki näyttää vieraalta. henkeä ahdistaa. samalla päässä pyörii joitakin aikaisemmin nähtyjä unia. kohtaus kestää puolisen minnuuttia ja sitten on ihan pönttö olo. neurologilla käynyt ei poikkeavaa. onko sulla tälläistä? vai olenkohan tulussa hulluksi. .

joo mutta en saa niitä tuosta vain, vaan tietynlaisista ajatuksista ja tietyissä ympäristöissä, liittyy suoraan töihin ja stressiin

hyvä kuulla että kohtaukset voisivat olla paniikkikohtauksia kun missään ei ole tullut vastaan tälläisiä oireita, ovat aika erikoisia. mulla niitä on tullut jokaisen lapsen jälkeen kun olen tosi väsynyt.

sydämen hakkaamista lähempänä kahtasataa ja jalkojen menon alta totaalisesti. Olin varma, että kyseessä oli sydänkohtaus tai muu vakava sairaskohtaus, mutta eipä ollutkaan. Lyyhistyin kerrostalon pihalle, enkä päässyt omin avuin kävelemään :(

laittaa jos muilla on.



mulla on kans ongelmana että sydän tuntuu hakkaavan tuhatta ja sataa, tuntuu ettei saa henkeä ja kädet ja jalat voimattomat. kaikista kurjinta on se että tänäänkin tuo olo on kestänyt mulla nyt noin 6 tuntia.. välillä helpompaa mutta koko ajan se on päällä. ilm. aika lievänä kuitenkin koska olen pystynyt pakottamaan itseni tekemään lapsille ruuan ja nukuttamaan toisen lapsen. mutta jos alan märehtiä omaa oloa, tuntuu että happi loppuu kokonaan...



varmaan pitäs mennä lääkärille, jos tähän olis jotain apua. tällanen olo on tuskaa jo muutenkin, saati sitten kun olen yksin lasten kans. 3v ja 3kk ikäisiä ovat.



sain rentoutumistarkoitukseen propalia lääkäriltä, mutta en ole vielä kokenut siitä olevan tähän apua. tosin olen ottanut vasta kaksi kertaa ja vain puolikkaan 10mg:n tabletista. huomenna isommalla annoksella...



ap