Pari työkaveriani väheksyy minua, koska olen lapseton.

En ole tyhmä, ja osaan lukea hyvinkin selvästi alentuvien kommenttien ja väheksynnän läpi. En koskaan paljasta millään tavalla, miltä se minusta tuntuu, mutta iltaisin itken ja olen surullinen - ei ole minun oma valintani olla lapseton, mutta sitähän en töissä halua kertoa. Itsekin väheksyn ja halveksun itseäni, kun en ole ollut kypsä äidiksi aiemmin, eikä sitä lasta sitten lopulta ole ilmaantunutkaan yrittämisen jälkeen. Mutta asialle en voi mitään :(