Tunnetko ketään, kuka HALUAA/HALUSI keisarileikkauksen?

kaveri oli kokenut yhen alatiesynnytyksen ja yhden läketieteellisistä sysitä tehdyn suunnitellun sektion ja kolmatta odottaessa sanoi jo alkumetreillä että ei aio synnyttää alakautta koska sektio oli paljon kivempi kokemus...

Veljenvaimolle tehty 2 suunniteltua sektiota..

perätilasynnytystä.

Molemmat lapset olleet perätilassa. Ensimmäistä väkisin yritettiin alakautta, lopputuloksena hengenvaara sekä äidillä että lapsella ja lopulta sektio. Toisen kohdalla en punaista sekunttiakaan edes harkinnut alatiesynnytystä, ei tosin lääkärikään.

Olen synnytyspelkoinen, joten olin ihan tyytyväinen, kun jouduin keisarileikkaukseen. Aivan luksusta oli, että se vielä oli pakko tehdä nukutuksessa.



Pelkosektioon en vinkunut, koska ensinnäkin olin tieten tahtoen hankkiutunut raskaaksi, joten minusta synnytys vain oli asia, joka täytyy kestää. Toisekseen pelkään aivan hillittömästi selkään pistelyä ja pelkosektiot taidetaan tehdä aina puudutuksessa. Ennemmin varmaan kestäisin synnytyksen ilman epiduraalia kuin menisin " puudutussektioon" .

" Maha auki ja lapsi ulos, suuret kivut viikkokausiksi ja ikuiset arvet vatsassa... "



Ja tuo leikkausarpikin on paljon huomaamattomampi kuin esim. raskausarvet joita sain paljon, vaikken edes lihonut paljoa.

Toki siis olisin halunnut synnyttää alateitse, mutta se ei vain ole ollut mahdollista kummankaan lapsen kohdalla.

Ensimmäisessä söin särkylääkettä 3 vrk, toisessa 1 vrk. Olivat vähän ihmeissään sairaalassakin kun en ottanut, mutta kun ei juurikaan ollut kipuja, niin mitäpä sitä suotta sitten syömään.

Kolmas vauva tulee syntymään sektiolla. Kaksi edellistä ovat syntyneet sektioilla.



Esikoisen kohdalla leikkauspäätös tehtiin, kun aloin turvota hallitsemattomasti. Eli siis kaikki mitä söin ja join ei tulleet virtsana tai ulosteena ulos, vaan jäivät elimistööni... Siinä oli munuaiset tosi kovilla. Paino nousi neljän päivän sairaalassaoloaikanani 17kg. Onneksi sitten kotona lähti pois 19,5kg ;).



Kuopuksen kohdalla käynnistettiin, mutta en auennut kuin 2cm. Lisäksi mulla oli supistuksia, jotka tulivat jatkuvasti, eli välissä ei ollut kuin korkeintaan 13 sekuntia. Kätilö sanoi jonkun hienon nimen niille, mutta en nyt muista mikä se oli....



Perussairautena mulla on 1tyypin diabetes ja kilpirauhasen vajaatoiminta, joten kolmas tulee sektiolla.



Molempien tyttöjen kohdalla olen kyllä aavistellut sitä sektiota jo etukäteen, sillä diabeetikot saavat keskimäärin enemmän sektiolapsia kuin alateitse syntyneitä....



Mua ei haittaa ollenkaan!!!!!!!! Olen parantunut molemmista sektioista älyttömän nopeasti. Jo laitoksella hoidin ja kanniskelin esikoista ihan normaalisti, ja kotonakin jatkoin samaa rataa. Kipulääkkeet jätin jo synnärillä pois molempien kohdalla.



Kuopusta en voinut valitettavasti hoitaa vielä synnärillä, koska vauva joutui heti teho-osastolle verensokereiden vuoksi.. Mutta kun kotiin pääsimme kolmen päivän päästä, hoidin vauvaa ihan normaalisti.

Kyllähän ekat 2 viikkoa oli aika mälsää, mutta sen parin viikon kuluessa haava-alueen kivut menivät pois.

Jos tulee kolmas, niin mieluummin haluaisin sektion.



Alatiesynnytys voi olla helvetillistä.

itsellä esikoisen synnytys keski 6h 10min ja kivut oli vaan selkäsärkyä ja sitten tuntui kun olis vaan vääntänyt jättimäistä paskaa... tosi helppoo

Vierailija:

itsellä esikoisen synnytys keski 6h 10min ja kivut oli vaan selkäsärkyä ja sitten tuntui kun olis vaan vääntänyt jättimäistä paskaa... tosi helppoo

en olis halunnut sektioon, mutta vielä vähemmän halusin perätilasynnytystä

Alatiesynnytys voi tosiaan olla helvetillinen kokemus, enkä halunnut kokeilla onko se sitä minun kohdallani. Sektio oli ok, vaikka toki pari päivää olin kipeänä (kuten oli samoihin aikoihin alateitse synnyttänyt ystävänikin...).



En ikinä synnyttäisi alakautta. Minulla ei ole kuitenkaan vaikeuksia ymmärtää miksi joku haluaa tehdä niin. On aika tavallista, että ihmiset haluavat hyvin erilaisia asioita! Onni on, että voimme valita (paitsi alatiesynnytystä ei ikävä kyllä voi valita, joskus on pakko mennä sektioon vaikka vasten tahtoaan).

Hänellä oli iso esikoinen (yli 4kg) perätilassa ja sai valita synnytystavan. Kysyi multakin (mut hätäsektioitiin) ja sanoin, ettei se herkkua ole, mutta tuon perätilan takia ehkä valitsisin sektion. Mietti asiaa ja tutki netistä -> ilmoitti haluavansa sen sektion. Minusta ihan viisas valinta, kun vauva oli oikeasti melkein 4,5kg.

leikkaus kesti 20 min, heräämössä 1 h, samantien hoidin vauvaa itse, samana päivänä ylös sängystä, 3 yötä sairaalassa ja kotiin, ehkä noin 2 viikkoa vähän juili mutta paljon paremmassa iskussa olin kuin alakautta synnyttäneet huonekaverini, jotka ei pystyneet istumaankaan.. arpi on haalistunut eikä haittaa enää

hätäsektio tai sektio johon päädytään kesken synnytyksen on paljon raskaampi ja vaikeampi kokemus, koska silloinhan jotain on jo mennyt pahasti pieleen ja siksi päädytään sektioon.



suunniteltu sektio on hallitumpi ja yleensä äiti ei ole niin väsynyt ja huonokuntoinen siihen päädyttäessä.



sektioita tilastoitaessa niputetaan samaan syssyyn suunnitellut ja hätäsektiot, mikä rumentaa sektiotilastoja, suunnitellut eivät tietenkään ole niin rankkoja ja vaikeita kuin sektiot joihin päädytään koska synnytys ei ole onnistunut.. hätäsektiot ovat poissa rumentamasta alatiesynnytysten tilastoja.



jotkut sektiot ovat kivuliaita ja vaikeita aivan kuten jotkut alatiesynnytyksetkin. toisinaan ne ovat helppoja ja kivut aivan siedettäviä, aivan kuten myös monet alatiesynnytykset. tämähän on tietysti monen vaikeaa käsittää.

No, mulla oli valintana jatkaa vauvan ja itseni kiusaamista tai yhtyä siihen että parempi ottaa ulos leikkaamalla. Ja haava ei ole iso, en ollut viikkoja kipeä jne....

ja mitä ihmettelemistä siinä on jos haluaa sektion niin haluaa, ei se arpi ole

paha kun se tulee aika alas ettei kukaan edes huomaa sitä.Voi ihan hyvin olla bikinit päällä. Ei se mene niin että maha auki, höpön höpön.



Itse en halua vääntää lastani alatietse ulos sehän se vasta on kipeää touhua kun paikat repiää ja olo onkuin norsulla sen jälkeen;)))





Sektio on taas tulossa ja sillä sipuli!

haava ei ole kauaa kipeänä...

esikoinen syntyi alateitse, nopeasti ja helposti.



Toinen ei olisi edes mahtunut tulemaan alateitse, eikä edes yritettykään. Suunnitellulla sektiolla syntyi (gyne ehdotti sektiota, ja siihen ilomielin suostuin, tietäen faktat)



Kolmas niin ikään suunnitellulla sektiolla, mun toiveestani.



Nyt odotan neljättä, ja kahden sektion jälkeen en voi enää edes alatiesynnyttää. Eipä haittaa, jos vanhat merkit pitävät paikkansa, tästäkään vauvasta ei ole tulossa pienikokoista, joten mieluusti menen sektioon.