Vinkkejä uudenvuoden juhlaan kun kotona on vauva!

Meillä ainakin ovat vauvanakin tykänneet. Täällä ärrät ovat auki seuraavanakin päivänä, joten voi vuokrata leffan, samoin Makuunit. Hyvää syötävää, leffa, ehkä muutama kaveri ja hyviä lautapelejä..

Me oltiin kuukauden ikäisen kanssa kattomassa itsenäisyyspäivän ilotulitusta ja ei mitenkään reagoinut paukkeeseen. Tyytyväisenä nukkui vaunuissa...

Vauva nukkuu sisällä ja minulla itkuhäly mukana. ( omakotitalo)

Ikää on 27vuotta ja kouluja on käyty ihan tarpeeksi. ;)



Eli illaksi siis leffa, hyvää syötävää... Harmi kun ei ole mitään lautapelejä. Kaveritkin on kaikki bilettämässä(lapsettomia).

Ihme valitusta!

Kun vauva tulee perheeseen, muuttuvat juhlatavatkin. Päivänselvä asia.

lähdimme miehen kanssa ulos paukuttelemaan raketeilla sen jälkeen, kun vauva oli käynyt yöunille. Itkuhälytin vaan taskuun, että kuulee, jos vauva herää. Silloin myös avattiin vuoden vaihteessa kuoharipullo, ja syötiin hyvin!

Joten tiedän kyllä että mitä juhlapyhät ovat lapsien kanssa. Ne on rikkaus!!! Nyt isommat lapset ovat toisalla uudenvuoden joten en keksi mitään tekemistä ILMAN LAPSIA!



Kyllä meillä on aina uuttavuotta juhlittu, siksi nyt haenkin ideoita mitä voisi tehdä kun kotona pieni vauva. Kun muut lapset olivat vauvoja niin vietimme uudet vuodet mökillä, nyt ei päästä sinnekkään niin tuntuu jotenkin tosi omituiselta olla vaan kotona.



Ei, en todellakaan vie vauvaa hoitoon. En halua mitään ryyppäjäis juhlia enää tässä iässä. AP

Laittakaa hyvät äidit kuulosuojaimet pienten päähän jos ulos heidät raahaatte paukuttelun aikaan.

Valakaa tinat, juokaa lasi kuoharia keskiyöllä ja sitten nukkumaan.

meillä on pieni lapsi kotona ja aiomme tehdä hyvää ruokaa, kuunnella hyvää musiikkia hiljaisella, tehdä tinat ja maistaa muutaman lasillisen hyvää valkkaria. lisäksi perinteeksi on muodostunut että miehen kanssa pelataan pokeria pöydän ääressä kun lapsi jo nukkuu. raketteja ostetaan vaan pari. lisäks on paljon ulkotulia ja kynttilöitä! pientä mutta luksusta tavalliseen iltaan verrattuna :)

Hän nukkui siihen saakka, kunnes alkoi raketteja pamahdella. Kun sitten pauke oli liikaa, otimme hänet syliin ja menimme parvekkeelle katsomaan rakettien pauketta. Ei vauva siinä sylissä pelännyt, vaan oli ihan rauhallinen. Siitä hetkestä jäi todella kauniit muistot. Meillä taisi olla sellainen tosi pieni kuohuviinpullo, jonka jaoimme miehen kanssa tasan kello 12.00.



Seuraavien lasten aikaan on ollut omiakin raketteja, joita olemme käyneet pihalla paukuttelemassa. Ainakin kaupungissa raketteja kuulee joka tapauksessa, vaikka ei menisi omaa kotia kauemmaksi, joten vauvojen kanssa parasta on ollut, että olemme pitäneet heitä sylissä ja ihailleet rakettien lähettämistä yhdessä.

Käytiin kumminkin katsomassa raketteja, vauva heräsi kyllä paukkeeseen, mutta sylissä kaikki oli ok. Täällä ei mikään iso jytke ollut, jossain isossa kaupungissa voisi olla, etten lähtisi sinne känniläisten ja melun sekaan vaunujen kanssa. Valettiin miehen kanssa tinat, pelailtiin lautapelejä, syötiin juustoja ja pikkunaposteltavaa, juteltiin. Ihan ok, mutta vähän oli ikävä jotain juhlan tunnetta.



Nyt kun lapsi on isompi, on juhlatkin taas juhlia. Lasten ehdoilla edelleen, mutta on ihan kivaa tehdä lapsille juhlia. Huomaa, että perinteet tulee tärkeiksi :)