Poikani 12 v on alisuoriutuja

oli tuostakin jotain mainintaa. Mutta en nyt muista muuta, sillä luin kirjaa silloin aivan toisen asian tiimoilta. Mutta jos tykkäät lukemisesta, niin hyvä kirja tuo on lukea joka tapauksessa.

niin pitääkö sitä sitten harmitella jos joitain ovia sulkeutuu? Kukin menee sinne mihin lahjat ja kiinnostuksen taso vie. Vai olisitko oikeasti sitten halunnut sinne musiikin ammattiopintoihin näin jälkeen päin ajatellen? Mitä lisäarvoa se olisi tuonut elämääsi?



t. toisen alisuoriutujan äiti, joka on päättänyt kannustaa vain räiskintäpeleistä ja huvipuistohärveleitä kiinnostunutta poikaa ryhtymään isona hävittäjälentäjäksi ;)

Tuntuu hullulta valitella, että tyttö ei keskity koulunkäyntiin, kun todistus on hyvä. Olen vain huolissani samoista asioista kuin sinäkin, että sitten aikuisenakaan hän ei enää osaa tehdä töitä menestymisen eteen. Olen yrittänyt puhua lapselle, että hänen täytyisi lukea kokeisiin ja keskittyä kouluun vähän enemmän, mutta ei häntä huvita. Yhteen kokeeseen hän luki ja sai siitä 9+ ja ajattelin, että nyt hän innostuu lukemaan, kun huomasi, että siten menestyy paremmin. Ei hän kuitenkaan innostunut, kun kaikesta saa joka tapauksessa kahdeksikkoja ja kun jotkut kaverit saavat vieläkin huonompia.

miksei voisi olla onnellinen Saarioisten pakkauslinjalla?

EIkä tämä ole väheksyntää pakkaustyöntekijöitä kohtaan vaan valitettava toteamus siitä, että monet älykkäät pakkaustyöntekijät ovat työhönsä tyytyväisiä ja kaipaisivat toisenlaista ympäristöä itselleen.



Ette usko miten helpottavaa itselleni oli päästä lukiosta yliopistoon ja huomata, ettei maailma sittenkään ollut niin ankea kuin se oli 12 aikaisempaa vuotta näyttänyt...