Lue keskustelun säännöt.
Onko tämä teistä kohtuutonta ja olenko outo?
17.07.2006 |
Meillä on vaan yksi parivuotias lapsi ja multa hajoo kohta pää, jos en saa edes paria yötä _lomaa_ ja pian. Siis sellaista aikaa, että saan olla ihan ypöyksin pari yötä ja päivää. Ei miestä, ei lasta, ei kotitöitä.
Mutta tämmöisen järkkääminen mieheltä on kuin jäitä polttelis. Miten te muut hoitovapaalla olijat? Jos ette koe tarvitsevanne moista, onko teillä kuinka säännöllisesti vapaita iltoja/aamuja? Mulla varsinkaan noita vapaa-aamuja ei ole kuin ehkä kerran kuussa. Iltoja vähän useammin, mutta viime aikoina nekin on menny kotitöitä tehdessä (mies ei tee ollankaan kotitöitä, minä leikkaan myös ruohot ja luon lumet).
Kommentit (6)
Viihdyn kotona ja muksun kanssa hyvin, meillä mies on useamman päivän kerrallaan töissä ja sitten taas vastaavasti monta päivää kotona. Kun on kotona, hoitaa mukeloa aamupäivät niin mä saan pötkötellä ja päivällä käydä rauhassa kaupassa yms. Muuten kyllä kilahtais hermo kun ollaan muksun kanssa niin paljon kahdestaan.
Miksei miehesi tee lumitöitä tai pihahommia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni on vapaa viikonloppu edessä ja ihan miehen aloitteesta (IHANAA!!!). Oon kuulemma loman tarpeessa ;) Ja täytyy myöntää, että oon haaveillu jostain autiosta saaresta..
Meillä on reilu 1,5 v. lapsi ja toinen tuloillaan.
Kesä kun alkoi (ja raskauspahoinvointi) jäi omat harrastukset pois, jotka aloitan taas syksyllä. Todellakin! Koska omaa aikaa_täytyy_olla! Muuten ollaan hulluuden partaalla.
Yritä selittää miehelle (jos ei muuten ymmärrä) että säkin tarvitset omaa aikaa. Miehellä on varmaan omat menonsa (jo se, että pääsee kotoota töihin välillä, on jonkin asteista tuuletusta) ja pistä sitä ajattelemaan elämää ilman omia harrastuksiaan ja menojaan.
Lapsi on yhteinen ja yhdessä hoidetaan. Kai se ukko sustakin välittää sen verran, ettei halua sua hullujenhuoneelle..?!! Ja muukin perhe siitä kärsii, kun äiti on kuin myrskyn merkki (ainakin meillä).
Keskustelua pystyyn vaan!
Meillä 2 muksua ja mies töissä 6 pvää viikossa, ei lomia, ei hoitopaikkoja. Saa nähdä miten kauan jaksan vielä...
Minä järjestän sille aina säännöllisin väliajoin vapaata lähtemällä pariksi päiväksi mummolaan ja muutenkin huolehtimalla että miehellä on vapaa-aikaa, joten mies ei kai koskaan oikein pääse siihen klaustrofobiseen tunnelmaan, joka vallitsee kun elämä on aina tätä samaa ja jokainen aamu on tismalleen samanlainen.
Vaan annas kun keskustellaan mun vapaista. Miehen suhtautuminen on niin niin nihkeää, suorastaan vihamielistä. Se on kotoaan oppinut todella tiukan miestentyöt-naistentyöt-mallin, jossa naisella on kontollaan kaikki rutiinit sekä sisällä että appivanhempien maatilalla ja mies tekee kartanolla mitä lystää. Ja kyllä, anoppi leikkaa myös ruohot.
Huoh. Tuntuu niin hassulta ajatella, että tämmöiseen asiaan kaatuis liitto ja niin edelleen...
mutta anoppilassa tosiaan naisen kontolla on ennen kaikkea rutiinit. Nainen tekee mm. navetta-askareet, mies tekee jonkun puoli tuntia jokapäiväisiä töitä ja loppuajat sitten sesonkihommia.
ihmeen kauan olet jaksanut!
Nyt mies kunnon keskusteluun!