Lapsi suree kun ei saa kutsuja syntymäpäiville, miten lohdutan häntä?
Kommentit (25)
Meillä myös lapsi 5v ja adhd. Kavereita kuitenkin paljon ja saa synttäri kutsuja. Minusta oleellista on se, miten ohjaan lastani joka paikassa. Muut äidit huomaavat että lasta pidetään ohjaksissa ja puututaan epäkohtiin. Siksi ei siis syrjitä.
Jos lapsi karannut hallinnasta uskon ettei kutsuja tule
lasta ei ole kutsuttu minnekään. On eskarilainen. Mikä ikä teillä?
Onko lapsi itse kutsunut kavereita syntsille?
Ja siihen lohduttamiseen, no ei kait t uohon paljoa voi mitään sanoa, muutakun että ne jotka ei kutsu on ihan tyhmiä eivätkä tiedä mistä jää paitsi.
tämä kylän lapsikatras syrjii mielestäni ihan vanhempiensa luvalla lastani.
Mitä jos ottaisit syliin ja halisit, silittäisit päätä ja sanoisit, että hän tuottaa sinulle iloa ihan vain olemalla olemassa ja että hän on tärkeä ja rakastettava sellaisena kuin hän on.
ja minä äitinä en korvaa kuitenkaan kaverisuhteita.
ap
ja kysellyt pirullisesti saitkos sinä tällaisen, vaikka tiesi, ettei varmasti saanut..
ap täällä yksinpuhelee
kuin lastani. Sydäntä särkee, kun hän ei saa kutsuja.
Ikäviä asioita ei voi pyyhkiä pois lapsen elämästä. Ihan oikeasti tuossa tilanteessa ei voit ehdä muuta kuin antaa lapselle hyvän perusturvan ja kohentaa hänen itsetuntoaan muilla alueilla. Kannattaa myös ohjata lapsen huomio pian pois ikävästä asiasta sen jälkeen, kun mielipaha on ilmaistu.
mitään lahjaksi kelpaavaa. 35 synttärit vuodessa hohhoijaa..kultainen keskitie pitäisi olla tässäkin;)
Tietysti olen iloinen, että lapsilla on kavereita.
Tai sitten päiväkodissa/eskarissa/koulussa jutella asiasta. Esimerkiksi pyytää ottaa asia esille vanhempainillassa.
Eipä tule kutsuja meidänkään lapselle. Hänelä on allergioita ja ihmiset näköjään pitävät sitä liian hankalana.
Kaiken huippuna pidän sitä, kun yksi äiti sanoi lapsenikuullen, ettei viitsitty " Sannia" kutsua kun on allerginen kuulemma eläimille ja meillä on koira. Eipä tullut mieleen kysyä, että miten allerginen lapsi on,,,Lääkkeen ottamalla olisi kyllä vonut tulla mukaan juhliin. Tässä oli kyseessä esikoine joka on " normaalisti" allerginen. En viitsi edes ajatella miten paljon kuopuksen kaverisuhteisiin tämä asia vaikuttaa. Hän kun on enemmän allerginen : /.
Ehkä vanhemmat vain kokevat kaikenlaiset " erityislapset" liian hankaliksi ja haastaviksi. Miksi nähdä vaivaa kun on niitä " normaalejakin " lapsia joita kutsua....
Meidän lapset ei saa kutsua enää edes sukulaislasten synttäreille. Muut kyllä kutsutaan mutta meidän perhe joko unohtuu tai sitten kutsu tulee tekstarilla edellisenä iltana. Että silleen...
Huokasin helpotuksesta, kun alettiin järjestää kaverisynttäreitä ja oma lapseni on saanut myös synttärikutsuja.
Sen sijaan oma tyttäreni piti huolen eräästä yksinjääneestä. Sekin tuntui kivalta, vaikka välillä mietinkin, että tämä yksin jäänyt kohteli törkeästi meidän tyttöä, kun aluksi ei seura kelvannut. Seura kelpasi, vasta kun ne kaverit, joiden kanssa hän olisi halunnut olla, jättivät hänet yksin. En kuitenkaan kieltänyt tytärtäni tästä huolenpidosta ja viimeksi synttäreillä näin myös tämän yksinjääneen. Tuli lopulta hyvä olo, koska nyt hänkin saa kaverikutsuja, eikä enää ole yksin.
Sellainen allerginen lapsi on helppo kutsua, joka on jo tarpeeksi iso että ymmärtää olla syömättä sellaista mitä ei saa.
Sellaista on vaikea, jonka äiti ei ymmärrä ettei koko juhlan menu voi olla yhden lapsen ehdoilla.
Yllättävän vaikea on kutsua lasta lähinnä vanhempien vuoksi. Yhden perheessä ei anneta lahjoja, toisen perheessä halveksitaan kulutushysteriaa, kolmannella ollaan kasvissyöjiä ja kylässäkin odotetaan samanlaista palvelua.
Ädit on oikeestaan vaikeampia kuin lapset.
Ja lapselleni keksittiin tekemistä mentiin kylään. Kyse on alaluokkalaisesta lapsesta.
Kiitos tosi paljon kaikille vastaajille.
ap