Auttakaa ja kertokaa kokemuksianne 4,5-5v tytöistänne!
Meidän tyttönen on 4v10kk vanha ja hän on ainoa lapsi. Olemme yrittäneet kyllä aika paljon, että tyttö ei omisi tavaroitaan ja käyttäytyisi itsekkäästi mutta taidamme olla epäonnistuneita.... Tyttö on ollut hoidossa 2- vuotiaasta ja nyt tässä iässä hän on löytänyt naapuritaloista kavereita. Kahteen tyttöön hän suhtautuu hirveän vihamielisesti! Jos vaikka sanon, että X tulee käymään niin tyttö alkaa marisemaan, että X on tyhmä ja ruma ja hän ei sen kanssa leiki! Ja tätä toista vielä kiusaa henkisesti. Esim. kun XX tulee meille niin tyttö menee sänkyyn ja sanoo, että menee nyt nukkumaan. XX alkaa itkemään kun tyttömme ei leiki hänen kanssaan. Tätä toista taas saattaa hermostuessaan lyödä! X on todella pikkuvanha ja saman ikäinen kun taas XX on 8 kuukautta nuorempi ja enemmän sellainen joka ihailee meidän tyttöä. Nyt tyttömme ilmoitti, että X eikä XX saa tulla hänen synttäreilleen. Molempien äitien kanssa olemme ystävyksiä joten en todellakaan voi sanoa kummallekaan, että teidän tyttöä ei kutsuta kun omamme ei pidä heistä! Kun yritän kysyä tytöltä miksi ei pidä näistä tytöistä niin hän ei oikein osaa vastata. Tyttömme on myös hyvin omistushaluinen: jos joku kaveri ottaa jonkun hänen tavaran käteensä niin tyttö haluaa juuri sen tavaran eikä asiasta voi neuvotella. Muuten tyttömme lähtee mököttämään tai rupeaa lyömään kaveriaan. Menen aina väliin mutta nykyään yritän aina sovitella, että se toinen lapsi ottaisi jotain muuta tai sitten tyttömme saa valita vaikka kahden lelun välillä. Aina kun tulee puhe X:stä tai XX:stä niin tyttömme alkaa valittamaan kuinka tyhmiä ja rumia ne ovat. Tätä samaa ei esiinny yhden naapurin pojan (1,5v nuorempi) eikä yhden toisen tytön (1,5v vanhempi) kanssa. Tosin tän tytön kanssakin meidän tyttö ilmoittaa mitä tehdään ja milloin mutta iso tyttö osaa jo antaa periksi. Ilmeisesti meidän lapsessamme on jotain vikaa. Äsken tämä XX ja tämä tyttö jonka kanssa tulevat toimeen olivat kolmistaan ja meidän tyttö huuteli tälle XX:lle, että lähde jo kotiin typerys!!!!! Täysin järkyttävää!!!!!! En tunne ketään tuolleen käyttäytyvää lasta! Aina sanon, että käyttäydy sitten kunnolla mutta aina käy samalla tavalla. Voiko noin pieni lapsi jo yksinkertaisesti olla tykkäämättä noin sydämensä syvyydestä toisista lapsista?
Kommentit (14)
No joo, kyllähän mä tunsin pienen piston sydämessäni kun noita vastauksia luin. Olen varmaankin päästänyt tytön liian helpolla mutta nää kaveruusjutut on aika tuoreita joten tätä ei ole kauaa jatkunut. Kyllä lasta kielletään ja joutuu jäähylly jne. Voin kyllä myöntää, että tytöllämme on paljon sellaista mitä muilla ei ole (kalliita leluja ja vaatteita ym.) mutta ikinä en ole sitä mitenkään korostanut. Tyttö on tietenkin huomannut, että muut tykkäävät hänen tavaroistaan???? Lähinnä siis ihmettelen sitä, että toisten kanssa tulee toimeen ja selkeästi kunnioittaa heitä mutta näiden kahden kanssa käyttäytyy kun omahyväinen prinsessa eli melkeinpä halveksii. En ole koskaan ajatellut, että tuon ikäinen voisi noin voimakkaasti valikoida kenestä tykkää ja kenestä ei! Ei meidän perheessä ole väkivaltaa eikä huudeta. Ei haukutakaan mutta sellaista nälvintää välillä on ja joskus hieman viileää ilmapiiriä. Kuitenkin olemme ainakin mun mielestä hyvin rauhallinen ja tasapainoinen pieni perhe. Mulla itselläni on aika tuju luonne ja uskon, että se vaikuttaa mutta olen silti surullinen kun lapseni pitää käyttäytyä niitä kahta kohtaan noin huonosti :(
Mielestäni tyttäressäsi ei ole mitään vikaa, pitää olla vahva että elämässä parjää, ja määrätietoinen. Kaikkihan tietää että esim 5 vuotias tyttö tule hyvin toimeen 3 vuotiaan pojan kanssa, tarpeeksi ikäeroa, ja eri sukupuolta, vuoden ikäero on valtava 4 ja 5 välillä, sen sijaan tyttäresi saattaisi leikkiä erittäin hyvin 7-8 vuotiaan kanssa. Älkää viettäkö synttäreitä, menkää mielummin koko perhe johonkin, vaikka ruotsinristeilylle, ja huomaat kuinka hyvin tyttäresi siellä varmasti käyttäytyy. Hyvää kesää teille, älä vaadi lapseltasi mahdottomia, ja lainaa tai osta Anna Wahlgrenin Lapsikirja, hyvä opas 0-15 vuotiaista, käyttöä tulee varmasti.
Kyllä kai me kaikki käyttäytyisimme noin (ja täällä aaveellä käyttäydymmekin), jos meitä ei olisi kasvatettu. Enkä nyt tarkoita, ettet olisi kasvattanut lastasi, mutta mieti uusia keinoja ottaa asioita puheeksi hänen kanssaan. Lapselle täytyy opettaa tunnetaitoja.
ja on myös aiheuttanut meille " harmaita hiuksia" ;) Hän on perheemme esikoinen, toiset lapset ovat 2½v ja 1v. Esikoisemme on hyvin temperamenttinen, suorapuheinen puhuu " pikkuvanhasti" (tietää todella paljon asioita), ja toisaalta rehellinen kun ilmaisee kaiken aina niinkuin ajattelee. Hänen kanssaan on myös ollut ongelmana tänä keväänä törkeä kielenkäyttö, saattoi sanoa ventovieraille vastaantulijoille mitä sattuu :( ja myös toisten lyöminen/töniminen tms. oli pienempänä ongelma, ei onneksi enää (nyt lataa kaiken verbaalisesti..). Lapsemme olivat toukokuun hoidossa päiväkodissa ja jatkavat syksyllä, ja esikoisellemme oli aika vaikeaa sopeutua vieraiden ihmisten " määräilyyn" . Käytin häntä jopa lastenpsykiatrilla kun ajattelin onko hänell jotain aspergertaipumusta tms. mutta ei ollut.. ehkä jotain erityispiirteitä (vahvoja rutiineja ja mielenilmauksia) muttei mitään selkeästi diagnosoitavaa. Toivon hartaasti että syksyllä kaikki menisi uudessa päiväkodissa paremmin.
Tyttömme on myös tosi tarkka ulkonäöstään ja vertaa itseään samanikäisiin ja myös pikkusiskoonsa, kenelläkään ei saisi olla " hienompi asu" tms. kuin hänellä. En ymmärrä mistä moinen, minä en tosiaankaan ole itse mikään " hienohelma" ;) Toivon että iän myötä lapselle tulee " kypsymistä" lisää ettei tule koulussa yms. ongelmia luonteensa takia :(
lasten kehityksestä eri ikävuosina, ettei tulisi tänne heittelemään näitä narsismi juttuja, kun narsismi johtuu juuri siitä että lapsi ei ole pienenä saanut tarpeeksi huomiota.
eli tyttö ajattelee aina muita ennenkuin itseään...ja olenkin miettinyt kuinka saisin tyttöä vähän enemmän itsekkääksi. Mutta sehän on luonnekysymys, ei kai voi paljon puuttua.
Tyttö antaisi kaikki parhaat vaatteensa ja tarransa kavereille lainaksi, jos en estäisi..
Tiukat rajat pitää olla ja käyttäytymissäännöt selväksi. Ei ketään saa haukkua - siihen on heti puututtava. Jos et nyt näitä asioita opeta, niin mistä tiedät ettei lapsesi ole myös koulussa kiusaajana...
Hui, tuli ihan semmoinen tunne että lapsiparka on ihan hätää kärsimässä, hänelle on annettu aivan liian paljon vastuuta hoitaa itse kaveruussuhteensa, kyllä sinun aikuisena vielä on kerrottava mitä ja kuinka asiat tapahtuu!! Kyllähän tuonikäiset osaavat leikkiä yhdessä, ei yksi voi terrorisoida koko ystäväpiiriä. Eikun tsemppiä!
Tyttömme on myös hyvin omistushaluinen: jos joku kaveri ottaa jonkun hänen tavaran käteensä niin tyttö haluaa juuri sen tavaran eikä asiasta voi neuvotella. Muuten tyttömme lähtee mököttämään tai rupeaa lyömään kaveriaan. Menen aina väliin mutta nykyään yritän aina sovitella, että se toinen lapsi ottaisi jotain muuta tai sitten tyttömme saa valita vaikka kahden lelun välillä.
Eli tyttösi tietää että hän saa haluamansa AINA läpi, miksi toisen pitäisi luovuttaa jos hän leikkii sillä ensin?
Ihan sama kenen omistama lelu on kyseessä, jos yhdessä/" yhdessä" leikitään.
Riitapukari otetaan leikistä pois ja laitetaan vaikka jäähylle 5 minuutiksi.
Toimitko joka asiassa näin????????? :-O Sitten on turha ihmetellä
Tyttö vetää sua 3-0 ja sä pompit pillin tahdissa. Ole aikuinen!! Sä päätät pelisäännöistä. Sääntöjen jakelu ei kuulu lapssille vaan aikuisille.
Olet ilmeisesti päästänyt tytön liian helpolla, mutta vielä ei ole myöhäistä.
onks taa provo? Siis etta aikuinen ihminen ei tieda miten lapsen kanssa tulee toimia. Meillakin on lapsilla ollut vaikka mita vaiheita mutta mina maaraan saannot. Leluissa saanto kadesta ei oteta patee, muuten jaetaan. Eli ihan sama kenen lelu on niin silla saa kuka vain leikkia. Jos se ei tytollesi kelpaa niin sitten otetaan lelut hanelta kokonaan pois. Jos taas haukkuu rumaksi tai tyhmaksi niin kielletaan ja tarvittaessa pestaan suu saippualla. Ei meilla ainakaan saa ketaan haukkua vaikkei tykkaisikaan johan se kuuluu hyviin tapoihin.
Etta nyt on syyta ap:n katsoa peiliin sielta se vastaus loytyy. Sina olet aikuinen et lapsen kaveri ja sina maaraat rajat ja tahdin.
Ja seurauksen huonosta käytöksestä on joka kerta oltava se sama. Nelivuotiaan kanssa on ihan turha sovitella yhtään mitään. Kyllä sen ikäinen jo tietää kuinka pitäisi toimia ja käyttäytyä muita kohtaan.
Oletko äitinä sellainen sovitteleva luonne, joka yrittää keskustellen selvittää tilanteen kuin tilanteen nelivuotiaansa kanssa? Jos olet, niin mene itseesi. Nelivuotiaat osaavat olla todella hankalia ja tarvitsevat selkeät säännöt, kuten täällä muutama muukin aikaisemmin kirjoitti. Sisaruskin voisi auttaa - ette ehkä kiinnittäisi niin paljn huomiota tähän ainokaiseen? Itselläni 4- ja 12-vuotiaat lapset.
uskon myös siihen, että lapsi toistaa vanhempiensa mallia. Elio meillä ei sa ketään nimitellä, lyödä tai haukkua. Ei vanhemmat eikä lapset ja tytöt sen kyllä tietävät ja huomauttavat asiasta mm. serkuilleen, joilla juuri tuo nimittely ja irvistely on ihan normaalia. Myöskään ruuasta meillä ei yökötellä. Ei ole lapsen edun mukaista antaa hänen määrätä koko perheen tahtia - eihän hänellä ole siihen mitään valmiuksia!! Lapsen käytös viittaa kovasti siihen, että hän tuntee olevansa parempi /ylempänä kuin muut, joten hän kokee oikeudekseen arvostella muita. Mutta eipä tuollaisella lapsella taida paljoa ystäviä sitten ollakaan...
kyllähän tytöt on vähän tollaisia ja pojat tietenkin kans, että harmistuessaan (kateellisina) sanovat tyyliin se on tyhmä, mutta aina..en osaa neuvoa kylläkään. Toivottavasti joku osaa antaa hyviä neuvoja