Onko taalla kristittyja, jotka eivat halua lastaan kristill. kouluun, vaikka siihen olisi mahdollisuus? Miksi paady(i)tte tahan ratkaisuun?

olisi sellainen koulu

asumme Helsingissä ja onhan täällä sellainen koulu. Sinne taitaa kuitenkin olla matkaa 5-6 km. Lähikoulu on 800 metrin päässä, ja se on hyvämaineinen ja yleisesti tykätty koulu.



En näe mitään syytä lähteä roudaamaan lapsia sinne. Ainut syy olisi se, että voisi vaikuttaa kaveripiiriin. Mutta milloin niitä lapsia näkisi, ellei taas roudaisi heitä pitkin ja poikin?

Uskon, että kristillisessä koulussa on keskimääräistä pienempi riski ajautua ns. huonoon seuraan.



ap

että jotenkin on kristittyjen sanoman/evankeliumin kannalta tosi huonoa, jos uskovaiset on vain omissa " kerhoissaan" . Siellä kai sitä pitäis olla, missä ihmiset on. Se jotenkin sotii kristinuskon ajatusta vastaan. (joku saattoi tämän tosin jo aikaisemmin sanoa, kiireellä luin edelliset viestit...)



Jotenkin tuntuis silti turvalliselta laittaa lapset kristilliseen kouluun. Tietäis, että siellä on hyvä arvomaailma. Ja koska oon ollut sijaisena kristillisessä koulussa, niin tiedän, että se on AIVAN TAVALLINEN koulu, joten varmasti kohtaa siellä haasteita moneen suuntaan. En siis pelkäisi, ettei sopeutuisi kristillisen koulun jälkeen " tavalliseen kouluun" . Vaikka tietysti se jonkunlainen muutos olisi.

Hyvä koulu varmaan ja kiusaamiseen yms käytökseen ouututaan todella herkästi. Hyvät arvot opetetaan lapsille, mutta pelkään että se eristää liikaa " ulkomaailmasta" . Jos yläasteelle kuitenkin mennään ihan tavalliseen kouluun, niin ovatko sitten ihan kuutamolla eivätkä osaa suhtautua kaikkeen tarjontaan mitä siinä ympäristössä on? En tiedä.



Haluaisin kuitenkin, että lapsistani tulisi avarakatseisia ja enkä haluais pullossa kasvattaa.

Vaikka tiedän kristillisellä koululla olevan monia hyviä arvoja, en koe omakseni sellaista kristillisyyttä, jossa pyöritään vain omissa piireissä eikä " normaalin" elämän ja muiden ihmisten keskellä. Lisäksi haluaisin lapset lähikouluun, kuten joku tuossa sanoikin.



ap

kristillistä ohjelmaa, esim. rukoilua.

sinne hakeutuu vain tietynlainen porukka. Miten sitten pärjäisi jatkossa tavallisten immeisten kanssa, jos olisi ollut vaan siinä porukassa.



Lähikoulu on kätevämpi matkojen kannalta ja kaverit lähellä.

Taitaa tääkin poika mennä tavalliseen kouluun tuohon tien toiselle puolen. Kristilliseen on pitkä matka läpi keskustan ja mietityttää minuakin se että olisiko liikaa sitten jo kuvioitunut siihen systeemiin kun olis ylä-asteelle mentävä.

että kyseenalaistan kristillisen koulun. Heille kun sinne meno on itsestäänselvyys. :(



ap

siksi en voisi kuvitellakaan laittavani lasta moiseen kouluun

..ja tämä meni ja väitti sen sisältävän linkkejä.. :P



Tiivistetty vastaukseni: kristilliseen päiväkotiin laittaisin, mutten enää kouluun. Kouluikäisen on parempi oppia vuorovaikutukseen " ei-kristillisen" väestönkin kanssa. Ok, ystäviksi voi tulla alkoholistiperheiden tai agnostikkojen tai keiden tahansa lapsia, ja herättäähän se kysymyksiä ja ehkäpä jopa mielipahaa tyyliin " miks niitten isi on perjantaisin pelottava" . Mutta miten muuten lapsi oppisi myötätuntoisena rukoilemaan jonkun puolesta tai kertomaan " uskovansa Jeesukseen ja pääsevänsä taivaaseen" . Tuo kertominen kun kuitenkin on kristinuskon tärkeintä sisältöä: elämässä kulkiessanne tehkää opetuslapsia. (Lähetyskäsky siis) Aikuiset liian usein keskittyvät omaan pikku piirileikkiin samanmielisten kristittyjen kanssa ja unohtavat kristinuskon yhden pointin olevan vuorovaikutuksessa ei-kristityn väestön kanssa. Mielestäni lasta ei kannata väenväkisin tähän samaan kasvattaa.

vain siksi, että vuorovaikutus kaikkien kanssa kuuluu kristilliseen ideologiaan?

emme laita, koska sinne on pitkä matka. Jos se olisi lähellä, laittaisin, vaikka miettisin kyllä asiaa myös eristäytymisen/erottautumisen kannalta.

Tuskinpa se lapsi niitä kaverin vanhempia raittiiksi muuttaa sentään. :) Mutta sille lapselle on tärkeää huomata, että niitä alkkisperheitä on, ja ettei elämä sellaisessa välttämättä ole niin hehkeää. Maaimaan mahtuu monenlaista, hyvää, kaunista ja myös inhottavaa ja surullista, ja sen kanssa pitää oppia elämään.

Edut: Yleensä pieni koulu, esim. kiusaamiseen puututaan nopeasti

Lämminhenkinen. Ja tosiaan noudattaa Opetushallituksen opetussuunnitelmaa, ei esimerkiksi ole enempää uskontoa kuin kunnan kouluissa. Lisänä on aamuhartaus ja ruokarukous, mitkä minulla oli lapsuudessa omassa ns. tavallisessa koulussa.







Pian valmis ope

Opiskelin pikkukaupungissa ja asuin opiskelija-asuntolassa. Kaikki oli muuttaneet suoraan kotoa " omaan rauhaan" . Enempää panemista, juomista ja rellestämistä ja edesvastuutonta elämää ei ihminen kestä.



Ja kaikkein pahimpia olivat ne, jotka olivat muuttaneet uskispiireistä vieraaseen kaupunkiin!!! Jos muut sekoili koko rahan edestä, uskikset ottivat kaiken sen vahingon takaisin mitä ikinä olivat menettäneet.



t. agnostikko

Ei-uskovainen olen itse.

en halua kasvattaa lastani pullossa, enkä halua, että kristillinen maailmankatsomus läpäisee kaiken opetuksen, musiikissa saa minusta laulaa lastenlauluja, ei vain hengellistä musiikkia ja kirjoistakin saa lukea muitakin kuin (huonoja) hengellisiä.



Annamme kotona hengellisen kasvatuksen, koulussa saa monipuolisen sivistyksen

Lapsen kuuluu saada elää normaalissa ympäristössä, johon kuuluu erilaisia ihmisiä. On tervettä saada tietää ja kuulla ja elää muidenkin kuin uskovien kanssa. Vaikka sitten ateistien. Erilaisuus kuuluu elämään ja siihen kannattaa kasvattaa jo pienestä asti. Liika suojelu ei ole hyvästä, vaikka sitä kuinka omalle lapselleen haluaisi. Haluan, että lapsestani kasvaa yhteiskuntakelpoinen, tähän yhteiskuntaan soveltuva yksilö, joka oppii ajattelemaan, kyseenalaistamaan ja miettimään eri vaihtoehtoja. En suosi uskon tuputtamista ollenkaan, mitä kristilliset koulut harrastavat. Selvää myös on, että on aika suuri riski koulukiusaamiselle jos on viettänyt ala-asteen kristillisessä koulussa.