Onko kenelläkään Venäjältä adoptoitua lasta; miten päädyitte maahan, miten kauan prosessinne kesti, onko lapsi terve ym.

Venäjällä on harmillisen paljon hylättyjä, terveitä, rakkauden puutteessa eläviä vauvoja ja lapsia joille ei mitenkään riitä adoptiovanhempia kotimaastaan. Annetaan mielellään Suomeen adoptioon. Hatunnosto kaikille jotka tätä harkitsevat!! Jos kukaan ei adoptoi niin odottaa karu kohtalo köyhässä lastenkodissa tai jos niihin ei mahdu niin sairaalassa häkkisängyssä vuosikaupalla.

Mun käsittääkseni taas Venäjällä on nimenomaan lainsäädäntö, joka velvoittaa etsimään lapsille uuden kodin kotimaasta, ja sen myötä ulkomaiseen adoptioon tulee enemmän tai vähemmän ns. sairaita lapsia. Eli monella terveelläkin on viiden liuskan sairauskertomus, jotta hänet saadaan vapaaksi kansainväliseen adptioon.



Eikä ole sanottavasti sen nopeampi kuin muutkaan.

Ja yleisesti tietty kaikki krooniset sairaudet pitää selvittää, neuvonnassa vaaditaan lääkärintodistukset yms. kuten muillakin mailla.

Äitiä ei ehkä koskaan tavoiteta. Tästä syystä siis venäjällä on paljon lapsia joilla ei ole mitään mahdollisuutta adoptioon. Sijaiskoti kotimaasta voi onnistua (harvoin!).



Mutta on myös niitä hylättyjä lapsia joilla on adoptiolupa. Etenkin venäläisiä terveitä poikia saa nopeastikin adoptoitavaksi.



Tiedän koska teen vapaaehtoistyötä Venäjän lapsille kohdistuen.



Tässä tietoa vielä:



http: //www. ampiaisakka. com/adoptio_maat_venaja. htm

että maa vaalii kasvojaan ulkomaille.



5

Pieni poika olisi meille enemmän kuin tervetullut biologisten lastemme lisäksi.

vaativat sen selvityksen. Meillä on miehellä krooninen sairaus, josta on ollut erityislääkärinlausunto lupahakemuksessa. Se ei ole ollut este. Meillä on kaksi adoptiolasta (ei Venäjältä, mutta säännöt suunnilleen samat).



Adoptiolapsi tulee aina perhen nuorimmaksi luonnollisella ikäerolla.

Saisi edes joku heistä hyvän kodin. Hylättyjä lapsia on siellä tosi paljon. Lähes aina jos lapsi on vammainen niin hänet hylätään joten vammaisia lapsia on joukossa mutta myös täysin terveitä! 2/3 hylätyistä kotia etsivistä lapsista on terveitä (paitsi lastenkotiolot voivat aiheuttaa tietysti kehityksen viivästymää... miettikää itse: 3v putkeen pinnasängyssä eikä syliä kertaakaan...).

hyväntekeväisyyttä.

Itseäni en koe rasistiksi, mutta uskon että suuremmalta rasismilta voisi lapsi välttyä samanlaisen ulkonäkönsä vuoksi. Sulautuminen suomalaiseen kulttuuriin olisi hänelle helpompaa myös isompana ja aikuisena.

paljon enemmän " muukalaisvihaa" kuin esimerkiksi aasialaisiin.

Alkuperänsä kertominen on lapsen henkilökohtainen asia isompana.

mutta sitten taas lähiympäristöhän tietää taustan. Ja lapsellahan pitää olla oikeus siihen venäläisyyteensä ja taustaansa ja vanhempien pitää siinä tukea.



Siksi tuo pelkkä ulkonäkö ei ole kauhean hyvä lähtökohta. Mutta nuo on asioita, joita pohditaan neuvonnassa sitten tarkemmin.