Lue keskustelun säännöt.
lapset tehtynä, 4 poikaa, ei tyttöä.
05.11.2007 |
Meillä on 4 ihanaa tervettä poikaa, mutta ei yhtään tyttöä. Ikää jo lähes 40-kymmentä ja koti täynnä, myös rahat tiukalla. Lapsia ei siis enää voi suunnitella. Nuorin 2 vuotta ja edelleen suren päivittäin puutuvaa tyttöäni. Haluisin saada tehdä ja opettaa tyttöjen juttuja. Myös parin kymmenen vuoden päästä yhteydenpito poikien kanssa on varmasti erillaista kuin tyttären kanssa voisi olla, itse soittelen äitini kanssa lähes päivittäin mutta tuskin pojalle niin voi tehdä. Olen odottanut tämän tuskan laantuvan mutta niin ei ole vielä käynyt. Onko kellään omaa kokemusta, jatkuuko suru syntymättömästä tytöstä ikuisesti vai miten tästä voisi päästä eteenpäin. Pojistani olen kyllä onnellinen.
Kommentit (7)
eikä harmita yhtään, paitsi se, että muut pitävät sitä ongelmana ja sanovat että kai te vielä yritätte...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän se isä-tytär -suhde siinä kuin äiti-poika -suhde voi olla hyvinkin läheinen.
Kokemusta on itsellä ja sivusta seuranneena molemmin päin.
Ei mulla ole vastaavasta kokemusta (lapsia 3 + 3), mutta voisin kuvitella että tuntisin tilanteessasi ehkä samoin. Varmaan tulet saamaan vastauksia jossa sut teilataan, mut älä niistä välitä. Tämä on sun tunne, ja sun suru, ja se suru täytyy läpikäydä ennenkuin siitä päsee.
Tunnen itsekin erään, joka suree sitä ettei saanut tyttöä, vaikka 2 poikaakin on saatu hoidoilla... ehkäpä tuo on teille joku elämän opetus, lapset ovat lahja! Mulle on aivan sama mitä " merkkiä" lapset ovat, enkä ole lopettanut vauvakuumeilua siihen kun molempia sukupuolia jo on.
kannattaa aina olla tyytyväinen siihen mitä on saanut, olisit saattanut jäädä kokonaan lapsetta tai sitten olisi jotain sairauksia tms. Ja ihan kaikilla ei olekaan neljää poikaa, ole ylpeä heistä.
Ja kakkonen, helpottiko, kun sait kehuskella omillasi?? Hirveitä ihmisiä täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja soittelee lähes päivittäin. Mieheni pitää enemmän shoppailusta kuin minä. Minä voisin jättää shoppailun väliin, jos joku ojentaisi minulle sopivia vaatteita ym ilman vaivannäköä.
Mieti, että onko pojistasi joku keskustelevaisempi, joka viihtyisi seurasssasi enemmän ja haluaisi tehdä samoja asioita kuin sinä. Sitten voisit opettaa poikasi herrasmiehen tavoille. Avaamaan ovet, tuomaan kukkia, hoitamaan itse vaatteensa hyvin, pukeutumaan hyvin ym niinkuin mieheni on opetettu. Muista myös väistyä, kun poikasi alkaa seurustelemaan. Voit toki kysyä silloinkin pojaltasi, että onko tyttöystävä tullut huomioiduksi.
Mulla on kolme poikaa ja yksi tyttö, lällällää