En kestä mun miestä!!!

Nyt taas kestän. Eli kohtaus meni ohi. :)

kiusaa minua, ei käy koulussa eikä töissä, ei tee mitään muutakaan, ei hoida lapsia eikä kotia vaan olettaa minun tekevän ja maksavan kaiken. Vihaan tuota ukkoa! Kärsimystä ja tuskaa, uhkaa viedä multa lapsetkin sillä verukkeella, kun raivostun häneen välillä ja siksi olen lasten mielestä pelottava. Olen käynyt mielenterveystoimistossa, eikä minua uskottu kun tapasivat mieheni. Hän on kaikkien mielestä niin lipevä, ihana, esittää aivan muuta kuin mitä on. Todellisuudessa manipuloi kaikkea ihan oman mielensä mukaiseksi. Seksiä meillä ei ole ollut aika päiviin. Kärsin.

Minusta tuntuu, että menetän järkeni. Rahat ei riitä, töihin on palattava. MINÄ en ole tukenut häntä käymään koulua, kaikki on kuulemma VAIN minun syytäni. Minulla ei ole edes ystäviäkään enää. Kaikki on menetetty. Ap

Minäkin otan osaa. Mutta kaikki ei ole menetetty. Elämää tämä vain on. Pidä miehenvaihtovuosi ja kengän kuva perseeseen. Ei tollasia laiskoja kiusaajia ole pakko katella. Mutta varaudu siihen uhkaamaansa taisteluun lapsista, se vaatii voimia, jos siihen mies alkaa. Ja koska vaikuttaa narsistiselta paskalta, jotain skeidaa varmasti kehittää sun pään menoksi. Vaikka ton, että olet käyny mielenterveystoimistossa(ko se oli)...



Nimim. kokemusta on..

Se tietää, että lapset on sulle tärkeitä ja että tuolla verukkeella se saa jatkaa tuota velttoiluaan. --> et uskalla heittää sitä ulos, kun pelkäät menettäväsi lapset.



Ei kun vain monoa perseeseen tollaselle iilimadolle =)

masentua tästä tilanteesta, en jaksaisi tuota miestä enää yhtään. Pitää varmaan alkaa etsiä omaa asuntoa. Kuulostaa hullulta, mutta kun mies on poissa täältä, kuten juhlimassa edellisen vuorokauden, niin meillä oli kaikki hyvin. Lapsetkin olivat rauhallisempia. Lasten puolesta harmittaa tosi paljon. Eikä meillä ole tukiverkkoakaan, koska omat vanhempani eivät ole kiinnostuneita elämästämme. Miehen vanhemmat kuolleet. Olemme yli 30-v. joten ei enää mitään teinejä. En jaksaisi mitenkään tällaista. Mitä mun pitäisi tehdä?

Joku entinen ystävä, joka ollut läheinen?

Tällaisessa tilanteessa henkinen tuki on tärkeää eli otat yhteyttä, niin saat purkaa sydäntäsi. Siitä se sitten avautuu tilanne, mitä teet ja missä järjestyksessä.

Ellet sitten kuitenkin rakasta miestäsi ja halua käydä jsskn parisuhdeneuvonnassa tai vastaavassa?

Hae omaa asuntoa itsellesi ja lapsille. Ei se ukko niitä lapsia saa.

Toki parempia kausiakin on, mutta niin moni asia tuntui tutulta. Mies lähti just kaverinsa kanssa juhlimaan, ja meillä kanssa ihanan rauhallista, hyv9n pärjäisin ilman häntä, jos vaan päästäis mut pois. Tiedän kanssa että lapset yrittäis viedä, ja siksi en ole lähtenyt. Mun pitäis jätkaa opintoja, mies kotona. Ei saatais hoitopaikkaa ja lapset olis sitten päivät kotona miehen kanssa joka ei muuta tee kuin pelaa. En siis näillä näkymis voi opintojakaan jatkaa. Vetää mut samaan suohon... haluaisin elämältäni jotain muutakin ja lapsille enemmän.

" Tauti" ei luultavasti tule paranemaan...

Mut kaikki siis ihan kaikki on mun syytä,siis jos joku menee vikaan! Voi perse vieköön ku tänään tuli vimone niitti! Ei jaksa enään ja ku ulospääsyä ominvoimin ei ole. Aatelinki nyt ma soittaa johki mutten tiedä mihin? Siis keskusteluapua. Jos joku auttais asiassa. Että semmosta,ku lasten takia on taisteltava,ja tietenkin meidän! Ku kuiten rakastan miestäni mut jotenki olemme ajautuneet umpikujaan tai solmuun!

tuo samaan suohon vetäminen ahdistaa minuakin. Ihan kuin mies olisi jotenkin masentunut, mutta ei myönnä sitä ollenkaan. Tänään olin niin väsynyt itse, että nukahdin sohvalle ja heräsin siihen, että lapset huusivat nälkä, nälkä. Mies istui tietokoneella.

jolloin mies jaksanut enemmän. Jotenkin koen vain jatkuvasti, ettei suhde ole kuten pitäisi. Meillä ei ole ollut riittävästi aikaa toisillemme ja olemme etääntyneet. Meillä ei ole ollut lastenhoito tai muutakaan apua, vaikka isovanhemmat asuvat lähellä. Heillä on vain omassa elämässään niin paljon nyt. Lapset ovat olleet yökylässä pari kertaa siellä, siinä kaikki. Toisaalta en nyt heiltä tässä odotakaan, vaan mieheltäni. Jotenkin en jaksaisi elää huomista varten. Pitäisi varmaan mennä töihin, että saisin muita aikuiskontakteja itse. Minulla ei ole ystäviä, jotka olisivat kotona. Joskus puistossa juttelen tuntemattomille, muuten muut ovat jo työelämässä. Rakastaisin olla lasteni kanssa kotona, mutta tässä taloudellisessa tilanteessa se ei liene mahdollista.

tuntomerkit, ei kyl saa lapsia, jos jo pidempään roikkunut kotona, tekemättä mitään. Hae teille asunto ja häivy!

Olin ihan kyllästynyt kylmän ja tunteettoman tuntuiseen mieheeni. Mietin eroa tosi vakavasti ja koitin puhua asioista. Mies ei suostunut puhumaan. Arki oli yhtä huutoa ja kiukuttelua ja se näkyi lapsistakin. Sit yhtäkkiä mies tajus, että ero tulee jos hän ei muutu. Niinpä hän lupasi muuttua ja on sen tehnytkin. Olen ollut ihan ihmeissäni kun mies muuttui aivan eri mieheksi. Kai vaan tajusi, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin muuttuminen tai avioero. Minusta tuntui välillä, että muutos tuli liian myöhään kun aluksi miehen muutos ei tuntunut miltään, mutta pikkuhiljaa alkaa minultakin taas posit. tunteita löytymään. Ehkä tämä tästä.

Tsemppiä sinulle. Vaadi muutosta!

Jos kerta sinä maksat vuokrat, ei ole miehellä mitään asiaa sinun vuokrakämppääsi.