Minä en onnistu yhdistämään työtä, opiskelua ja perhettä joten

Ensin ilmoitin työpaikoilleni (kolme paikkaa joissa kävin tuuraamassa USEIN) että aion keskittyä nyt pelkästään opiskeluun, joten en ole käytettävissä. Silti soittelivat parin kuukauden ajan, että jos kumminkin... Vaan ei, en mennyt kun kerran olin niin itselleni luvannut.



Kun sitten valmistuin niin tein yhden lyhyen sijaisuuden (2kk) ja se loppui siihen kun äitiyslomani alkoi.



Nyt on IHANAA olla VAIN kotona! On aikaa vanhemmillekin lapsille ja pinna ei ole kireällä.

Mulla on jo aika isot lapset, kaikki jo koulussa. Teen sijaisuuksia, joita on lähes kokoaikaisesti. Esimerkiksi tammikuusta tähän asti on ollut vain muutama viikko vapaata. Mies on jatkuvasti matkoilla, lapsilla paljon harrastuksia ja pitää tuonkin ikäisten elämään kuulua muutenkin kuin statistina tietokoneen ääressä.



En millään jaksa valvoa öitä ja töiden jälkeen illalla ne muutamat tunnit ennen nukkumaan menoa on aika pitkälti kodinhoitoa ruuan laittoa ja lasten läksyjen kyselya ja harrastuksiin viemistä.



Nyt päätinkin jättäytyä kokopäiväopiskelijaksi pariksi vuodeksi. Hiukan jännittää tuo rahapuoli, mutta pääseehän sitä sitten töihin, jos rahasta tulee tiukkaa.



Ei kannata yrittää kaikkea yhdella kertaa. Joko työ tai opiskelu, jos mahdollista. Ei molempia. Lapsia kun ei pulloon ja hyllylle voi laittaa.