Oliko sinun koulussa aikoinaan ruokarukous?

Sitten, kun siirryttiin ruokalaan syömään, ei ruokarukousta enää ollut.

Luokassa syötiin.

Juuri tuo sama rukous, jonka nelonen (?) kertoi.

Minusta ruokarukoukset eikä mitkään rukoukset eivät kuulu kouluelämään. Suomalaiset vuodenaikajuhlat kuuluvat, kirkkovuoden kulku kuuluu suomalaiseen yleissivistykseen. Mutta tunnustuksellinen usko ei kuulu mielestäni kouluopetukseen.

Ala-asteella (3 lk. ->) laulettiin " ruokarukous" ja syötiin ruokalassa. Yläasteella ei rukousta ollut, ruokalassa syötiin silloinkin.

Ruokailun jälkeen oli " Kiitos Jeesus ruuasta- amen" .



98-99 olin koulunkäyntiavustajana ja silloin rukous oli vielä pitempi jatkui jotenkin " sulta aina kaiken saamme" jne.. tai jotain sinnepäin.

Kyllä meidän piti ihan ristiä kätemme kun luettin ruokarukous.

8

mun käymässä tarhassa oli raamatunkertomus " tunti" (1985)

lähtöä ja lausuttiin " siunaa jeesus ruokamme, aamen" .

sitten luokalle tuli kaksi Jehovan todistajaa ja rukoukset lopetettiin.



Ennen ruokaa pestiin kädet ja mentiin ovelle jonoon. Sitten kaikki kädet ristiin ja Siunaa JEesus ruokamme, ole aina luonamme. Aamen.

Ja ei kun syömään.

samassa koulussa -90 oli muuttunut niin, että kukin oppilas sai itse mielessään lukea ruokarukouksen, jos halusi. Luokissa syötiin.

Ja huom. uskonnonopetus oli tuolloin vielä tunnustuksellista ja kaikki luokan oppilaat osallistuivat siihen, joten oli ihan ymmärrettävä asia tuo ruokarukouskin. Nykyisin uskonnonopetus ei enää virallisesti olekaan tunnustuksellista, joten eipä amuhartaudet sun muutkaan enää kuulu osana opetukseen (paitsi ehkä joidenkin vanhoillisten opettajien kohdalla).

ja lopuksi " kiitos jeesus ruuasta, aamen"

lisäksi sanoimme kuorossa " emännälle kiitos!" - ja ruokalassa syötiin.