Aaarrrggghh! Olen tavannut sielunveljeni! En kuvitellut sellaista olevankaan mutta nyt tiedän.
Ja hän ei todellakaan ole mieheni joka on ihan ok mies vaan ihan joku muu.
Hän on niin jumalainen ja täydellinen, ei siis täydellinen mutta minulle täydellinen jos tiedätte mitä tarkoitan. Kaikki synkkaa just eikä melkein.
Mut mulla on mies ja kaks lasta. Plaaaaahhhh...
Kommentit (29)
Mutta miten on, tuntuiko miehesi aikanaan kuitenkin siltä oikealta, vai vaan siltä ihan ookoolta? Oletteko naimisissa?
Kyselee yksi joka yhä etsii..
Pakko myöntää että mieheni tuntui vain ihan ok:lta. En kuvitellut sielunveljeä olevan minun kohdallani olemassakaan.
Kyllä mieheni kanssa oli ihan ihanaa ja oli meillä omanlaisemme alkuhuumakin mutta ei mitään tälläistä " ymmärään yhdestä katseesta, kosketan sieluasi" kuin tämän herra x:n kanssa...
ap
Ja hankala suhteemme kesti useamman vuoden. Periaatteessa olimme vain ystäviä, mutta tunne pulpahti esiin aina vaikka kumpikin sen koitti kieltää.
Mutta kyllä se ohi menee, tätä sielunveljeä ei ole tarkoitettu minulle - ainakaan tässä elämässä :S
vapaina ja niin vaan nopeasti tunteet katos - että enpä itsekkään tiedä mitä tapahtu, mutta ihminen voi luoda vaikka mitkä mielikuvat siitä toisesta ja se ei välttämättä ole kun hetken huumaa -2
uuden miehen kanssa. Usein nämä " omalaatuiset" eläjät ovat myös hyvin itsekkäitä viime kädessä. Etenkin, jos kyseessä eivät ole omat biologiset lapset.
Mutta tosiaan, lähipiiristä tiedän, että kulisseja ja illuusiota voi pitää hyvinkin pystyssä siihen saakka, kunnes on pikaisesti avioiduttu tai saatu toinen osapuoli eroamaan. Sitten nämä " sielunkumppanit" lopettavat myötäilynsä, ja todellinen ARKI alkaa.
Edelleen sanon, että varo itseäsi ja toivotan malttia ja järkeä!
t. 4
Onnellisesti naimisissa monta vuotta yhä silti yksi jonka katse sai vapisemaan, olen nähnyt hänet oman mieheni kanssa ja en vain voi katsoa koska pelkään että kävelen suoraan hänen käsivarsille. Sellainen katse joka kääntää mahan pohjasta niin että oksennuskin ois helpotus.
Tämä nykyinen mieheni on arjessa todella upea kumppani. Ahkera ja kunnioittaa minun tarpeitani omaan rauhaan jota koen tarvitsevani aina välillä jne.
Varmaan onkin arki parempaa tämän nykyiseni oman mieheni kanssa kuin mitä olisi sen sielunveljen kanssa. Sielu vaan tietty nyt huutaa sen kumppanin luo...
Mutta en kyllä voisi miestäni pettää tai ihan ok perhettä hajottaa.
Pitäis vaan saada joku sisäinen tasapaino tämän asian kanssa.
ap
Ja huomannut ja oppinut sen, että vaikka mies vaihtus kuinka niin suht samat arjen ongelmat ne on edessä .. ellei vielä pahemmat
ihminen saattaa myös kuvitella sielun veljeks vääriä tyyppejä
Jo ensinäkeminen oli häkellyttävä ja kun hän avasi suunsa niin tuntui kuin olisimme aina tunteneet toisemme.
ap
Vierailija:
Jo ensinäkeminen oli häkellyttävä ja kun hän avasi suunsa niin tuntui kuin olisimme aina tunteneet toisemme.ap
Kun näen sen miehen niin jalat on makaroonia ja katseessa tuntuu olevan sähköä. On kuin aina olisin hänet tuntenut. Koko ajan mietin, koska tapaan hänet jälleen.
Minulla on mies ja 3 lasta, tämä mies on sinkku.
Heikkona hetkenä googlasin tämän miehen ja löysin hänen esittelyn urheiluseuran sivuilta. Luonnekuvauksesta en häntä tunnistanut lainkaan. Iltaisin olenkin sitten miettinyt millaista arki hänen kanssaan olisi, etenkin jos luonnekuvaus pitääkin paikkaansa.
Mutta kuvaa netissä on tullut tuijoteltua monta kertaa päivässä.
Oman miehen kanssa ei koskaan ole ollut mitään tunteiden myrskyä vaan yhdessä on ollut hyvä olla ja arki oli kuvassa heti alusta alkaen.
Tämä toinen mies on taas juuri sellainen mihin nuorena aina ihastuin tulisesti.
Mä kun tapasin oman mieheni, niin tiesin siitä sekunnista että mies oli jotenkin väjäämättä minulle tarkoitettu. Sitä isompi oli shokki kun totesin miehen olevan varattu. En voinut käsittää kuinka hän oli voinut kihlautua jonkun toisen kanssa, kuinka hän oli voinut tehdä sellaisen erehdyksen. Se oli todella epätodellinen tunne, kun tiesin enen kuin ehdimme edes jutella pahemmin että " nyt on jotain suurta tekeillä" .
No joo, pitkä ja mutkikas tarina lyhyeksi. Nyt olemme olleet yhdessä 9 vuotta, naimisissa niistä pari ja edelleen mies on " sielunveljeni" , arki on toiminut myös hyvin alkuvaikeuksista huolimatta, meillä on nyt kaksi lasta.
Mutta kuten joku jo osuvasti kirjoitti, meillä naisilla etenkin on välillä taipumus luulla sielunveljiksi sellaisia vääriäkin tyyppejä:), joten mieti nyt ap tarkkan mitä teet
mutta en voi tehdä sitä miehelleni ja lapsilleni että pettäisin tai jättäisin. En vaan voi. Kärsin ennemmin itse. On sitä elämässä pahempaakin.
On hienoa, jos olet tavannut sielunveljesi. Mutta tiedätkös, että heitä voi olla useampia eri tarkoituksiin, jos siis näin esoteerisellä tasolla tätä tarkastellaan :)
Itse olen naimisissa sielunveljeni kanssa, ja voin kertoa, että ei ole pelkästään ruusuilla tanssimista. Tunnistin hänet sielunveljeksi, kun kohtalo vei meidät vaikeuksista huolimatta niin vahvasti yhteen ja sielumme tuntuivat kovin yhteensopivilta. Silti meilläkin riidellään, kyllästytään, ja tietysti rakastetaan.
Tapasin myös toisen sielunveljen, jonka tarkoitus oli opettaa minulle jotakin ihan muuta. Hän auttoi minut aikanaan uuden elämän alkuun, ja sitten katosi. Mutta oli aivan selkeästi sellainen henkilö, joka potkaisi oikealle polulle. Ja jos tämän " veljen" joskus sattumalta tapaan, menen makarooniksi. Mutta tiedän sen johtuvan siitä, että hänestä on mielessäni tullut saavuttamaton ihana. :)
Eli, yhdyn edellisten vastauksiin ja sanon, hold your horses. Ja jos todella uskot sielunveljeyteen, tarkastele, mitä tämä sielunystävä tahtoo sinulle sanoa tai opettaa. Eivät kaikki ole täällä rakkausseikkailua varten. :)
Peace!
ap