" Erotaan ystävinä" - miten todellisuudessa kävi?

Meillä tuli ero miehen aloitteesta. Sanoi rakastavansa mua kuin siskoaan, muttei enää kuin naista. Shokki oli tietty valtava, eikä helpottanut yhtään, että mies sanoi haluavansa silti olla ystäviä.



Onneksi hän antoi mun toipua omalla tavallani. Hän olis halunnut pitää yhteyttä ja kuulla, että olen ihan ok ym. mutta sitä en kestänyt kun kokoajan toivoin vain, että hän haluaisi mut takaisin. Katkaisin kaiken yhteydenpidon, kielsin soittamasta tai käymästä, sanoin, että jos on jotain asiaa niin sähköpostia saa laittaa. Aloin suruprosessin, kävin terapiassa ja pikkuhiljaa sain itseni surun yli.



Vajaata vuotta myöhemmin koin, että olen valmis kohtaamaan miehen ja sen jälkeen ollaan nähty silloin tällöin pari kertaa vuodessa. Sähköpostittelemme myös aika ajoin. En halua nähdä hänen uutta naistaan, eikä mies kerro mulle hänestä mitään. Koen että olemme ystäviä, koska kaikesta muusta kuin hänen uudesta naisestaan voimme puhua, esim. mun uudesta miehestä. Meidän erossa ei keskinäinen kunnioitus koskaan lakannut, ja siksi uskon, että voimme olla ystäviä.

Nyt on vain elämä kuljetellut meidät eri suuntiin ja saan kuulla hänestä joskus puolitutuilta.

ollaan hyvissä väleissä.



Meissä kummassakin on vikamme, sen tiedämme. Tiedämme, miksi erosimme. kaikista asioista emme ole samaa mieltä, muttemme myöskään riitele. Voimme hyvin viettää aikaa saman katon alla. Miehelläni on uusi naisystävä, en häntä ole tavannut mutta haluaisin. Että jos ei maailman parhaita ystäviä olla, niin ainakin hyvissä väleissä ;)

Mutta mun jokainen exä on ystäviä vielä tänäkin päivänä ja pitävät säännöllisesti yhteyttä.

Kaippa se on asenteesta kiinni. Mä en jaksa kantaa kaunaa.

eli tällainen " ystävyyssuhde" meillä...

Eipä olla senjälkeen tavattu. Ei ole mitään syytä, ei vain kiinnosta. Toki jos vastaan tulee niin juteltaisiin varmaan mutta onneksi asuu kaukana. Onneksi ei ehditty saada lapsia...

ymmärrän että " pelkkä" seksisuhde voi syventyä seurustelusuhteeksi ja liittoon yms, mutta miten tuo toimii toisinpäin? Tietenkin on jaloa olla kantamatta kaunaa yms, mutta ettehän te halua olla sen miehen kanssa tai se mies ei halua olla teidän kanssa?! kuinka sitten voitte harrastaa seksiä kun tiedätte ettei se johda mihinkään ja olette jo kertaalleen jossakin vaiheessa loukanneet toisianne?

Eroomisen jälkeen ja lopettanu sit ku oon alkanu seurusteleen.

Onhan siinä eroo alottaa seksisuhde jonku tuntemattoman kanssa kuin tutun, jonka tietää olevan taudittoman.. Ja jos seksi toimii, mut muuten ei, ni mikäs siinä?

T:4

Vierailija:

Eroomisen jälkeen ja lopettanu sit ku oon alkanu seurusteleen.

Onhan siinä eroo alottaa seksisuhde jonku tuntemattoman kanssa kuin tutun, jonka tietää olevan taudittoman.. Ja jos seksi toimii, mut muuten ei, ni mikäs siinä?

T:4

ja tottakai säännöt sovitaan jo seksisuhteen alussa.

jos sil on muita seksisuhteita ja jos se on vielä säännöllistä

Tavallaan ei ole niitä parisuhteen paineita koko ajan niskassa. Nyt molemmat mennään miten halutaan ilman rajoitteita ja mustasukkaisuutta. Mies itse sanoi, ettei hänellä ole mitään haluja tutustua / harrastaa seksiä toisten naisten kanssa vuoteen - pariin. Sama juttu minulla. Ollaan sovittu, että jos kuitenkin toisin käy niin tauteja ei tuoda toisille.

Ensihuuma vaan on väistynyt.

Onko teillä lapsiakin? Miettikää vielä jooko...

Vierailija:

Ensihuuma vaan on väistynyt.

Onko teillä lapsiakin? Miettikää vielä jooko...

On joo lapsikin, 3 v.

Ihan ystävyystasolle en jokaisen kanssa kyllä voisi kuvitella jääväni, mutta viimeisimmän kanssa olemme todella ystäviä ja hän onkin minnulle eittäin tärkeä ihminen. Oikeastaan vähän kuin isoveli nykyään.



Erostamme on jo aikaa ja olen jopa jo kihlautunut nykyisen mieheni kanssa.



Muiden entisten kanssa, joiden kanssa suhde oli pitkä, olen todella jäänyt kaveriasteelle, eli soittelemme ja vaihdamme kuulumisia.



Loppujen kanssa moikataan hymyssäsuin, kun tavataan.



Eroihini/parisuhteisiini ei ole milloinkaan liittynyt väkivaltaa, pettämistä tms. Erot ovat olleet ns. kauniita, eli rakkaus vain on loppunut tms. Kun kukaan ei tunne kaunaa, voi hyvinkin jäädä kavereiski tai muodostaa todella jopa ystävyyssuhteen.

En vaan tiennyt enkä tajunnut hänen pitävän enemmän toisista naisista! Pidin häntä ystävänä, hän suunnitteli muuta. Kun asian todellinen laita valkeni minulle, kerroin suoraan luulleeni häntä ystäväksi, en potentiaaliseksi elämänkumppaniksi. Vielä puolen vuoden jälkeenkin häneltä tuli tekstiviestitilityksiä ja ties mitä, oli kuulema takiani joutunut olemaan sairaslomallakin melkein 3kk yhteen menoon...



Eli eipä siinä paljon ' erottu' ystävinä, vaikka minulle ystävyys olisi ollut hyvä juttu.