Millainen lapsi on mielestäsi ärsyttävä?
Kommentit (45)
tonkii vaan lelulaatikkoa kunnes äitinsä hakee takaisin kotiin
tai puhuu jankkausäänellä jatkuvasti kun aikuiset keskustelee ja roikkuu äidin helmassa koko ajan.
paljon huomiota vanhemmiltaan. Ovat ärsyttäviä lopun elämäänsä. " Äiti kato kun mä osaan tehdä näin ja näin, eikö olekin hieno?"
AINA pahalla tuulella. Mikään ei kelpaa.
Vierailija:
paljon huomiota vanhemmiltaan. Ovat ärsyttäviä lopun elämäänsä. " Äiti kato kun mä osaan tehdä näin ja näin, eikö olekin hieno?"
Tuohan kuulostaa hyvältä. Lapsi on saanut huomiota ja rakkautta, mikä johtaa hyvään itsetuntoon.
vanhempien vika tietenkin eikä lapsen, mutta pilalle hemmoteltu lapsi, josta kasvaa vanhempiaan manipuoloiva määräilijä on sietämätön- ei tunnu lapselta ollenkaan, kun katsoo aikuisiakin nenänvartta pitkin. Ja lähipiiristä näitä löytyy. Poikkeuksetta ainokaisia, vanhempiensa silmäteriä.
Ja juuri sellaiset lapset, jotka eivät osaa leikkiä ollenkaan toisten kanssa. Pelkkää koheltamista tai hakkaamista (jotkut 4-6 vuotiaat pojat).
sellainen joka on paha suustaan. Se ei tietysti ole lapsen, vaan vanhempien syy. Viimeksi tänään 5-vuotias huusi pihalla voi v....
tyyliin: " laulappa matti se laulu minkä opit tänään tarhassa ja näytä samalla miten se leikki siihen meni" TAI VAIKKA " luetteleppa matti euroopan valtion aakkosjärjestyksessä ööstä aahan"
miksi ne suostuu tuommoiseen temppuiluun. oikeastaan minua taitaa enemmänkin ärsyttää ne lapsillaan pätevät vanhemmat jotka aivan luonnottomissa tilanteissa tempaisevat lapsen esiin ja esiintymään
saattaa epäsuomalaiseen tapaan moikkailla ihan tuntemattomia ihmisiä kadulla, kyselee heiltä kaikenlaista jne. On siis hyvin puhelias tapaus. Onneksi suurin osa ihmisistä tuntuu sietävän ja jopa hymyilevän hänelle, rohkeimmat uskaltavat jopa vastata! :)
Jonkinlaisia " käytöstapoja" mun täytyy tämän asian tiimoilta varmaan joskus opettaa, mutta ei ainakaan vielä. Tuntuu niin tyhmältä sanoa: että hei kuule, ei vieraille ihmisille saa puhua mitään.
huomaa että äidit on tyttöinä kasvatettu niin, että kuuliaisuus ja hiljaisuus ovat hyveitä. Arvasin että heti täällä aletaan poikia parjata, nehän ovat aivan kamalia. Kunnes heistä tulee ihania aviomiehiä ;-).
Hyvä itsetunto on ihan eri asia kuin kuvitella olevansa maailman napa vailla mitään velvollisuuksia ympäristöön nähden. Tiedän todella sietämättömiä " hyväitsetuntoisia" lapsia, jotka manipuloivat ympäristöään sen sijaan että pystyisivät leikkimään lapsina lasten joukossa. tai ymmärtäisivät, etteivät kaikki aikuiset ole kiinnostuneita heidän jokaisesta henkäyksestään.
Sanot niille " hei" , ei vastausta. Pelkkää tuijotusta. Kaadat mehua ja annat keksin ja sanot " olepa hyvä" . Taas tuijotetaan mykkänä. " Oliko kivaa Lintsillä?" Angstista tuijotusta.
Ymmärrän, että lapsi voi olla ujo, mutta mielestäni kasvatukseen kuuluu sentään minimikäytöstapojen opettelu: se, että yritetään voittaa itsensä sen verran että jonkunlaisen urahduksen saa kakaistua vastaukseksi. Edes siihen tervehdykseen.
Vierailija:
Sanot niille " hei" , ei vastausta. Pelkkää tuijotusta. Kaadat mehua ja annat keksin ja sanot " olepa hyvä" . Taas tuijotetaan mykkänä. " Oliko kivaa Lintsillä?" Angstista tuijotusta.Ymmärrän, että lapsi voi olla ujo, mutta mielestäni kasvatukseen kuuluu sentään minimikäytöstapojen opettelu: se, että yritetään voittaa itsensä sen verran että jonkunlaisen urahduksen saa kakaistua vastaukseksi. Edes siihen tervehdykseen.
naapurin kakarat, kysyvät JOKA IKINEN kerta kun lähestyn autoa, mihin menet/mistä tulet, mitä ostit yms. En haluis olla epäkohtelias ja sanoo että mitä se teille kuuluu, mutta mieli tekis.
Vanhemmat vois opettaa, ettei aina tartte kysellä, mutta ovat uteliasta sorttia koko porukka.
tyttö joka huomaa kaikki asiat ja kyselee tarkasti yksityiskohdat
Vierailija:
Sanot niille " hei" , ei vastausta. Pelkkää tuijotusta. Kaadat mehua ja annat keksin ja sanot " olepa hyvä" . Taas tuijotetaan mykkänä. " Oliko kivaa Lintsillä?" Angstista tuijotusta.Ymmärrän, että lapsi voi olla ujo, mutta mielestäni kasvatukseen kuuluu sentään minimikäytöstapojen opettelu: se, että yritetään voittaa itsensä sen verran että jonkunlaisen urahduksen saa kakaistua vastaukseksi. Edes siihen tervehdykseen.
Kuule, ei se ole aina kasvatuksesta kiinni. Minulla on kaksi tyttöä, isompi on tosi ujo ja arka, ei sano vieraille juuri mitään, välillä ei edes, vaikka kuinka patistaisi, ja pienempi, joka puhuu isommankin puolesta. Ja ihan samalla tavalla ne on kummatkin kasvatettu. Meitä ihmisiä, niin lapsia kuin aikuisiakin, on vaan niin eri luonteisia.
Minua ärsyttää aikuiset, jotka täällä morkkaavat lapsia. Ihan kuin aikuiset käyttäytyisivät jotenkin paremmin. Hui hai. Lapsissa JA aikuisissa, eli ihmisissä yleensäkin, minua ärsyttävät toisista piittaamattomat, itsekkäät, välinpitämättömät, ja negatiiviset yksilöt.
Edes tervehtiä pitää, vaikka olisi kuinka ujo!
Siis vahinkojahan sattuu, mutta olis kiva jos kerrottais että meni tuo jatkojohto rikki tuolin jalan alla tai muuta vastaavaa josta voi tulla myöhemmin vaaratilanne.
(ärsyttää mennä tuollaisten luokse kylään, kun omat lapset haluaisi seuraa ja minä aikuisena jutella joskus ilman pieniä kuuntelevia korvia, edes joskus)