kummiongelma tämäkin
olen raskaana, ja olin ajatellut läheistä ystävääni kummiksi, mutta olin aikonut pyytää vasta sitten, kun vauva on syntynyt.
Nyt meillä oli puhe kummankin olemassaolevista kummilapsista, ja ystäväni sanoi, että hänellä niitä on sopiva määrä, toivottavasti ei tule kamalasti lisää. (Hänellä on 3)
Minusta meidän ystävyytemme on molemminpuolista, ja nyt mietin, että tarkoittiko hän, ettei läheistenkään ystävien lapsia enää kummilapsiksi halua ollenkaan, vai noin yleensä, ettei enää 5 kpl kaukaisempia serkkuja pyytäisi kummiksi?
Ilman tuota kommanttia olisin pitänyt itsestään selvänä, että meidän lapsen kummiksi kyllä ryhtyisi ja olisi mielissään, jos pyydettäisiin, kun ollaan tekemisissä muutenkin.
Mitenköhän asiaa hienovaraisesti kysyisi, sitten kun vauva on syntynyt? paha homma kun hyvien tapojen mukaan kummiudesta ei voi kieltäytyä, joten hän varmasti rupeaa, jos pyydetään, mutta en toki pakottaa haluaisi.
Kommentit (5)
ehkä hän vihjaisi sinulle, että ethän kysy minua. Jos vielä haluat asiaan selvyyttä, kysy ennenkuin lapsi syntyy, että kun sanoit silloin niin, että et vissiin halua että kysytään.
Olisiko helpompi ensin " kysyä saako kysyä" ettei tarvitse sitten kieltäytyä siitä varsinaisesta kysymyksestä??
Eikö sitä voisi suoraan kysyä? Jollakin voi oikeasti olla jo riittävästi kummilapsia ja muita muistettavia. Haluaisitko lapsellesi kummin joka ei halua tai jaksa huomioida lastasi?
En pidä kummiutta kovin tärkeänä asiana. Usein mietin että mitä virkaa kummeilla edes on.. Lahjoja ostetaan jouluna ja synttärinä ja thats it. MIetteistäni huolimatta pyysimme omalle lapsellemme lopulta useita kummeja " kun se on tapana" . Aikuinen voi olla tärkeä ihminen lapsen elämässä vaikkei olisi kummikaan. Meidän perheessä lapsen elämään aktiivisimmin osallistuva aikuinen ei ole lapsen kummi.
Kummiudesta voi kieltäytyä. Parempia tapoja se näyttää jos reilusti kieltäytyy kun olla puoliväkisin kummina vaikkei halua/jaksa.
ja vilkasta elämää: vaativat työt, talonrakennukset, ym. Ystäviä tavataan harvakseltaan (soitellaan enemmän, kun tarttee purkaa sydäntä jollekin). Kummilapsien kuulumisia kyllä kysellään, ja joulu- ja synttärilahjat ostetaan, mutta mitään varavanhempia yleensä ei kummilapsille olla tai mitään ihmeellisempää heidän kanssaan tehdä. Ei ehdi, omat lapset on etusijalla. Näin puolin ja toisin. Paitsi ehkä juuri tämä ystäväni suhtautuu ehkä vähän aktiivisemmin omiin kummilapsiinsa. En edellyttäisi mitään ihmeellistä, mutta ehkä hän kokee sen niin, että joka kummilasta pitää jaksaa kutsua yökylään ym.
t:ap
toisen lapsemme kummiksi, mutta hän ei halunnut ryhtyä vedoten siihen, että hänellä niitä on jo (1 tai 2) ja sisaruksillakin pieniä lapsia (3; omia hänellä ei ole ollenkaan). Olin aika tyrmistynyt ja loukkaantunut, luulin olevani sen verran hyvä ystävä että hän haluaisi kuitenkin minun lapseni kummiksi. Olen kyllä vähän ottanut etäisyyttä sen jälkeen. Tietysti hänellä on oikeus kieltäytyä, mutta silti.... olion pettynyt!