Lue keskustelun säännöt.
Onko muille käynyt näin..?
17.05.2007 |
Nuorena ihmisenä tässä kyselen tyhmiä. Elikkäs: onko kellään palstalaisella ollut tilannetta, jossa joko oma tai miehen perhe pistää käytöksellään kirjaimellisesti sanattomaksi? Meillä tämmöinen tilanne tuli juuri eteen, en nyt viitsi alkaa yksityiskohtia kertomaan, mutta todella törkeästi appivanhemmat jättivät erään asian hoidon omille vanhemmilleni. Kyseessä siis asia, jossa yleensä avustetaan joko tavaralla tai sitten ollaan talkooapuna (ei häät!). En odottanut mitään suurta koska appivanhemmat tienaavat hieman alle keskitason (lainoja tms. heillä ei ole, rahaa riittää omiin mielitekoihin nätisti), mutta " edes" se talkooapu olisi tullut tarpeen...
Tilanteestamme sen verran, että olen itse jäämässä äitiyslomalle ja mieheni opiskelee, eli varakkaita emme ole (ja kuten sanottu, nuoria). Jokainen perheenjäsen suvustani on ilmoittautunut talkooavuksi vaikka asuvatkin eri paikkakunnilla, appivanhemmat taas samassa kunnassa eivätkä ole edes kysyneet että kuinka järjestämme tämän " asian" ! Ilkeyttä, välinpitämättömyyttä vaiko jotain muuta (= käytöstapojen puutetta)?
Kokemuksia? Vinkkejä siihen kuinka suhtautua? Anteeksi että purnaan, raskaus on ollut vaikea enkä voinut olla pahoittamatta mieltäni tuosta appivanhempien tempusta...
Kommentit (9)
kukaan " aikuinen" ei odota (ei pitäisi odottaa) automaattisesti, että heille maksetaan jotain automaattisesti.
Edes meidän häihin emme olettaneet vanhempien osallistuvan. pidetiin just sellaset häät, kuin oma budjetti antoi myöten.. eli ei hääjuhlia ollenkaan. Oltiin kans opiskelijoita silloin, ja todella tiukkaa oli.
Minäkään en keksi sellaista tilannetta, jossa appivanhempasi automaattisesti tulisivat teille rahapussi levällään jotain maksamaan. Jos on lainan tarvis, sitä saa pankista. Jos on jokin hankinta, sitä ei tehdä jos ei ole varaa (vrt. esim. lasten vaunut tulevalle vauvalle tms.. ne ostetaan sitten käytettynä jostain..)
jokainen on oman onnensa seppä. ja suu säkkiä myöten.
siinä sinulle ajatusta lapsonen!
ostokset oman rahatilanteen mukaan, ei vanhempien. heidän osuutensa on jo loppunut!!
(oli syy mikä hyvänsä)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta kyse ei ollut nyt rahasta vaan ihan avuksi tarjoutumisesta. Minusta kun kuuluu että edes kohteliaisuudesta tarjoudutaan avuksi; etenkin kun minä olen ollut aina vastaavissa tilanteissa heidän käytettävissään ilmaiseksi (ja mieheni on vieläkin, vaikkei tarvitsisi). Tuntuu niin hölmöltä alkaa vihjailemaan avunannosta, koska suurimmalle osalle ihmisistä olisi lähes itsestäänselvyys edes kysäistä avun tarvetta...
No, kiitos vastauksista. Kai jätän asian sikseen :).
Enkä siis voi kuvitella, mikä olisi normaali tilanne, missä avustetaan joko rahallisesti tai talkootyönä. Itse me olemme kaikki järjestäneet: muutot, kodin korjaukset, lastenhoidot jne. En voi edes kuvitella tilannetta, missä olisi normaalia odottaa apua.
Mieheni suku asuu kauempana, joten heiltä en osaa odottaa mitään senkään takia. Oma sukuni asuu jotensakin lähempänä.
Luultavasti siis appivanhempasi eivät ole olleet törkeitä. Heillä vain on muuta tekemistä juuri nyt.
on just niin teiniä vetää hernettä jostain asiasta mitä olettaa..
olethan parisuhteessasi avoimempi, ja kerrot toiveistasi, etkä nakkele niskojasi asioista jotka " pitäisi tietää sanomattakin" . Elämä ei mene niin. Meillä jokaisella on kasvun paikkamme.. ota sinä tämä sellaisena. Lopeta jauhaminen ja keskity pikkuisen odottamiseen. Talkoolaisia voi pyytää suullisesti.
talkoolaisia ruukataan aina kysyä!! Eikä olettaa että toiset vain tulevat. Jos et esitä toiveitasi niin niitä ei myös kuulla. Vihjaileminen on typerää. Suoraa puhetta kehiin. Kukaan ei osaa lukea ajatuksiasi, eivät edes sukulaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen myös itse tarjoutunut auttamaan läheisiä ja meidän suvun puolella se onkin yleistä, että tullaan apuun asiassa kuin asiassa. Mutta miehen puolella sama tilanne kuin teillä, eli saadaan kysyä ihan suoraan silloin kun apua tarvitaan. Anopilla on vähän sitä vikaa, että kun omat asiat on hyvin ja olo on hyvä, niin muusta ei väliä. Ehkä nykymaailma on mennyt siihen, että ihmiset enemmän ja enemmän tuijottavat omaan napaansa eivätkä hoksaa tai viitsi kysyä tarvitseeko joku apua. Poikkeuksiakin onneksi on. Hyvä että oma sukusi on avuliasta, jos tarvitset lisäapuja, niin kysy suoraan appivanhemmiltasi tai pyydä että miehesi sen tekee.
Toivottavasti selviätte tilanteestanne!
Juujuu, perille meni että olen teini...(väsynyt sellainen) En vaan ymmärtänyt että jos läheiset tietävät stressaavasta tilanteestamme eivätkä auta, se olisi normaalia...no, oppia ikä kaikki ;).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko aivan suoraan sanonut?
Kyllä se vain niin menee, kuin edellä on sanottu, että ei ulkopuoliset voi tarkkaan tietää, kuinka tosissanne olette stressaantuneita. Ihmisillä nyt on tapana valittaa ihan turhastakin, joten jos te satutte olemaan tosissanne, niin mistä toiset senkään voi arvata.
Ja toi on muutenkin aika kurja toi sun ajattelutapa, että meidän suku on niin ihana ja miehen suku ihan pyllystä. Ei se ihan noin mene. Sinä olet oman sukusi kanssa tutumpi ja osaat kommunikoida heidän kanssaan paremmin. Miehesi suku vaatii ehkä toisenlaista otetta, erilaisia sanavalintoja, suoraa puhetta ja imartelua.
johon ihmiset olisivat velvollisia osallistumaan tavaralla tai talkooavulla :O
Mikäs sen hienompaa jos teidän suvussa on talkoo- ja toisten auttamisen perinne, mutta oikeasti te ja vain te olette velvollisia hoitamaan omat asianne.
Sukulaisia ei todellakaan voi velvottaa osallistumaan mihinkään rakennus-, remontti-, kodinsisustus-, lastenhoito-, ristiäis- tai muuhin teille kuuluviin puuhiin. Jos sellaista oletat, huonokäytöksinen olet sinä itse!
Tekstistäsi päätellen et ole edes pyytänyt voisivatko appivanhemmat auttaa, vaan oletat että heidän pitäisi itse tarjoutua. Jos todella jossain asiassa on hätä kädessä niin sitten nöyränä menette kysymään olisiko mitään mahdollisuutta auttaa teitä köyhiä ja kipeitä. Ja tietysti sitten vastavuoroisesti tarjoatte omaa apuanne heille!