sukunimi

Mikä lapsen sukunimi on nyt? Eikö hän voi pitää sitä? Vai sanooko laki että on pakko vaihtaa myös lapsen sukunimi jos äiti menee naimisiin ja vaihtaa nimensä, ei kai?



Vai haluaisitko siis lapselle oman tyttönimesi, jota lapsella eikä sinulla nyt ole käytössä, ja sitä varten joutuisit ottamaan kaksoisnimen?



Jos haluat jälkimmäistä, periaatteessahan asian voi kiertää niin, että vaihdat ensin lapsen sukunimen siksi nimeksi, jonka haluat hänellä olevan, ja jos se edellyttää myös oman sukunimesi hetkellistä vaihtamista niin toimit sitten niin (tosin lapsella lienee myös sanottavansa asiassa, jos on riittävän vanha sanomaan..). Ja sitten vaan menet naimisiin ja otat miehesi nimen, jonka jälkeen lapsi saa kuitenkin käsittääkseni pitää sen nimen, joka hänellä sillä hetkellä on, riippumatta sinun nimenvaihdoksestasi? Kauhean byrokraattista ja monimutkaista, mutta näin saisit lapselle ainakin sukunimen, joka ei ole edellisen eikä uuden miehesi nimi..



Sitten tietenkin sinun ja miehesi avioliitossa mahdollisesti syntyvät lapset ovat teidän yhteisellä sukunimellä, tämä kannattaa myös pitää mielessä noin perheyhteyden kannalta (siis lähinnä sen puolesta, että alkaako lastasi jossain vaiheessa häiritä, että hän on ainoa eriniminen poppoossa..).



Ja sitten on tietenkin se kaikista radikaalein vaihtoehto, että kehitätte koko porukalle ihan uuden sukunimen, joko uusvanhan, joka on jonkun suvussa käytössä, tai ihan kokonaan uuden. Tällöin sekä sinä että miehesi että lapsi että mahdolliset tulevat lapsenne ovat samannimisiä ja saatte taatusti runsaasti positiivista huomiota. ;-)



Meillä on perheessä kolmea eri sukunimeä kun minä ja vaimo pidettiin naimisiin mennessä (tai siis parisuhteen rekisteröinnin yhteydessä) omamme ja lapsella on isänsä sukunimi ihan kaikkien yhteisellä päätöksellä (se on kaunis ja sopii lapsen etunimeen). Postiluukkuihin eivät meinaa kaikki kolme ikinä mahtua, muuten menee oikein hyvin. :-)

Taisi olla vähän epäselvää...



Minulla on ihan oma tyttönimi käytössä mikä on myös lapsellani.

Lapsen isällä on siis eri sukunimi.

Ei lapsen tarvitse nimeään vaihtaa, mikäli siihen ei ilmene halua.

Samalla kun itse vaihdoin sukunimeni mieheni nimeksi vaihdoimme myös lasten sukunimet samaksi. Koska lasten biologinen isä ei ole juurikaan tekemissä lasten kanssa ja käytännössä lasten isänä toimii nykyinen mieheni, jota he myös kutsuvat isäkseen, oli tämä ratkaisu meistä luonnollisin vaihtoehto. Meille tämä tämä on ollut pelkästään hyvä asia jo ihan perheen yhteenkuuluvuudentunteenkin takia.

Meille tämä tämä on ollut pelkästään hyvä asia jo ihan perheen yhteenkuuluvuudentunteenkin takia.

Näin meilläkin. Meillä syynä vielä se että lapset ovat vielä pieniä, vanhin vasta aloitti koulun. Ja yhdillä lapsilla ikäeroa vain 1v3kk vaikka eri isän omaavatkin, eli menevät perä jälkeen kouluun. Joten tuntui luonnolliselta että kaikki olemme samalla sukunimellä. Sitä ei tarvinnut edes miettiä.

Olen lasten yksinhuoltaja, joten laillisesti minulla oli päätösvalta, eli isän lupaa emme tarvinneet. Lapset tapaavat isäänsä joten kohteliaisuus syistä ilmoitin asiasiasta ja kerroin syyni isälle ennen muutosta. Lapset olivat minun tyttönimellä. Ja onneksi lasten isäkin tajusi kantani ja hyväksyi asian muitta mutkitta, oli jo kuulema arvellut näin tapahtuvan (jos nyt oikein muistan). Ei se sukunimi isyyttä tee, kyllä se isyys ihan muista asioista lähtee. :D Sukunimi on vain pintapuolinen asia. ;)

Jos lapset olisivat olleet vanhempia niin asia olisi ollut ihan toinen :)