Miten jotkut menevät naimisiin ja tekevät lapsia, vaikka tietävät etteivät rakasta kumppaniaan?

jos on kokemusta siitä, millainen on mies jota rakastaa, mutta jonka kanssa ei uskalla perhettä perustaa. Puhun nyt alkoholiongelmaisesta miehestä, jollaisia on Suomessa pilvin pimein. Monella tuttavaperheellä alkoholi varjostaa parisuhdetta, vaikka päällisin puolin kaikki vaikuttaakin olevan ok.



Nyt kun elän kunnollisen ja hyvän miehen kanssa, josta varmasti on isäksi, niin en uskalla enää lähteä metsästämään onnea muualta. En usko, että minulla voisi käydä niin hyvä tuuri että kaikki olisi samassa paketissa. Jostain on joskus luovuttava. Ehkä meidän rakkaus on sitten enemmän kumppanuutta, yhdessäoloa. En tiedä, uskaltaisinko enää edes rakastaa niin paljon kuin joskus. En ole koskaan päässyt siitä erosta täysin yli, enkä varmaan tule pääsemäänkään.

jonkun kanssa koska " niin tulee tehdä" taikka joku pitää olla tms. vaan kyseessä on järjenvastainen liitto..

KYLLÄ SE PARANEE!

ihastunut. Osittain oli kyse huonosta itsetunnosta ja vaikeasta elämäntilanteesta, jossa en osannut tehdä muunkaanlaista päätöstä. Yhdessä olemme kuitenkin luoneet hyvän elämän ja kiinnymme toisiimme päivä päivältä enemmän! Meistä on tullut parhaat ystävät ja sielunkumppanit, vaikka en vieläkään ole rakastunut. Olen oikeastaan aika tyytyväinen elämääni. Töitä on tehty suhteen eteen ja se on kannattanut.

aika ylpeä siitä, että olemme saaneet toimimaan näinkin hyvin suhteen, jota monet uskoivat tuhoon tuomituksi.

todennäköisesti hullujenhuoneella tässä vaiheessa. Ei ainakaan perhettä olisi voinut perustaa.

niin ihmekkös se jos ero tulee, vaikka tyyppi ois kuinka " oikee" alussa.

samaa miettiny ja paljon! tiedän yhden tämmösen naikkosen joka alko seukkaamaan yhden jätkän kanssa koska ei saanut miestä johon hällä oli sairaalloinen obsessio. no, tuli eka lapsi, ja tää naisen ihastus meni kihloihin tahoillaan, no, nainen meni naimisiin ja tekas toisenki lapsen. ja kokoajan on väittäny ettei rakasta miestään ja mies pettää yms. " kivaa" . ja kokoajan on pitäny tähän ihastukseensa yhteyttä, lähetelly rakkausviestejä sun muuta. lopulta tämä tilanne kärjisty niin että ihastus petti avovaimoaan (joka oli siis raskaana) tämän idioottinaikkosen kanssa ja huomasi sitten ettei tämä naikkonen olekaan hälle se oikea... palasi takaisin oman avovaimonsa luo, perusti perheen ja he elelevät todella onnellisina nyt.



ja mitä tulee tähän naikkoseen joka meni naimisiin omien sanojensa mukaan : koska niin kuuluu tehdä, niin hänellä menee asiat päin peetä, masennusta on, on ilmeisesti ollut lähellä ettei ole joutunut taas suljetulle osastolle. ja miehiä kierrossa sen minkä ehtii... avioeroa on vissiin yrittänyt saada miehestään aikaseksi kun luuli että yksi kerta p.illun antamista tälle ihastukselle merkitsee sitä että hän jättää oman perheensä ja lähtee tämän naikkosen mukaan... no, onneksi kävi toisin.



eli mun mielestä näillä on jonkinasteinen vika päässä jos mennään naimisiin ja tehdään lapsia vaikkei rakasteta kumppania! tämäkin nainen teki lapsia varmaan sen takia että ois oma päänsä selvinny (ollu sekasin lapsesta asti).



meitä on moneen junaan ja näköjään jotku jää vielä asemallekin...

ja ihqun hanimuunin ikuiseen kaupunkiin.



Kuitenkin koko ajan harrasti seksiä toisen miehen kanssa.



Sitten kehtasi olla vielä vihainen puolisolleen, että on joutunut NIIN uhrautumaan, kun " joutui" naimisiin niin huonon ja kamalan miehen kanssa. Sairas ämmä.

pysyvän parisuhteen ja naimisiin eivätkä usko löytävänsä parempaa kumppania/tosirakkautta. Turvallisuushakuisuutta - eivät osaa tai halua olla yksin. Eivät kaipaa suurta romantiikkaa vaan kumppanuutta. Syitä voi olla monia. Kannattaa myös muistaa, että suurin osa maailman ihmisistä menee naimisiin muista syistä kuin suuresta rakkaudesta. Ja sekä järki- että rakkausavioliitoista löytyy onnistuneita ja epäonnistuneita esimerkkejä.

ja jonka kanssa ei edes YRITÄ saada elämää toimimaan. Vaan rypee suunnattomassa katkeruudessaan ja koko ajan tuntee kärsivänsä ihan tajuttoman paljon.

Vierailija:

samaa miettiny ja paljon! tiedän yhden tämmösen naikkosen joka alko seukkaamaan yhden jätkän kanssa koska ei saanut miestä johon hällä oli sairaalloinen obsessio. no, tuli eka lapsi, ja tää naisen ihastus meni kihloihin tahoillaan, no, nainen meni naimisiin ja tekas toisenki lapsen. ja kokoajan on väittäny ettei rakasta miestään ja mies pettää yms. " kivaa" . ja kokoajan on pitäny tähän ihastukseensa yhteyttä, lähetelly rakkausviestejä sun muuta. lopulta tämä tilanne kärjisty niin että ihastus petti avovaimoaan (joka oli siis raskaana) tämän idioottinaikkosen kanssa ja huomasi sitten ettei tämä naikkonen olekaan hälle se oikea... palasi takaisin oman avovaimonsa luo, perusti perheen ja he elelevät todella onnellisina nyt.

Nää on niin mielenkiintoisia. Olisi kiva kuulla tästäkin tarinasta se totuus :-)

Täällä romanttinen rakkaus on todella lyönyt läpi avioliittoperusteena. Muissa kulttuureissahan suuri osa on ns. järjestettyjä avioliittoja. Kannattaa lukea ja kysellä asianomaisilta asiasta, jos tilaisuus tulee - kokemuksia on niin hyviä kuin huonojakin.

mutta sitä mä en ymmärrä, että menee naimisiin niin, ettei oikeasti edes HALUAISI mennä.



t. ap

kun ite aikanaan menin naimisiin mieheni kanssa suht lyhyen seurustelun jälkeen, sain useamman kerran kuulla " millonkas on laskettu aika" tai " rupesko tuntuun että aika loppuu" . Eli ku olin yli 30, ja pidemmän aikaa sinkkuna, kaikkien asenne oli se, että lapsia tuli kiire tehdä ja mies piti saada. Totuus oli se että mieheni kosi aika pian, ja jopa viivyttelimme vihkimistä jonkin aikaa. Olimme ihan kaksin, esikoisemme syntyi vasta kolmen vuoden päästä häistä... Joillakin oli suu vähän mutkalla, ku luulivat että vahinko oli päässy tapahtumaan tai että otin hätäpäissäni ekan miehen=)