Vinkkejä ensisynnyttäjälle: miten selvitä osastolla ensimmäisistä päivistä? ov
Olen siis ensisynnyttäjä, laskettu aika lähenee ja synnytysjännityksen lisäksi mietityttää se miten osastolla lähtee vauvan kanssa sujumaan jos olen itse kovin väsynyt ja hormoneista sekaisin.
Toivoisin vinkkejä teiltä miten olette pärjänneet esim. veemäisten kätilöiden/hoitajien kanssa, oletteko joutuneet " taistelemaan" saadaksenne levätä(siten että vauva hoitohenkilökunnan huomassa esim. pari tuntia tai yön yli), oletteko kokeneet syyllistämistä jos olette olleet huonossa kunnossa jne?
Osittain varmaan jännitän turhaan, mutta minulla on kroonisen sairauteni puitteissa kokemusta todella ikävistä sairaalajaksoista-siitä on sisar hento valkoisuus kaukana miten jotkut hoitajat toimivat.
Kiitos jo etukäteen kaikista kommenteistanne! :o)
Kommentit (15)
Jos sinulla on jo valmiiksi asenne, että sairaala-ajasta tulee ihan kamala, tottakai siitä tulee.
ja ymmärrän sen että vauva hoidetaan itse. Hainkin lähinnä kommenttejanne millaista kohtelu on ollut " poikkeustapauksissa" eli että jos tosiaan joutuu vaikka viemään vauvan jopa koko yöksi hoitajien huomaan tms.
t:ap
Sun pitää opetella imettämään ja hoitamaan vauvaa. Lisäksi olet ehkä itse hieman kipeä ja väsynyt. Eli et voi oikein t e h d ä mitään. Otat mukaan pari uusinta juorulehteä ja jotain namitsua. Mahdollisesti huoneessa on kivoja tyyppejä, joiden kanssa tulee juteltua.
Hoitajat on normaaleja, ystävällisiä ihmisiä. Siellä on naiset herkässä tilassa, joten pienetkin äänen vivahteet saattavat tuntua sinusta kivahduksilta.
Avoimin mielin vaan : )
Kannattaa kysyä kun ei tiedä,
seurata mitä muut tekee ja ymmärtää että kaikki ei ole vakavaa sillä hormonihuuruissa pikkuasiat tuntuvat älyttömän isoilta...
tyksissä, missä on muutamia karmeita tapauksia hoitajina. Helpottaa kun sieltä pääsee pois... 3 lapsen äiti
Minun sairaala-aikana osasto oli niin täynnä, etteivät hoitajat tosiaankaan häirinneet, hyvä kun ehtivät kerran päivässa jotain sanomaan. Annoin lapsen hoitajien huoneeseen alkuyöksi, kun en voinut nukkua ilman korvatulppia kuorsaavan naapurin takia. Toivat sitten yöllä syömään, eikä sitä kukaan ihmetellyt.
Minulla ei ole mitään negatiivista sanottavaa, muuta kuin siitä tungoksesta ja kiireestä. Ihmisten kanssa pärjää olemalla asiallinen mutta jämäkkä. Hoitajissa on erilaisia, mutta työtään nekin tekevät.
että kun ei siinä ole mitään ongelmaa, ymmärrä nyt. Itse olin 5 vrk sairaalassa, hoitaja kysyi illalla että pidätkö vieressä, vai viedäänkö vauvalaan, veivät jos halusi, kun vauvalla tuli nälkä sai sen halutessaan syöttää yöllä, jos halusi nukkua niin antoivat pullosta. En ymmärrä tätä aloitusta ollenkaan, ei siellä ketään syyllistetä jos on väsynyt tai huonossa kunnossa. Tarkista aavistus asennettasi, ennen synnytystä...
eiköhän se vauva kuitenkin ihan alusta asti hoideta itse, miehesi tai sinä. Ihan ääri/poikkeus tapauksissa sit vauva hoitajille.
Itse en olisi etes halunnut jättää lasta hoitajille (4 synnyttänyt). Mielummin hoitanut ne itse. Siinä pääsee heti alusta asti vauvaan tutustumaan.
ihan turhana mietit valmiiksi tuommosia, ota asenne että siellä on kivat hoitajat ja mukava olla, saat oman pienen syliin joka on maailman tärkein sinulle.:) Onnea!
Vauvan lääkäritarkastus on ainakin meidän sairaalassa vauvan ollessa kahden päivän ikäinen, ja jos vauva on kunnossa (ja äiti myös), voi lähteä. Itse olen saanut nukuttua paremmin, jos vauva on ollut vieressä, mutta kyllä hoitajatkin huomaavat, jos äiti on ihan puhki ja poikki, niin he ottavat vauvan yöksi ja tuovat sitten syömään. Ja pyytää voi aina.
Tottakai ensisynnyttäjää jännittää ja pelottaa tuleva muutos. Rentoudu niin menee kaikki paremmin ja nuku ennen synnytystä niin paljon kuin voit. Jos olet väsynyt tai kipeä niin anna vauva vaan vauvalaan yöksi jos mahdollista tai vaikka et olisikaan niin anna silti. Mitä enemmän lepäät ja rentoudut heti synnytyksen jälkeen sitä paremmin menee arki sitten kotona. Voi tietenkin käydä et joku hoitaja on inhoittava mutta kun pidät tse rajoistasi huolta niin kaikki sujuu. Voit pyytää epäystävällistä hoitajaa poistumaan, kaikkea ei tarvitse kuunnella. Onnea synnytykseen!
Kyllä ne kätilöt ja hoitajat ovat siellä laitoksella ihan sinun ja lapsen parhaan hoidon vuoksi. Ja pitävät myös huolta siitä, ettet sinä aja itseäsi piippuun. Jos siis välttämättä tarvitse ensimmäisinä öinä unta ilman, että tarvitsisi heräillä pitkin yötä, niin varmasti ottavat vauvasi hoitoon. Tosi yösi varmasti saattavat keskeytyä joka tapauksessa, koska käsittääkseni hoitjat tuovat lapsen tasaisin väliajoin imetettäväksi. Ellet anna lupaa tarjota korviketta, jotta saat pitemmän unipätkän.
Unesi kyllä saattavat katketa siitäkin syystä, että muiden huoneessa olijoiden vauvat itkeskelevät ja äodot käyvät vaihtamassa vaippaa keskellä yötä. Niin vauvalle kuin itselleenkin. ;) Ja laitoksella kuuluu itkut myös seinien läpi. Suosittelen siis korvatulppia, jos vaan saat sellaisten kanssa nukuttua. Periaatteessa silloin voit myös pitää vauvaasi huoneessa, sillä tulpat plokkaavat pienet äänet (öninä, ähinä, kaikki sellainen, mikä ei mitenkään vaadi tarkistamista), joihin äiti helposti aluksi havahtuu. Jos vauva alkaa itkeä esim. nälkäänsä tms. niin sen kyllä kuulee tulppien läpikin.
Kyllä silloin, kun itse laitoksella olin, oli kanslia tupaten täynnä pienokaisia sängyissään, kun hoitajat antoivat joidenkin väsyneimpien äitien nukkua. En kyllä itsekään mitään megaunia laitoksella nukkunut, kun piti kolemen tunnin välein herätä syöttämään vauvaa (vaikka tämä olisi nukkunut rauhallista unta. Painokäyrä laski liian kovasti.) Mutta jotenkin sitä jaksoi tosi hyvin. Hormoonit piristivät ja tietenkin se pieni ihmisenalku, joka önisi kapalossaan.
Joten rohkeasti vain kysyt apua ja soitat kelloa vaikka vartin välein, jos siihen näet tarvetta. Mutta toki järki käteen. Omatoimisuus ei ole pahasta.
Kiitos kommenteistanne, vaikka osa olikin negatiivisia. On kiva saada vähän vinkkejä ja tietoa siitä mitä ekojen päivien aikana oikein tapahtuu. Varustaudun täten korvatulpilla, ja jos vauva olisi vietävä yöksi hoitajien huomaan pyydän että eivät anna korviketta vaan tuovat imetettäväksi- KIITOS muuten tästä vinkistä, enpä olisi tuotakaan tiennyt valmiiksi. :o)
t:ap
Koska asiat ON pitkälti omasta asenteesta kiinni. Jos sinne synnärille menee sillä meiningillä, että katsoiko tuo kätilö minua pahasti ja mitähän nuokin nyt tuolla pahojaan suunnittelevat, niin mörköjä näkee varmasti.
Yritä muistaa, että ne hoitajat on myös ihmisiä, niiden kanssa voi keskustella asioista ihan niin kuin muutenkin maailmassa. Joskus voi tietenkin tulla henkilöiden yhteentörmäyksiä, väärinkäsityksiä tms., mutta niistäkin selviää, jopa hormonihöyryissä.
Ota se aika sairaalassa siltä kannalta, että olet siellä toipumassa kovasta koetuksesta ja tutustumassa vauvaasi TURVALLISISSA ja VALVOTUISSA olotiloissa. Nauti siitä, että joku kantaa ruuat aina valmiina pöytään ja ne on aina ravinnollisesti monipuolisia. Nuku, lue lehtiä, ihastele vauvaasi.
Itse tein ennen synnytystä lapulle listan niistä asioista, joita pidin tärkeänä itseni ja vauvani hoidossa synnärillä ja osastolla. Ei mitään ehdottomia vaatimuksia, vaan toiveita (esim. kivunlievityksestä, synnytysasennosta, epparista, ensikontaktista vauvaan, imetysohjauksesta, lisämaidon antamisesta jne.), jotka halusin otettavan huomioon, mikäli mitään lääketieteellistä estettä ei olisi.
Toiveisiini suhtauduttiin asiallisesti ja kun jälkeepäin luin listaa, huomasin, että sitä myös oli noudatettu, vaikken itse edes huomannut. Esim. imukupin käytöstä huolimatta minulle ei tehty epparia, koska se ei ollut ehdottoman välttämätön ja toivoin sitä vältettävän.
raskaustestiin viivat ilmestyy... miksi ihmeessä tuollaista pitää murehtia etukäteen? periaate on, että se vauva hoidetaan siellä itse, mutta toki sen saa viedä sinne vauvalaan yöksi..