Onko kellään tullut tunnetta että lastenn opettaja ei pidä lapsestanne? Minusta on

Jos ope antaa lapselle oppimishaasteita niin niitä ei kannata ottaa kritiikkinä. Aika monet lapset käyttäytyvät lapsiryhmässä erilailla kuin kotona. Älä ainakaan ota open juttuja henkilökohtaisesti. Voihan olla että opella on ollut huono päivä tavatessanne ja on tullut sanoneeksi liian vahvasti. Opettajan pitää tulla toimeen kaikkien lasten kanssa, mutta synkkä totuus on että tokihan jotkut lapset miellyttävät enemmän kuin toiset, näyttää sitä ei ope kyllä saa.

syynä on se, että lapsella on asperger ja on siksi aika ongelmallinen eikä ollenkaan auktoriteettiuskoinen. Oli jännä nähdä miten opettajan vaihtuessa kaikkien muiden lasten vanhemmat kiittelivät auktoriteettia, mutta meidän lapsemme joutui entistä pahemmin pihalle. Näki mikä ero oli suhteessa aikaisempiin opettajiin, jotka sentään yrittivät, ja tähän uuteen joka jätti ongelmatapauksen käytännössä täysin ilman huomiota ja opetusta... Onneksi tuli muutenkin koulun vaihdos.

oli pistämässä poikaa jo kuraattorille.

Seuraavana kahtena vuotena pojalla oli eri ope, eikä tullut ensimmäistäkään negatiivista palautetta koulusta, päinvastoin.

Nyt tämä sama poe on pojalla musiikinopena, ja taas tulee ikävää viestiä koulusta. Kumma juttu.

Se paljastuu sitä kautta, että poikamme (miksi nämä kaikki ovat aina poikia?) ei pidä opettajasta. Opettaja on kyllä ammattitaitoinen, eikä sitä näytä, mutta uskon, että tunne on AINA molemminpuolinen.

Omat lapset eivät ole vielä koluiässä, mutta muistan kun olin itse 11-12- vuotias, niin sen aikainen ope ei jostain syystä tykännyt minusta. Olin jo sen verran vanhempi, että huomasin sen itse ja tunsin myös nahoissani. Numerot olivat aina suht surkeita ja inhosin koulua. Kun menin yläasteelle numerot nousivat seiskasta reilusti yli kasin keskiarvoon. Ikävä tilanne, ja meillä ei äiti ottanut silloin asiaa todesta kun siitä valitin.. Onneksi sinä olet tietoinen lapsesi tilanteesta:)

minkä taas uskon johtuneen alun ongelmista koulussa.



Meidän lapsen opettajat - nyt jo kaksi - ovat vanhempainvarteissa puhuneet pelkkää hyvää lapsestani vaikka on kovin särmikäs ainakin kotona ja ainakin äidin kanssa. Myös molempien opettajien käytös lastani kohtaan ja tapa jolla toimii, on minusta asiallista ja sellaista, mistä on puhuttu - siltä osin kuin on puhuttu lapsen ongelmista.



Ja kotona taas puhun lapselle opettajasta pelkkää hyvää. Jos lapsi joskus valittaa opettajastaa - sama kuin kavereistaan - niin yritän saada hänen mielen tasaantumaan ja pärjäämään ko tilanteissa mollaamatta ketään.



Toisaalta tiedän tai olen ollut paikalla, kun lastentarhanopettajalta on kysytty, josko pitää toisista lapsista enempi kuin toisista - ja hän vastasi, että näin on, mutta sen ei saa näkyä hänen toimissaan.



Toisaalta itsekin joskus väsyn omiin hankaliin lapsiin, joten voin kuvitella, että opettaja omassa luokassaan voi myös väsyä - se kun voi olla niinkin, ette vain ole yksi, johon väsyy, vaan on usempi ongelmallinen, jonka kanssa ei pärjää.