Kahden pojan äidit, tuntuuko että jäisi jostain paitsi?

Sitä miettiin moni sellainenkin, jolla on sekä tyttö että poika. Ja vaikka olisit sen tytön saanut, voi olla, että sinulla olisi silti enemmän yhteistä poikasi kanssa. Lapset kun ovat oikeasti yksilöitä.

Musta olisi kyllä aivan ihanaa, jos meille suotaisiin myös tyttölapsia, mutta jos niin ei kävisi, niin tuskin sitä jäisin murehtimaan. Elämä on paljon helpompaa kun tyytyy siihen mitä saa.

En tosiaankaan ole ajatellut, että jäisin jostain paitsi. Lasten sukupuolissa, olivat ne kumpia tahansa, on niiiin paljon hyviä puolia, ettei tulisi mieleenkään ajatella, että jäisin jostain paitsi. Muutenhan elämä olisi yhtä sen miettimistä, että mistä milloinkin jäi paitsi, jos siis negatiivista ajattelua haluaa työkseen viljellä.



Jos on tyttö ja poika....silloin lapsilla ei ole samansukupuolista sisarusta.

Jos on tyttöjä/poikia...voi ajatella, ettei ole sitä toista sukupuolta. Jne jne, kyllä se vanha totuus vaan pätee, että kun lapset ovat terveitä, niin asiat ovat enemmän kuin hyvin!

Luulen, että yhtä lailla asiaa miettivät kahden tyttären äidit. Meillä kaksi poikaa ja lapsiluku on nyt tässä. Toki sitä miettii, että jos kolmas olisikin tyttö, olisi ihanaa saada kokemus myös äiti-tytär -suhteesta. Mutta yhtä hyvin voin saada viisi poikaakin. Ajattelen myös, että lapselle on mukavampi kun sisarus on samaa sukupuolta ja ylipäänsä sisarus on arvokkainta mitä lapselle voi antaa. Kaikkein eniten toivon, että minusta ei tule hirveä anoppi ja että poikani haluavat minulle ja mahdollisille lastenlapsilleni läheisen suhteen (vaikka tutkimukset osoittavatkin, että tyttärien lapsilla on läheisempi suhde isovanhempiin).

tokasta monet veikkasivat tyttöä ja itsekin sitä siksi enemmän odotin. Ekana päivänä olinkin vähän pettynyt. Mutta sen jälkeen minusta on tuntunut ihanalta, kun on kaksi ihanaa poikaa. Meillä kuopus ollut niin vaativa, ettei meille kolmatta enää tule. Mietin tosissani, että jäänkö jostain paitsi, jos ei tule tyttöä. Mutta todellisuudessa, enpä tiedä, haluaisinko edes tyttöä! En ole mikään prinsessaröyhelötyyppi. Tyttöjen juttuja voin tehdä ja ostaa kummitytölle tai eri-ikäisille tuttavien tytöille.



Poikieni kanssa voin tehdä kaikkea sitä, mitä olen haaveillut lasteni kanssa tekevän: matkustelu, leikkiminen, pelailu, harrastaminen, hassuttelu, halittelu, pusuttelu, asioiden opettaminen jne. Minusta on ihanaa, että ihmisissä on särmää ja sitä molemmista pojistani löytyy! :D

Mutta poikien juttuja tehdäänkin sitten tuplasti. Ei ole meille syy " yrittää" tyttöä ja siksi tehdä kolmatta lasta.

Ja kun meidän perhe on nyt varmaan tässä, niin voinhan alkaa toivomaan itselleni kummityttöä... ;) On sitten joku jolle ostaa sen prinsessamekon..!



ap

Meillä kaksi poikaa. Kolme oli alunperin haaveissa, mutta taidan ruveta olemaan liian mukavuudenhaluinen, en jaksa enää sitä tissitys, vaipatus ja valvomisrumbaa :) Ja sitten pitäisi taas ilmoittaa töissä, että äippälomaa tiedossa....



Voithan myös ajatella niin, että perheet, joissa on kaksi tyttöä jäävät jostakin paitsi. Nimittäin silloin isä ei saa sitä kalakaveria.



Mä olin jo ennen raskauksia aina jotenkin sisälläni ajatellut, että meille tulee varmaan poikia. Ihan vaan siksi, että jotenkin se tuntui niin luonnolliselta, olen itsekin " poikatyttö" . Ja olen tyytyväinen näin. Itse asiassa en kaipaakaan tyttöä, sillä olen nähnyt millainen " vinkuiita, kitisijä, narisija" mun kummityttö on ja mun pää hajois, jos meillä olisi sellainen....



Jos joskus vielä meille se kolmas tulee, niin salaa toivon poikaa. Sopisi hyvin veljessarjaan ja heistä olisi varmasti toisilleen kaveria myös aikuisena. Tyttö jäisi varmaan joukon ulkopuolelle.

Täytyy yrittää kasvattaa pojat niin, että vaikka tulisi millaiset miniät, niin haluaisivat silti tulla meillekin jouluina -ja muutenkin :D



ap

Ja jos sinulla on " vain" poikia, olen varma, että olet tulevaisuudessa myös heidän lapsilleen tärkeä, sillä itse vaalit nyt suhdettasi poikiisi. Perheissä, joissa on molempia sukupuolia, äidit saattavat viettää enemmän aikaa tytärtensä kuin poikiensa kanssa ja sillä heidän suhteensa poikiin on erilainen, jolloin on luonnollista, että pojat irtautuvatkin heistä enemmän.

Ja ei tunnu että jäisin yhtään mistään paitsi. Ja jos jään, ei se harmita tippaakaan. Silloin haluankin jäädä paitsi poikien jutuista.



Sukupuolella ei tietysti ollut väliä odotusaikana, mutta nyt kun nuo kaksi tyttöä on, olen tosi tosi tyytyväinen.



Jos joskus tulee vielä lapsi, toivon tyttöä, jos saa toivoa... En koe, että haluaisinkaan perheeseemme enää mitään uutta ulottuvuutta. Ei kiinnosta pätkääkään seikkailla poikienvaateosastolla tai keskittyä siihen, miten kasvattaisi poikaa mahd. tasapuolisesti. Koska sehän on tutkittu, että poikia ja tyttöjä kohdellaan eri tavoin. Minä en haluaisi tätä, joten itseni tuntien käyttäisin paljon energiaa tasapuoliseen kohteluun.

meillä 2 lasta. 5v. ja kohta 3v. poika. haluaisin leikkiä nukketalolla, ostaa kauniita tyttöjen vaatteita. kammata tytön hiuksia. ennenkaikkea musta tuntuu, että tytöt arvostaisi omaa huonettansakin paremmin kuin pojat. meillä pojat riehuu ja painii ja repii kaikki sänkyvaatteetkin sängystä. en jaksais enään yhtään poikaa. autot on vain jotain. tytöt on sellaisia sipertäjiä ja pojat vipeltäjiä. tosin ihailen meijän poikien aurinkoisuutta ja reippautta.

ja meillekin oli tärkeintä että lapset terveitä!! ja silti minä salaa toivoin poikia ja ne sain :)



kaikki lapset on ihania, oli tyttöjä tai poikia!

On vielä niiiiiiiiiin prinsessatapaus että saan kyllä toteuttaa tuota puolta sieluni kyllyydestä!



kuten moni muukin sanoi, olemme onnellisia kahdesta ihanasta pienestä pojastamme enkä tunne että " jotain" puuttuisi. Meillä on myös läheiset välit molempien vanhempiin, joten " lähtöolettamuksena" on että lapsillammekin myös sitten aikuisena meihin ;)



Kolmannen lapsen osalta ei pohdiskeluja ole juuri käyty, tällä hetkellä oletamme lapsiluvun olevan täynnä eikä henkistä jaksamista uuden pienen kanssa aloittamiseen löydy. Tuntuu kuitenkin, että ympäristö kyselee siitä " tytön tekemisestä" aika ajoin paljonkin. Pitäis varmaan tokaista, että kysyjillekö palauttaisimme jos kolmonen olisikin sitten poika?



Meillä on lähipiirissä paljon lapsia, tyttöjä ja poikia ja poikamme leikkivät sujuvasti kaikkien kanssa. Toki lapsen oma ystäväpiiri varmaan iän myötä painottuu siihen omaan sukupuoleen (kunnes sitten jossain vaiheessa se vastakkainen alkaa kiinnostaa...) mutta mielestäni on ihan tervettä, että lapsi tottuu leikkimään sekä tyttöjen että poikien kanssa.

eivät ne tytöt aina ole kilttejä sipertäjiä ;-D Meillä ainakin löytyy riehakas tyttölapsi. Minulla siis kaksi lasta ja enempää en tule koskaan saamaan. Ja onnekseni sain sekä tytön että pojan. Olisin ollut poikaankin tyytyväinen, tottakai, mutta onnemme siunattiin kaikkein ihanimmalla tavalla ja sain todella suloisen tytön.

On toisaalta oma juttunsa myös siinä, että uskaltaa välillä ajatella, että olisipa mukavaa kun olisi vielä tyttökin. Ei se mielestäni sitten kuitenkaan vähennä sitä, miten paljon rakastaa ja arvostaa niitä omia poikiaan.



Ja tuossa edellä (en muista nroa) oli myös valtavan fiksusti sanottu tuo, että jos äidillä on vain poikia, suhde on varmasti erilainen kuin jos olisi tyttöjä ja poikia. Se on varmasti totta! Nyt meillä varmaan tosiaan säilyy välit läheisinä sittenkin kun pojat on isoja.



ap

Toisaalta saan kyllä tuplasti sitten tätä poikaäitiyttä :) Kolmas on nyt tulossa, en vielä tiedä kumpi. Saa sieltä kolmas poikakin tulla, sopisi ehkä paremmin tähän joukkoon kuin tyttö. Joihinkin asioihin ei vaan voi itse vaikuttaa, pakko oppia hyväksymään ne ja nauttia siitä mitä saa.

osannut ajatella asiaa noin. Mulla itselläni yksi poika ja kovasti toivon toista. Koen vahvaa kutsumusta olla nimenomaan poikien äiti. Haluaisin ehdottomasti kaksi poikaa. Tyttökin kyllä käy, ei siinä mitään, mutta jotenkin miellän aina, että mulla " kuuluu" olla vain poikia.

tuntuvat kovin vierailta...

oltiin tuttavilla kylässä, heillä 3 tyttöä. Kyllä ne tyttöjen kihertämiset ja kikatukset oli huvittavia, onneksi on tollasia suoraviivaisia pikkumiehiä, en jaksais sitä tyttöjen touhua. Tuli vain mieleeni kun siinä poikien ja tyttöjen touhuja katselin...