Kahden pojan äidit, tuntuuko että jäisi jostain paitsi?

...ja kolmatta odotan, eipä haittaa yhtään vaikka tulisi taas poika!

Minulla on kaksi poikaa eikä lisää lapsia (todennäköisesti) tule. En tunne jääväni mistään paitsi. Minusta tuntuu, kuten joku toinenkin aiemmin kirjoitti, että minun kuuluukin olla poikien äiti ;) Mutta todennäköisesti ihan yhtä luonnolliselta tuntuisi olla tytönkin äiti, mikäli tyttölapsen olisin saanut tai vielä saisin.

että mulla on kaksi poikaa vaikka omaan sekä tytön että pojan. Tyttö ei todellakaan ole mikään prinsessatyyppi vaan nyt on 5v. ja kiipeilee poikien kanssa puissa, kastelee itsensä joka ikisessä vesilätäkössä, riehuu ja meluaa, leikkii autoilla ei nukeilla ollenkaan, tykkää hurjastella pyörällään ja pelaa " lätkää" ..... Että näinkin voi olla. Itse olin myös pienenä aikamoinen villikko.

kyllä minusta ainakin tuntuu, että jään paljosta paitsi kun on tullut vain poikia! Aina olen halunnut tytön, mutten ole vielä saanut=((

Toivon todella paljon,että vielä joskus saisin tyttären.

Minä olen se, jolla on kaksi tyttöä.



Itselläni on vain siskoja. Poikia en tunne lainkaan, kun lasten serkutkin ovat tyttöjä.



Poikien maailma on mulle tosi vieras. En edes haluaisi tutustua siihen. Yhdessä ystäväperheessämme on yksi poika ja kaksi tyttöä. En oikein tajua sitä poikaa :) Kai mulla on aika syvällä tämä tyttöjen maailma. En koe jääväni yhtään mitään paitsi, että on vain tyttöjä. Olen oikein miettinyt johtuuko suhtautumiseni juuri siitä, kun itsellä ei ole poikaa, että jotenkin alitajuisesti selitän, että tykkään vain tytöistä. Mutta ei se ole näin. En jotenkin vaan ymmärrä poikia enkä näe edes tarvetta.



Toimii toisinkinpäin siis.

Yllätyin miten ihania pienet pojat voivatkaan olla! Tytöt ja pojat ovat ihania molemmat:)

mutta meillä lisää lapsia saa tulla jos on tullakseen.



t. kahden pojan äiti

Ainoa asia joka jää mietityttämään on, olisiko joskus ollut kiva viettää vaikka kylpylä- tai shoppailulomaa/aikaa tyttären kanssa. Mutta eipä tuokaan paljon mietitytä, koska itse olen enmmän kiinnostunut muista jutuista, kuten matkustelusta, urheilusta, hassuttelusta, mitä voi poikien kanssa tehdä yllinkyllin.

mutta enpä anna sen vaivata jatkuvasti. Joskus tuntuu siltä, että olisi kivaa, jos olisi kivaa, jos olisi tyttökin jonka kanssa voisi tehdä erilaisia juttuja. Pääasia on kuitenkin, että pojat ovat rakkaita, kaikki erilaisia. Meidän lapsilukukin taitaa olla nyt täynnä, poikia on meillä kaikkiaan neljä...

kun kahden pojan jälkeen saimme pienen tyttären, tuntui että nyt maailma oli kohdallaan! Ehkä juuri minä itse yllätyin eniten siinä, kuinka ihanalta tytön saaminen tuntuikaan. En minäkään ole mikään prinsessatyyppi ollenkaan, päinvastoin. Ajattelin aina olevani vain poikien äiti ja siinä hyvä. Nyt kuitenkin olen onneni kukkuloilla, kolmen terveen lapsen äiti!

En halua enempää lapsia ja toivoin poikia alunperinkin, joten olen tyytyväinen. Sen takia ainakaan en tekisi lisää lapsia, että saisin vielä tytönkin. Sitähän joutuisi parhaassa tapauksessa tekemään kaksikymmentä lasta.

tosin oma tunne oli vahva pojasta. Silti sitä oli vähän pettynyt, kun en saanut tyttöä. Toki poikaani rakastan, mutta seuraavasta kyllä toivon todella paljon tyttöä :)

Silti välillä esim. vaatekaupassa tyttöjen osastolla koen haikean hetken, olisi se ihana kokea oman tytön saaminenkin. Emmekä ole varmasti päättäneen että lapsiluku olisi täysi.



Tosin jos saisimme vielä tytön, pitäisi sille olla toinen kaveriksi...

Ap aloitti ketjun hyvin asiallisesti ja varsinkin ketjun alkupuolella moni kirjoittaja pohti asiaa viisaasti. Olisi ollut mukavaa, että ketju olisi jatkunut samoilla linjoilla.



T. kahden ihana tytön äiti