Te kenelle tehty abortti! Asiallinen kysymys!
Miten selvisitte henkisesti abortin jälkeen? Kaduitteko aborttianne?
Pelkään itse olevani raskaana, eikä elämäntilanteeni ole välttämättä suotuisa kolmannelle lapselle :`(
Olen tosi herkkä, enkä tiedä kuinka selviäisin abortista, varsinkin kun katson kahta ihanaa lastani ja ajattelen että jos olisin heidät abortoinut...
Toivon asiallisia vastauksia!
Kommentit (35)
mieheni on alkoholisti ja meillä on aika iso talolaina. Olemme laskeneet selviävämme lainasta, mutta jos tulisi vielä yksi lapsi lisää, niin se voi katkaista kamelin selän niin sanotusti..
Henkisesti se otti sen oman aikansa... mutta nyt sitä asiaa ei oikein edes halua ajatella.
Välillä käy mielessä.
T: Nyt kahden erittäin toivotun lapsen äiti =)
Jos lapsi on jo siellä kohdussa, niin voin kokemuksesta sanoa, että kyllä se on ainakin äidille jo olemassa. Sitä vaan raskaaksitullessaan kuvittelee, että se on maailman katastrofi ja toimii tyhmästi..
käsittelin asian, en ole kertaakaan katunut, joskus toki miettinyt millaista elämä olisi ja olisi ollut..
t. nyt ihanan lapsen äippä
Vierailija:
mieheni on alkoholisti ja meillä on aika iso talolaina. Olemme laskeneet selviävämme lainasta, mutta jos tulisi vielä yksi lapsi lisää, niin se voi katkaista kamelin selän niin sanotusti..
jos ette pysty lasta saamaan niin selvähän se on että abortti täytyy tehdä. Näyttääkö tulevaisuuskin köyhältä? meillä ei ainakaan lapsiin esikoisen jälkeen ole enempää rahaa mennyt. ( ostaa yhdet luistimet niin niitä käyttää kaikki 3 jne ;))
Ja tohon, ettäkö ei aborttia saisi. Kuka tahansa saa abortin ennen rv12. Sosiaalisia syitä kun voi olla väsymys, parisuhdeongelma, rahatilanne tai ihan mikä vaan..
Sekä minun ja miehen päätös. Kuopus oli silloin 6½kk ja esikoinen 2v. Ei olisi rahkeet riittänyt vauvaan.
Päätös ei ollut helppo, mutta tuntui omalta. Selvisin hyvin, koska en ollut asennoitunut odottamaan/synnyttämään.
Muistan kyllä aborttipäivän ja lasketun ajan, joka olisi ollut.. Mieltä se ei kaiherra, mutta välillä lähetän lämpimät terveiset taivaaseen :)
Sitten kun olimme " valmiita" kolmanteen lapseen, alkukesästä -06, tuli keskenmeno rv 9, silloin nousi tämä abortti mieleen ja koin, ettei meille enää sen takia lasta suoda :( Onneksi tulin uudestaan raskaaksi parin kk päästä km:sta ja nyt odotamme pientä tyttöä syntyväksi muutaman kuukauden päästä <3
Vaikka myöhemmin kärsin lapsettomuudestakin pitkään (nyt on lapsia). En todellakaan koskaan katunut. 21 vuotiaana ei TODELLAKAAN lapsi sopinut elämään millään tavalla. Nyt vanhempana kaikki on toisin, nautin lapsistani.
Abortti on henkilökohtainen valinta. Ei kannata kysyä täällä, saat vain paljon kuravettä niskaan. Abortti on hyvä päätös sinulle, jos ensin kunnolla analysoit mitä elämältä haluat. Lapsi estää monta asiaa, mutta myös antaa, mikäli olet siihen valmis. Mistä sitten tietää, onko valmis? Ei mistään. Tärkeintä on oma tunne. Se mitä ensimmäisenä ajattelee kun saa tiedon raskaudesta. Ihan se ensimmäinen ajatus. Se on se oikea ratkaisu. Luottakaa ihmiset intuitioon.
Mun tilanne oli se, että oli 10kk vauva entuudestaan. Mies oli jättänyt ja harrastin seksiä yhden illan ilon kanssa. Ehkäisy petti ja vaikka olinkin aborttia vastaan, niin olisi IKINÄ voinut hankkia toista lasta. Pinna kireellä jo olevasta lapsesta, unettomia öitä. En olisi koskaan pärjännyt kahden kanssa... Ei ollut sellaista vaihtoehtoa.
Henkisesti abortti ei tuntunut miltään. Raskauden pahoinvointi, odottelu ja aborttiin meneminen (jonkun sortin häpeä?) sekä ärähtely lapselleni olivat niin kamalia kokemuksia, ettei uskoisikaan. Heti, kun abortti oli suoritettu, olin vain onnellinen, että pääsin tilanteesta ja pystyin jatkamaan normaalia elämää jo olemassa olevan, rakastetun lapseni kanssa.
Mutta niinkuin sanoin, minulla ei ollut vaihtoehtoja, en olisi yksinkertaisesti voinut.
ssani ja tapahtuneesta jo liki 10v
Tulin raskaaksi tilanteessa, jossa lapsen saaminen ei tullut kysymykseen. En halunnut sitä ja abortti oli helpotus. Ei ongelmia. Sehän oli oikea ratkaisu, koska tuntui helpottavalta pääsyltä pois umpikujasta. Ja nyt ei ruveta arvuuttelemaan syytä, se ei teille kuulu.
Vierailija:
Sekä minun ja miehen päätös. Kuopus oli silloin 6½kk ja esikoinen 2v. Ei olisi rahkeet riittänyt vauvaan.
Päätös ei ollut helppo, mutta tuntui omalta. Selvisin hyvin, koska en ollut asennoitunut odottamaan/synnyttämään.
Muistan kyllä aborttipäivän ja lasketun ajan, joka olisi ollut.. Mieltä se ei kaiherra, mutta välillä lähetän lämpimät terveiset taivaaseen :)Sitten kun olimme " valmiita" kolmanteen lapseen, alkukesästä -06, tuli keskenmeno rv 9, silloin nousi tämä abortti mieleen ja koin, ettei meille enää sen takia lasta suoda :( Onneksi tulin uudestaan raskaaksi parin kk päästä km:sta ja nyt odotamme pientä tyttöä syntyväksi muutaman kuukauden päästä <3
ja henkisiin voi myös vedota jos mies alkkis!
Yhden yön suhteesta on vaikea kuvitella tulevan jotakin ihanaa ja hyvää.
rakkauteni lasten isää kohtaan on hiipunut, niin paljon olen joutunut olemaan yksin, ilman tukea hoitanut kodin ja lapset ja stressannut velkaa joka ei yhtään helpota kun äijä kantaa rahansa baariin ja viettää siellä iltojaan lapsistaan huolimatta.
Silti tuntuu aivan kamalalta ajatus että raskauteni jouduttaisiin keskeyttämään, koska uskon että kaikilla on tarkoituksensa :`(
Sekin vielä, että mieheni ei hyväksyisi aborttia, mutta en jaksa taas pettyä lupauksiin että kaikki muuttuu, kun ei ole tähän päivään mennessäkään muuttunut.
Siksi pohdiskelen tässä eri vaihtoehtoja. ap
Vierailija:
rakkauteni lasten isää kohtaan on hiipunut, niin paljon olen joutunut olemaan yksin, ilman tukea hoitanut kodin ja lapset ja stressannut velkaa joka ei yhtään helpota kun äijä kantaa rahansa baariin ja viettää siellä iltojaan lapsistaan huolimatta.
Silti tuntuu aivan kamalalta ajatus että raskauteni jouduttaisiin keskeyttämään, koska uskon että kaikilla on tarkoituksensa :`(
Sekin vielä, että mieheni ei hyväksyisi aborttia, mutta en jaksa taas pettyä lupauksiin että kaikki muuttuu, kun ei ole tähän päivään mennessäkään muuttunut.
Siksi pohdiskelen tässä eri vaihtoehtoja. ap
Aloita pienestä edistyksestä hänen kanssaan.
Ja sitten toisaalta päätöksenteossa tarvitaan sitä, että mietit itse, oletko 100% abortin takana, jos päädyt tekemään sen. Ettet tee sitä ns. kostoksi paskamaiselle miehelle, joka vie rahat baariin.
Lapsi ei saa olla koston välikappale.
saati sitten tällaisesta, eli en ole 100 % kummankaan päätöksen puolella/ vastaan..
Tuntuu vain että nyt ei pystyisi synnyttämään vielä yhtä lasta, mutta toisaalta en tiedä pystyisinö tekemään aborttia
jos on kyse vain muutamasta, mutta eipä ole toiminut..
sanoisin, että synnytä lapsesi, et häntä kadu vuoden päästä mutta aborttia saatat katua lopun ikääsi.
t: 14v abortin tehnyt