Pph:t, mikä kanta teillä ruoan tuputtamisessa?
Multa on lähdössä päivähoitoon täysin kaikkiruokainen 2-vuotias, joka on todella hyvä syömään. Mietin, että alkaako meilläkin nyt tappelu syömisestä... Tähän asti ei olla tuputettu ollenkaan, eli mitenkään ei olla puututtu muksun syömiin määriin tai siihen mitä syö, tarjotun ruoan rajoissa tietysti. Lautasta ei tarvitse syödä tyhjäksi myöskään, jos vatsa on täynnä. Tuttavapiirissä olen huomannut mitä nämä syömäpakot ja muut syömisten kontrolloinnit vaikuttaa, ja toivoisin että meidän lapsen kanssa voitais jatkaa valitulla linjalla.
Kommentit (5)
Ja sama kyllä meilläkin, että jos menee pelkän leivän pupentamiseksi, sitä saa tietyn määrän ja sitten ei enää lisää. Mitä olet mieltä, voiko nämä jutut ottaa nätisti puheeksi, vai saako siitä heti vaikean maineen :).
ruokaa pitää ainakin kunnolla maistella ennenkuin leipää saa. Moni lapsi söisi leipää jos ei satu olemaan mieleistä ruokaa. Mutta ryhmässäni pääosin hyviä syöjiä ja lapsilta olen saanut jopa kehuja, että teen hyvää ruokaa :=) Mutta makuja on erilaisia: toiset tykkäävät kalasta yli kaiken ja toinen ei voi sietää. Mielestäni periaate " kaikesta ei tarvitse tykätä, mutta kaikkea ruokaa on opittava sietämään" pätee hyvin.
Ensin ruokaa ainakin jonkin verran ja sitten leipä. Mulle vaan aikoinaan sattui erikoinen päivähoidonohjaaja, joka oli sitä mieltä, että nirsoileva lapsi olisi pitänyt ruokkia vaikka vaan sillä leivällä.. 2
Meillä on yleensä ruisleipää tarjolla, vaaleaa leipää varmaan menisi enemmän. Meidän muksu söisi niin paljon kuin napa vetää juustoa, oliiveja, kinkkua ja sensellaisia. Mutta sama periaate kuin pelkän leivän syönnissä...
Tosin pelkän leivän syöntiin en taipunut myöskään.. (Joillakin lapsilla oli suuntausta tähän..)